Pienoismallit.net

Ragnarök / Götterdämmerung / Tuomiopäivä

Saksalaiset panssarit - Endekampf in Berlin/Endekampf um Berlin 23.4. - 3.5.1945

Saksalaiset panssarit - Endekampf in Berlin/Endekampf um Berlin 23.4. - 3.5.1945

Panzer in Berlin 7 www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11063/

Heti alkuun hieman numerotilastoa

Venäläisillä oli 16.4.1945 Berliinin hyökkäystä tai kuten venäläiset sitä kutsuvat Berliinin Strategista Offensiivista Operaatiota varten seuraavat joukot 1. Valkovenäjän Rintamassa, 2. Valkovenäjän Rintamassa ja 1. Ukrainan Rintamassa: 2,5 miljoonaa sotilasta, 3827 panssarivaunua, 2334 rynnäkkötykkiä, 4520 pst-tykkiä, 15654 kenttätykkiä/haupitsia (kaliiperiltaan yli 76mm), 15181 kranaatinheitintä (kaliiperiltaan yli 82mm), 3255 raketinheitintä, 3411 it-tykkiä, 95383 moottoriajoneuvoa, kuten kuorma-autot, maastoautot, telakuljetus- ja vetoajoneuvot ja 6696 lentokonetta 2., 4., 16. ja 18. Ilma-armeijoissa. Pelkästään 1. Valkovenäjän Rintamassa oli noin 3000 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä (1600 panssarivaunua ja 1400 rynnäkkötykkiä).

16.4.1945 saksalaisilla oli Berliinin puolustusta varten 9. Armeijassa (9.Armee), Armeijan reservissä (Armeereserve), Maavoimien joukoissa (Heerestruppe), OKH:n eli Saksan armeijan maavoimien yleisesikunnan reservissä (OKH Reserve) ja 3. Panssariarmeijan reservissä (3. Panzer Armee Reserve): 200000 sotilasta, 610 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä (170 panssarivaunua ja 440 rynnäkkötykkiä), noin 2000 pst-tykkiä/kenttätykkiä/haupitsia, noin 800 it-tykkiä, noin 2300 kranaatinheitintä/raketinheitintä, noin 8700 moottoriajoneuvoa, kuten kuorma-autot, maastoautot, telakuljetus- ja vetoajoneuvot ja noin 900 lentokonetta (vajaat 400 hävittäjää) Luftwaffenkommando "Nordostissa". Nämä olivat alkuasetelmat - pelikenttä oli valmis yhteen aikakautemme suurimpaan taisteluun.

Panzer in Berlin 12 www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11073/

Berliini puolustus alkaen 23.4.1945

Saksalaisia, Wehrmacht/Waffen-SS, sotilaita oli yhteensä noin 45000 ja lisäksi noin 40000 Volkssturm-sotilasta eli saksalaisia joukkoja oli yhteensä vain noin 85000. Lentokoneita ei käytännössä ollut enää Berliinin puolustukseen ja raskaat aseet (tykistö ja heittimet) olivat joko tuhoutuneita tai pääosin vailla ammuksia. 23.4.1945 panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä oli noin 60 kpl:tta ja puolestaan 26.4.1945 vain 40 kpl:tta. 23.4.1945 SPW 250/251 puolitelavaunuja oli noin 50 kpl:tta ja kuorma- ja muita autoja noin 100 - 150 kpl:tta jäljellä. Ylivoima oli kirkkaasti venäläisten puolella; n. 85000 saksalaista vs 1593700 venäläistä sotilasta ja 60 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä vs yli 3000 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä (käytännössä Berliinin ydinkeskustan valloitukseen osallistui n. 2000 venäläisten panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä, joten oikea suhde olisi 60 vs n. 2000 ja 40 vs reilusti vajaat 2000 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä). Lisäksi venäläisillä oli käytännössä täydellinen ilmaylivoima.

Panzer in Berlin 9 www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11070/

Tappiot

Seelowin alueen taisteluissa (saksaksi Die Schlacht um die Seelower Höhen - Seelowin kukkuloiden taistelu) 16. - 19.4.1945 kaatui yli 33000 venäläistä ja noin 12000 saksalaista sotilasta ja venäläiset menettivät yli 740 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Berliinissä 20.4. - 3.5.1945 kaatui noin 22000 saksalaista sotilasta ja yli 80000, ehkä jopa 100000 saksalaista siviiliä sekä noin 37000 venäläistä sotilasta. Halben motin (saksaksi Der Kessel von Halbe) taisteluissa 24.4. - 8.5.1945 kaatui noin 15000 saksalaista sotilasta, noin 10000 saksalaista siviiliä ja noin 20000 venäläistä sotilasta.

