Hyppää: navigointiin, sisältöön

Pienoismallit.net

Etusivu > Profiilit

Reijo Paulus

< Alkuun | < Edelliset1 2 3 4 5 6 7 8Seuraavat > | Loppuun >
Saksalainen ratsuväki WW1   29.7.2008 09:20
Tomi Heikkilän kuva on ensimmäisen maailmansodan ajalta ja kyseesä on todennäköisesti Itävalta-unkarilainen ulaanipatrulli. Sen osoittaa ratsumiesten kypärän malli, joka oli käytössä esimerkiksi Itävalta-unkarilaisilla ulaaneilla.
Ajankohdan ratsuväen olennaisimpana tehtävänä oli tiedustelu ja teräasein suoritettu rynnäkkö, jota pidettiin edullisimpana taistelutapana. Saksalaisen ohjesäännön mukaan oli karbiini, siis ratsuväen kivääri, paikallaan vain silloin, kun peistä ei voitu käyttää.
Aikaisemmin ei kiinnitetty riittävää huomiota ratsuväen tulitaisteluun jalan, mutta kokemukset maailmansodan alussa pakottivat tarkistamaan ratsuväen toimintaa koskevia käsityksiä. Saksalainen ohjesääntö korosti tuliylivoiman saavuttamisen välttämättömyyttä, jotta ratkaiseva rynnäkkö onnistuisi ja viholliseen päästäisiin käsiksi teräasein.
Tomi Heikkilän mainitsemat Kyrasieerit olivat alunperin ransakalaisia kyrassiin, ratsumiehen nahkahaarniskaan pukeutuneita raskasaseisia ratsumiehiä. Kyrasieerit siirtyivät 1700-luvulla käyttämään rautaista tai teräksistä rinta- ja selkähaarniskaa. Myöhemmin ratsuväen aseistuksen yhtenäistyttyä kyrassieeri-nimitystä käytettiin eräiden ratsuväkijoukko-osastojen kunnianimenä.
Ulaanit olivat alunperin puolalaisia kevyen ratsuväen joukkoja joita muodostettiin myös 1700-luvulla useissa Saksan valtioissa. Isossa-Britanniassa vastaavan ratsuväkiosaston nimityksenä oli lansieeri.
Husaarit olivat puolestaan unkarilaisia alunperin 1400-luvulla perustettuja ratsuväkiosastoja Myöhemmin Itävaltaan, Ranskaan, Preussiin ja muihin maihin husaarijoukkoja. jotka olivat kevytaseista ratsuväkeä. Niitä käytettiin yleensä tiedusteluun yms. suurta liikkuvuutta vaativiin tehtäviin.

Viimeksi muokattu 29.7.2008 09:53

Saksalainen ratsuväki WW1   26.7.2008 21:26
Kaliiperi mitataan tuliaseen piipun rihlan harjalta vastakkaiselle puolella olevan rihlan harjalle, se ei siis tarkoita luodin läpimittaa.
Mainitun komissiokiväärin kaliiperi oli 7.92 x 57J. Gewehr:n vastaava 7.92 x 57JS. Merkintä johtuu kyseisen aseen luodissa olevasta ns. ohjauspaksunnoksen merkinnästä, mikä selittänee asian.
Saksalainen ratsuväki WW1   26.7.2008 20:56
Gewehr 98 otettiin Saksan armeijan käyttöön vuonna 1898 ja sillä oli tarkoitus korvata m1888 komissiokivääri, jonka kaliiperi oli 7.92 x 57J. Kaliiperi oli sama, mutta patruunaan oli vauhdettu uusi, halkaisijaltaan hiukan isompi S-luoti. Tukevarakenteinen lukko oli Paul Mauserin suunnittelema.
Saksan armeija käytti tätä hienoa, luotettavaa kivääriä kummassakin maailmansodassa ja monet valtiot hankkivat sen palvelusaseekseen. Ainoat huonot puolet olivat pienikapasiteettinen makasiini sekä suora lukon tappi, joka teki pikatulen ampumisen varsinkin makuulta hankalaksi.
Saksan artmeijan Gewehr 98-kivääriin tekemät (Kar 98k) parannukset koskivat piipun ja etutukin lyhentämistä sekä lukkotapin kääntämistä alas. Näin aikaansaatu Kar 98k palveli toisessa maailmansodassa armeijan pääpalvelusaseena osoittautuen erinomaiseksi ja luotettavaksi taisteluvälineeksi.
Alkuperäisen Gewhr 98:n pituus oli 1250 mm, paino 4100 gr ja kaliiperi 7.92 x 57JS.
Kar 98k:n pituus oli 1110 mm, 3900 gr kaliiperi sama kuin edeltäjässään.

