Etusivu
Profiilit
Marate
Marate: kommentit
Profiili | Kuvat | Kirjoitukset | Keskusteluviestit | Kommentit
Onko LGB:llä aitoja höyryjä?
Märkliniltä sellainen löytyy 1-koossa, voisi siis kuvitella, että onnistuisi myös 1:22,5:een.
Terve make!
Kenen tekemää on kalusto ja toisaalta raiteet?
Paljonko on rahaa uponnut?
Miten rata kestää säätä?
juha-pekka kääriäinen kirjoitti:
tuo finnfoam on todella hyvä materiaali maaston tekoon.
eikä sotke niin paljon. olen muuten jo rekisteröitynyt nclubin foorumille.
No nyt olet tullut oikeaan seuraan, avoimella mielellä ja runsailla kysymyksillä pääsee itse kukin hyvin harrastuksessaan eteenpäin.
Styroxin ongelmana on umpinaiset solut jotka ovat tavallaan palloista muodostuneita. Kun tällaisen rakenteen repii rikki, irtoaa siitä hemmetisti sähköisesti varautuneita osasia jotka on todella vaikeita siivota.
Jos olen ymmärtänyt oikein, on finnfoamin tapaisilla materiaaleilla tehty maisemia juuri mm repimällä, raapimalla ja osin sahaamalla joilloin saadaan mm yllättävän luonnonmukaista kalliopintaa aikaiseksi.
Yksi lähestymistapa tehdä pienoisrataa on sellainen, että tehdään ensin maastomuodot ja sitten rakennetaan siihen rataväylä ihan niin kuin luonnossakin. Leikataan kalliota ja täyttetään monttuja jne.
Yksi pienoisradan luonnollisuuden este on se, että rataväylä on olemassa ja sen ympärille pyritään rakentamaan luonnollisen oloinen maisema.
Otetaan esimerkikisi vaikkapa umpimetsään puhkaistu rataväylä, pienoismalleissa puut on sijoitettu kuin rataväylä olisi ollut siinä ikuisesti, mutta näinhän ei ole, vaan umpimetsään on tehty hakkaamalla väylä, jonka sivuilla metsä on tiheää ja korkeaa edelleen.
Entäpä kallioleikkaukset ja tunnelien suuaukot, hyvin harvoin suuaukko on pystysuoran kallioreunan kupeessa, ei vaan ensin on jouduttu tekemään kohoavaan kallioon leikkauksia jotta päästään riittävän syvälle itse tunnelin tekemisen kannalta.
Noin yleisesti voisi sanoa, että pienoismallit rakennetaan tasamaalle joista sitten kohoaa äkkijyrkästi kallioita joihin on kiva tehdä tunneli, joka sitten toisessa päässä loppuu samoin äkkijyrkkään kallioon.
Joet kulkee tasamaan läpi tasasyvyisissä uomissaan, ja kaupungit on jostain syystä onnistuttu rakentamaan tasamaalle nekin.
Modulirakentamisen ongelmana on mielestäni se, että raiteet modulin läpi kulkee käytännössä aina suoraan, mutta niinhän ei ole kuin hyvin harvoin elävässä elämässä, ainakin jos puhutaan suomalaisesta radasta.
Luonnollisuus kunniaan!