Erkki Heiskanen
 Alkuun |  Edelliset | 1 2 3 4 5 6 7 8 9 | Seuraavat  | Loppuun  |
Kiitos kommenteista! Kyllä mallailu jatkuu edelleen enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Tällä hetkellä on työn alla Eduardin Hetzer-panssari.
Hieno malli! Chippaukset ja säistämiset onnistuneet erittäin hyvin!
Panssarit möyrivät siirtolapuutarhapalstani kukkapenkissä :) Paketissa olivat letkutelat jotka vaihdoin myöhemmin Friulin valkometallisiin teloihin.
Todella upeaa työtä! 50-luvun aito asemanseudun tunnelma on tavoitettu hienosti.
Kertakaikkisen hienoa työtä. 10+
Kiitokset! Malli on muistaakseni ostettu Kuivalaiselta Helsingistä. Vaunun etu-ja takarungossa olevat numerot ovat siirtokuvia. Samaten tornin hakaristit. Tornissa olevat numerot ja nimi ovat käsinmaalattuja.
Kuljetuslavetilla oleva tykki on joko 120mm tai 155mm ranskalainen jäykkälavettinen de Bange- kanuuna. 120-milliset olivat vuosimallia 1878 ja 155-milliset 1877 mallia. Ko. tykkejä saatiin Suomeen talvella 1940. De Bange-tykit ehtivät taistelutoimintaan maaliskuun 3. päivänä Viipurinlahden Muhunniemessä. Tulitoiminnassa oli 4-tykkinen 90K/77-patteri.
Jatkosodassa myös järeämmät de Bange-kanuunat olivat mukana taisteluissa Uhtualla ja Kiestingissä. Suomalaisten tykkimiesten käsissä näillä antiikkisilla kanuunoilla saavutettiin merkittäviä tuloksia. Vaikka tulinopeus oli pieni , olivat kanuunat erittäin tarkkoja ja niitä käytettiin paljon pesäkkeiden, bunkkereiden ja muiden pistemaalien tuhoamiseen.
Tekniset tiedot : 120 K/78. Tuliasemapaino 3850 kg. Ammuksen paino 19 kg. Lähtönopeus 525m/s. Kantama 10.7 km.
155 K/77. Tuliasemapaino 5700 kg. Ammuksen paino 43.6 kg. Lähtönopeus 517m/s. Kantama 12.3 km.
(Lähdekirjallisuutena ; Unto Partanen: Tykistömuseon 78 tykkiä sekä Pertti Tamminen : Vienan tykit.)
Jatkosodassa myös järeämmät de Bange-kanuunat olivat mukana taisteluissa Uhtualla ja Kiestingissä. Suomalaisten tykkimiesten käsissä näillä antiikkisilla kanuunoilla saavutettiin merkittäviä tuloksia. Vaikka tulinopeus oli pieni , olivat kanuunat erittäin tarkkoja ja niitä käytettiin paljon pesäkkeiden, bunkkereiden ja muiden pistemaalien tuhoamiseen.
Tekniset tiedot : 120 K/78. Tuliasemapaino 3850 kg. Ammuksen paino 19 kg. Lähtönopeus 525m/s. Kantama 10.7 km.
155 K/77. Tuliasemapaino 5700 kg. Ammuksen paino 43.6 kg. Lähtönopeus 517m/s. Kantama 12.3 km.
(Lähdekirjallisuutena ; Unto Partanen: Tykistömuseon 78 tykkiä sekä Pertti Tamminen : Vienan tykit.)
Viimeksi muokattu 27.5.2008 17:00
Jo vain on hienon näköinen kone! Kyllä puukolla ja hiomapaperillakin saa siistiä jälkeä aikaiseksi :)
Moi! Projekti keskeytyi viime lokakuulla kun aloin suorittaa B-ajokorttia. Siinä sitä aikaa ja energiaa menikin. Nyt kortti on plakkarissa ja autokin on hommattu eli malliprojektia pitäisi taas aloitella kun saisi jostain tarmonpuuskan :). Tällä hetkellä työpöydällä on pojan projekti Sherman Firefly VC 1/35. Sen kun saa alta pois niin homma toivottavasti alkaa edistyä. Täytynee aloitella pääsiäispyhinä veturin ojaamon etsiosilla.
Tästä haupitsimallista sen verran tarinaa että sillä ammuttiin jatkosodan alussa 31.8.1941 Mainilaan, eli todelliset "Mainilan laukaukset" ,( Järeä Patteristo 4 ). Teknisiä tietoja : USA:ssa v.1917 valmistettu englantilainen järeä haupitsi malli 6. Ammuksen paino 90kg. Lähtönopeus 388 m/s. Kantama 9,5 km. Tuliasemapaino 2980 kg. (Lähde : Unto Partanen ; Tykistömuseon 78 tykkiä ).
| Alkuun | Edelliset | 1 2 3 4 5 6 7 8 9 | Seuraavat | Loppuun |
Tämä sivu
- Sisällön päivitysajankohta ei ole tiedossa
- Koodia on viimeksi muokattu 16.11.2008
- Sivu ladattiin 1.12.2008 klo 19:14
- Sivu luotiin 0,20 sekunnissa
Tärkeät sivut
Tallenna tämän sivun linkki
Sivusto on tekijänoikeuslailla suojattu. Käyttäjien tuottamien aineistojen tekijänoikeudet ovat käyttäjillä. Muu sisältö, ulkoasu ja ohjelmakoodit Copyright © Tomi Mynttinen 2005–2008, ellei toisin mainittu. Sisällön kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua. Kaikkeen muuhun käyttöön tulee pyytää lupa oikeuksien haltijalta. Palvelimen tarjoaa Scene Group Oy.