Viimeksi muokattu 26.7.2008 21:35

Raiteiden välinen etäisyys   26.7.2008 20:26
Puuttumatta varsinaisesti kysymykseen eri raideparien välisestä etäisyydestä toisiinsa nähden, kerron tietoni 1:32 mittakaavan raideleveyden historiasta.
Jo 1850-luvulla alettiin rakentaa leikkikaluiksi tarkoitettuja jousikäyttöisiä junia, joita seurasivat myöhemmin höyry- ja sähkökäyttöiset junat. Vuosisadan vaihteen jälkeen tuottajapiireissä oli varsin yleisesti hyväksytty 45 millimetrin raideleveys, jota käyttivät niin höyry- kuin sähköveturitkin. Sanonta "isän lelusta" lienee perintöä ensimmäistä maailmansotaa edeltäneeltä ajalta, sillä höyrykonetta tai verkkovirrasta voimaansa saavaa ja valokaarilamppua jännitteen vähentäjänä käyttävää sähköveturia tuskin voi pitää soveliaana leluna lapsille.
Mittakaava oli 1:32. Siten 10 mm oli noin Englannin jalka luonnossa. Puhuttiin skaala 1:stä, joka nykyäänkin on vielä teollisessa tuotanto-ohjelmassa, kuten aikaisemmin on jo mainittu.
Tervanväri kalastajapaattiin?   17.4.2008 17:44
Pienoismallissa simuloitu terva on käytännössä (valaistusolosuhteista ja katselukulmasta johtuen) mustaa. Sanotaanhan; musta kuin terva. Tervan värihän aiheutuu puun kuivatislauksessa syntyneistä hiilihiukkasista. Suomessa se on ollut mäntytervaa, joka on männyn pihkasta muodostunutta öljyä. Mainittu öljy on väriltään kauniin tumman ruskeaa, melkein mustaa.
Malliin tarkoitettu väri on helpoin valmistaa ruskeaan pohjaväriin, johon sekoitetaan varovaisesti mustaa, jonka osuus on tarkoin hallittava, jos haluaa simuloida tarkasti halutun värin sävyä.
Varmista kuitenkin, että käyttämäsi väriaines ei vaikuta polyuretaanihartsiin kielteisellä tavalla; syövytä sitä!
Lasivitriinit laivoille??   9.4.2008 21:57
Muovista valmistettuja kupuja saa helposti itsekin valmistettua ostamalla esim. Etolasta kirkasta muovilevyä, jota on helppo työstää vaikka rautasahalla ja liimata sahatut osat toisiinsa esim. pikaliimalla. Uskoisin, että itse valmistetut "vitriinit" ovat näin toteutettuna huomattavsti halvempia kuin alihankkijalta tilatut. Esimerkkinä tällaisesta "vitriinistä" on korvettini 1780 suojakupu, joka on kestänyt "ympäristöhaittoja" keittiöni hyllykössä jo parikymmentä vuotta. Reunojen peitteenä käytin pientä L-listaa, jonka hankin paikallisesta puutavaraliikkeestä.
Lasivitriinit laivoille??   9.4.2008 17:35
Kysynnän vähäisyydestä johtuen, laisvitriinejä ei kotimaasta laivamalleille löydy etsimälläkään. Mallien kokojen tähden vaatimukset ovat erilaisia, eikä se ole kaupallisesti kannattavaa. Ainoa tapa saada malli turvalliseen "koteloon" on rakentaa joko vitriini itse, leikkauttamalla lasit ja kokoamalla se sopivaa menetelmää käyttäen, tai rakennuttaa se lasien leikkajalla. Ulkomailta löytyy kyllä vitriinien tekijöitä, mutta maksaako se vaivan, jos vitriinin voi tehdä itsekin?
Mallin rakentamiseen nähden vitriinin rakentaminen on pieni vaiva. Itse olen rakentanut jokaisen laivamallini vitriinit itse, ellei niiden sijoituspaikka ole ollut muuten suojattu.
Puisten pienoismallien rakentaminen   5.4.2008 16:06
Hei Ville!
Muistan lukeneeni joskus 80-luvulla Nils Österin artikkelin Swiftin rakentamisesta, jolloin runko todella rakennettiin kasikerroksiseksi. Ensimmäinen laudoitus toimi alustana varsinaiselle runkolaudoitukselle. Alempaa laudoitusta saattoi hioa ja paikkailla tarpeen mukaan, jolloin varsinainen laudoitus saatiin kiinnitettyä kauniisti sileän pinnan päälle.