Venäläisten virallisten lähteiden mukaan venäläisten kokonaistappiot Berliinin Strategisessa Offensiivisessa Operaatiossa 16.4. - 8.5.1945 olivat seuraavat: Noin 90000 kaatunutta, noin 280000 haavoittunutta, noin 2000 menetettyä panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä, noin 2100 menetettyä tykkiä/kranaatinheitintä ja noin 900+ menetettyä lentokonetta. Saksalaisten kokonaistappiot Berliinin "Strategisessa Defensiivisessä Operaatiossa" 16.4. - 8.5.1945 olivat seuraavat: Noin 50000 kaatunutta saksalaista sotilasta, noin 90000 - 110000 kaatunutta saksalaista siviiliä, noin 165000 haavoittunutta, vajaat 500 menetettyä panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä, menetettyjen tykkien/kranaatinheittimien määrä ei ole tiedossa, eikä myöskään lentokoneiden (jokatapauksessa venäläiset koneet eivät pudottaneet montaakaan saksalaista konetta).

Pelkästään 1. Valkovenäjän rintama menetti 870 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä täysin tuhoutuneina, 847 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä vaurioituneina ja 101 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä täysin tuhoutuneina muista syistä Berliinin Strategisessa Offensiivisessa Operaatiossa aikajänteellä 16.4. - 3.5.1945; eli yhteensä 971 täysin tuhoutunutta ja 847 vaurioitunutta panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä = 1818 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä.

Venäläisten ja saksalaisten kaatuneiden yhteismäärä nousee noin 250000+ kaatuneeseen - noin 50000 kaatunutta saksalaista sotilasta, yli 90000 kaatunutta venäläistä sotilasta ja 90000 - 110000 kaatunutta saksalaista siviiliä.

Battlefield I The Battle of Berlin; 12-osainen dokumentti Berliinin taisteluista:

www.youtube.com/watch?v=b2QRWT--33M
(1/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?v=YNZQ6tUD64U&feature=endscreen&NR=1
(2/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?v=YksRUgrTHZ0&NR=1&feature=endscreen
(3/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?NR=1&v=3lf09FAjktU&feature=endscreen
(4/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=QnGV0LDDRXo&NR=1
(5/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?v=cTeHTmEkoLE&NR=1&feature=endscreen
(6/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?v=kSC_TUthm3M&NR=1&feature=endscreen
(7/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?v=kGn5Qxsymc8&NR=1&feature=endscreen
(8/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?v=olzKZwC9GVc&NR=1&feature=endscreen
(9/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=V56qrGGy8Uk&NR=1
(10/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?v=1AS63Nu81Yw
(11/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

www.youtube.com/watch?v=W3_YTYG5Muc&feature=endscreen&NR=1
(12/12) Battlefield I The Battle of Berlin Episode 12 (GDH)

Venäläisten taistelusuoritukset Berliinin taisteluissa eivät olleet kovin mairittelevia ottaen huomioon venäläisten ylivoiman, venäläisten mittavat tappiot ja venäläisten valloitukseen käytetyn ajan.

Panzer in Berlin 10 www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11071/

Lyhyt intro panssarivaunuihin ja rynnäkkötykkeihin lopputaisteluissa Berliinissä eli Endekampf in Berlin tai toisin sanoin lopputaisteluihin Berliinistä eli Endekampf um Berlin 23.4. - 3.5.1945

Kenraali Helmuth Weidling (tykistökenraali eli General der Artillerie) LVI Panssariarmeijakunnan komentaja, nimitettiin 23.4.1945 Kolmannen valtakunnan pääkaupungin Berliinin koko puolustuksen komentajaksi. Hitler olisi halunnut ammuttaa Weidlingin ensin pelkuruudesta, mutta saatuaan tietää tosiasiat, Hitler sen sijaan nimitti Weidlingin Berliinin koko puolustuksen komentajaksi. Tuolloin 23.4.1945 Weidlingillä oli virallisesti käytössään maksimissaan ainoastaan 60 kpl:tta panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä Berliinin puolustukseen. Käytössä olevat 60 kpl:tta panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä jakaantuivat seuraavasti eri yksiköiden kesken:

1) s.SS-Pz. Abt. 503 yhteensä 10 kpl:tta Tiger II vaunuja + 6 Wirbelwind Flak-vaunua. Eri lähdemateriaaleihin perustuen realistisesti arvioiden Köningstiger vaunuja lienee ollut jäljellä enää 8 kpl:tta (todennäköisesti kaksi Tiger II vaunua oli korjattavana, joita ei saatu koskaan korjattua - näiden kahden korjattavana olevan vaunun vuoksi on listattu 10 Köningstiger vaunua) ja Wirbelwind vaunuja ainoastaan muutamia kappaleita.
2) Pz. Division Müncheberg yhteensä 7 kpl:tta Tiger I vaunuja, 11 kpl:tta PzKpfw IV(L)A vaunuja, 10 kpl:tta erilaisia PzKpfw V vaunuja ja 10 kpl:tta PzKpfw IV/70 (A) vaunuja. Muuna kalustona Münchebergillä oli Sd.Kfz.250 ja 251 puoliteloja, neljä 234/4 panssariautoa, neljä 234/1 panssariautoa, Pz.Sp.Wg.AB 41 panssariauto, Kubelwageneita, Horcheja, kuusi Sd.Kfz.7/1 puolitelaa, erilaisia kuorma-autoja plus jotain henkilöautoja. Tosin taas realistisesti arvioiden perustuen lukuisiin lähdemateriaaleihin panssarivaunujen osalta Pz Division Münchebergillä lienee ollut käytössään enää vain viisi Pz VI (Tiger I), kahdeksan Pz IV(L)A:ta, kymmenen Pz V (Panther) ja kahdeksan JPz IV/70(A):ta.
3) 11. SS-Pz. Gren. Division "Nordland" yhteensä 12 kpl:tta StuG III/StuG 40 ja PzKpfw IV(L)A vaunuja. Joidenkin lähteiden mukaan 6 kpl:tta StuG III G vaunuja ja 6 kpl:tta Panzer IVH/J vaunuja, mutta todennäköisesti ja melko varmasti kaikki 12 kpl:tta olivat StuG III rynnäkkötykkejä. Muilta osin "Nordlandilla" oli kalustonaan joitakin Sd.Kfz.250 ja 251 puoliteloja, joitakin Sd.Kfz. 223 ja Sd.Kfz. 231 panssariautoja, Schwimmwageneita, Ford Maultiereja, erilaisia kuorma-autoja plus jotain henkilöautoja.

Muita keskeisiä sotilasyksiköitä Berliin lopputaisteluissa olivat 9. Laskuvarjojääkäridivisioona, (9. Fallschirm Div. aka 9.FJD), 33. SS-Vapaaehtoisten Krenatööridivisioona "Charlemagne" (33. SS-Freiwilligen Gren. Div. "Charlemagne"), Taisteluryhmä Mohnke - Kampfgruppe Mohnke oli Brigadeführer Wilhelm Mohnken johtama taisteluyksikkö, jonka tehtävänä oli Berliinin ydinkeskustan hallintoalueen eli puolustussektori Z:n puolustaminen.Puolustussektori Z = Zentrum = Zitadelle, Innenstadt von Berlin. Puolustussektori Zitadelleen kuului luonnollisesti Kolmannen valtakunnan kanslia eli kanslerin rakennus ja johtajan bunkkeri; Mohnke toimi Zitadellen ns. Kommandanttina - sekä 18. ja 20. Panssarijääkäridivisioonat (18. Pz. Gren. Div. ja 20. Pz. Gren. Div.).

18. ja 20. Panssarijääkäridivisiooniin ja 9. Laskuvarjojääkäridivisioonaan oli kuulunut rynnäkkötykkejä ja/tai tankkeja, mutta 23.4.1945 mennessä 18. ja 20. Panssarijääkäridivisioonien ja 9. Laskuvarjojääkäridivisioonan rynnäkkötykit ja/tai tankit olivat tuhoutuneet tai itse tuhottuja (vaunujen miehistöjen toimesta) ja harvat ehjät, lähinnä Pz IV:t olivat siirrettyjä Pz. Div. Münchebergiin, samoin kuin 18. & 20. Pz. Gren. Div.:n Jagdpanzer patterien jäljelle jääneet JPz IV/70(A):t (18. Pz. Gren. Div.:lla oli vielä 16.4.1945 yhteensä 5 kpl:tta JPz IV/70(A):ta ja puolestaan 20. Pz. Gren. Div.:lla 15 kpl:tta JPz IV/70(A):ta). Poikkeukset vahvistavat säännöt, sillä ilmeisesti 18. Pz. Gren. Div.:n Tiergartenissa ollut JgPz 38 Hetzer "Thule" oli vielä tuolloin taistelukunnossa - kuka taas sitten operoi ko. vaunua on mysteeri. "Charlemagneen" tai KG Mohnkeen ei edes organisatöörisesti kuulunut rynnäkkötykkejä tai tankkeja. Huolimatta virallisen raportin 23.4.1945 mukaan 60 kpl:een määrästä panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä, realistisesti operatiivisessa kunnossa lienee ollut vain 50+ panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Em. vaunujen lisäksi Pz. Vern. Abt.:lla oli epämääräinen määrä 1BIV Panzerjäger Ausf C vaunuja käytössään Berliinissä ja ilmeisesti 19. ja 20. Panssarijääkäridivisioonilla (18. & 20. Pz. Gren. Div.) oli joitakin Panzer 1b Drilling vaunuja käytössään.

