Pienoismallit.net

Etusivu Arvostelut: sotilaskalusto 1946–

Mirage III CJ

Laatikosta löytyy kahdeksan tummanharmaaseen, kohtuullisen kovaan muoviin valettua valurankaa, sekä yksi läpinäkyvä ranka. Näiden lisäksi lootassa on maalausmaskit kuomulle/tuulilasille ja pyörille yms., pieni fotoetsiarkki, nokkapaino ja kaksi isoa siirtokuva-arkkia. Sarjassa ei ole kohdistustappeja ollenkaan, joka voi tuottaa jollekin ongelmia. Siirtokuvat löytyvät muutamalle Israelin ilmavoimissa palvelleelle koneyksilölle. Ranskalaisille koneille Eduardilla on omat sarjansa.

Detaljit ovat ajanmukaisesti tehty hienolla uppoviivoituksella ja jopa niitit löytyvät asiaankuuluvilta paikoilta. Ohjaamon detaljointi on ehkä hieman pehmeää kohokuviointia, mutta mittaritaulun ja sivukonsoleiden vaihtoehdoksi laatikosta löytyvät myös siirtokuvat, tosin niiden kanssa ohjaamosta tulee ehkä hieman litteä. Eduard on kuitenkin ymmärtänyt yleensä suurimman puutteen, eli turvavyöt, ne ovat mukana valmiiksi väritettyinä fotoetseinä. Onneksi tässä skaalassa ohjaamon detaljointi on helppoa, vaikka laiskana itse ostin Eduardin oman fotoetsisarjan koneen lisäksi, jonka avulla ohjaamosta saa helposti erittäin näyttävän. Jälkipoltin koostuu muutamasta osasta ja näyttää suoraan laatikosta rakennettuna oikein hyvältä, vaikkakin sisäpuolelle jää ikävännäköiset saumat, mutta tästä selviää kärsivällisellä ja varovaisella hionnilla. Laskutelineet ja laskutelinekuilut ovat itselleni riittävät suoraan laatikosta, tosin lisäsin telineisiin jarruletkut, muutaman netistä löytyneen kuvan avulla. Siipien alle Eduard tarjoaa parit erilaiset lisäpolttoainesäiliöt, sekä ohjukset, jotka näyttävät hyvältä kunhan niihin tekee jostain paremmat korkit (sarjan mukana siirtokuvina, fotoetsiarkilla etseinä).

Rungonpuolikkaita ja ohjaamoa sovittaessa muutama ylimääräinen käsi olisi ollut hyödyksi, sen verran huonosti ne sopivat yhteen, mutta hikoilun jälkeen olen suht tyytyväinen tulokseen, vaikkakin pakkelointia ja hiontaa riitti yllinkyllin. Ilmanottoaukot ovat toteutettu sisältä hyvin, eräänlainen puoliympyrän muotoinen kuppi luo paljon paremmin syvyysvaikutusta, kuin pelkät seinämät. Valitettavasti ilmanottoaukkojen ja rungonväliin jäi paikkailtavaa melko isot rakoset. Harmi että kaiken hionnan ja kittauksen keskellä hienot detaljit rungosta tahtovat hävitä ja niitä joutui kaivertamaan kohtuullisen paljon uudestaan. Onneksi sitten loput osat menivätkin paikoilleen ilman mutinoita ja kaikenlisäksi mallista rakentui melkein suoraan lootasta ihan esikuvansa näköinen vekotin. Mittatarkkuuskin pitäisi olla ihan oikein, tosin en ole itse mitannut.

Toivottavasti Eduard tekisi vielä Israelilaisten Nesherin ja muita uudemmalla moottorilla varustettuja Mirageja! Tuo taitaa vain olla turha toivo.

Kommentit