Hei Niklas!
Vaikka Swift on purjealuksena "helpohko" rakentaa, niin siinä on kuitenkin koko joukko niitä elementtejä, joita tulee vastaan myös monimutkaisempaa mallia rakennettaessa. Puumallia rakennettaessa kannattaa aina "ennakoida tuleva tilanne", koska virheen korjaaminen on todella työlästä.
Kirjoittele ongelmista palstalle. Meitä puisten laivamallien rakentajia näyttää löytyvän useampiakin, joten ratkaisujakin saattaa löytyä pulmatilanteisiisi. "Ei kysyvä tieltä eksy".
Köysitikkaat?   4.4.2008 17:10
Hei Rane!
Rakennussarjojen valmistajat eivät ilmeisesti ole kiinnostuneita todenmukaisuudesta; ylimääräinen "lankanippu" maksaa rahaa ja pienentää mahdollisesti voittomarginaalia, ja toisaalta ehkä malli tulee tuolla tavalla heidän mielestään "näyttävämmäksi".
Oli miten oli, niin rakennussarjat edesauttavat kuitenkin mallien rakentajia helpottamalla työtä merkittävästi, koska useat yksityiskohdat on jo valmiiksi työstetty. Kuten mainitsemani mallin rakennusajasta jo näkee, ettei se yllä lähelleekään "puhtaalta pöydältä" rakennetun mallin rakennusaikaa, jonka parissa vierähtää runsaasti lisätunteja.

Hei Sauli!
Oletko huomannut keskustelun puisten laivamallien rakentamisesta? Siellä on sivulla 8 maininta köysistön väreistä. Sieltä löydät myös muita erinomaisia vinkkejä rakentelusi avuksi. Varsinkin sielä mainittu "Vanhat purjelaivat" sivusto antaa paljon tietoa niiden rakenteista ym. Varsinkin ensikertalaiselle tuo sivusto antaa erinomaisen "varaston" merimiesten "slangisanastoa", joka helpottaa asioiden käsittelyä näillä palstoilla (köysitikkaat/väylingit).
Menestystä projektillesi!

Viimeksi muokattu 4.4.2008 18:23

Köysitikkaat?   3.4.2008 22:55
Hei Sauli!
Katso Google haulla; Building the Jotika Models HMS Victory, sivu 3, rakennusaika 1120 tuntia. Onko tuo se mitä tarkoitat? Huomaa kuitenkin, että köysien värityksen suhteen kannattaa olla tarkkana! Älä jätä niitä noin vaaleiksi!

Viimeksi muokattu 3.4.2008 23:01

< Alkuun | < Edelliset1 2 3 4 5 6 7 8Seuraavat > | Loppuun >

Etusivu > Profiilit