Panzer in Berlin www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11033/

Taustaa panssarivaunujen ja rynnäkkötykkien määrään ja yksikköihin.

17.4.1945 11. SS-Pz. Gren. "Nordland" Divisioonan panssaripataljoona SS-Pz. Abt. 11 "Hermann von Salza" laajennettiin panssarirykmentiksi nimeltään SS-Freiwilligen Panzer Regiment 11 "Hermann von Salza" siten, että entisestä panssarivaunupataljoonasta SS-Pz. Abt. 11 "Hermann von Salzasta" tuli rykmentin ensimmäinen panssarivaunupataljoona eli I./SS-Freiwilligen-Panzer-Regiment 11 "Hermann von Salza" komentajanaan SS-Sturmbannführer (majuri) Gratwohl ja entisestä schwere SS-Pz. Abt. 503:sta tuli toinen rykmentin panssarivaunupataljoona eli II./SS-Freiwilligen-Panzer-Regiment 11 "Hermann von Salza" komentajanaan SS-Sturmbannführer (majuri) Herzig. Majuri Herzig oli toiminut jo s.SS-Pz. Abt. 503:n komentajana. Rykmentin, SS-Freiwilligen Panzer Regiment 11 "Hermann von Salzan“, komentajana toimi Obersturmbannführer (everstiluutnantti) Kausch. Täten jo em. s.SS-Pz. Abt. 503:n Tiger II vaunut ja SS-Pz. Abt. 11 "Hermann von Salzan" StuG 40 ja PzKpfw IV(L)A vaunut kuuluivat kaikki osaksi 11. SS-Pz. Gren. "Nordland" Divisioonaa. Tämän vuoksi mm. kuuluisa historoitsija Anthony Beevor kirjoittaa kirjassaan vain "Hermann von Salzan" Kuningastiikereistä eikä s.SS-Pz. Abt. 503:n Kuningastiikereistä.

Panzer Brigade Münchebergin, joka oli muodostettu Münchebergin alueella heti jo helmikuun 1945 alussa, panssarivaunut olivat puolestaan järjestelty seuraavalla tavalla; Ensimmäisessä Panssarivaunupataljoonassa, Pz. Abt. 1./Pz. Regt. Müncheberg, olivat Pantherit ja Toisessa Panssarivaunupataljoonassa, Pz. Abt. 2./Pz. Regt. Müncheberg, olivat Panzer IV:t. Pz. Abt. 1./Pz. Regt. Münchebergin komentaja toimi Major (majuri) Marquad ja Pz. Abt. 2./Pz Regt. Münchebergin komentaja toimi Hauptmann (kapteeni) Zobel. Panssarirykmentin, Pz. Regt. Müncheberg, komentajana toimi Oberstleutnant (everstiluutnantti) von Meyer. Organisaatiomuutosten (todennäköisesti taisteluiden, tappioiden ja kalustolisäysten/muutosten) takia jälkeen jo 16.2.1945 Pz. Regt. Munchebergin kaksi panssaripataljoonaa yhdistettiin yhdeksi panssaripataljoonaksi, Panzer Abteilung Kummersdorfiksi, jonka komentajana toimi kapteeni Zobel. Pz. Abt. Kummersdorf koostui kolmesta komppaniasta; 1. Ko/Pz. Abt. Kummersdorf, jossa oli Panzer IVH/J? vaunuja, 2. Ko/Pz. Abt. Kummersdorf, jossa oli Panther vaunuja ja 3. Ko/Pz. Abt. Kummersdorf, jossa oli Tiger I vaunuja.

Panzer Division Müncheberg muodostettiin Panzer Brigade Münchebergin laajennuksena 5.3.1945 ja 14.3.1945 Pz. Abt. Kummersdorf integroitiin I./Panzer-Regiment 29:ään, josta tuli Panzer Division Münchebergin ainoa panssaripataljoona. Samaan syssyyn I./Panzer-Regiment 29:n nimi muutettiin Panzer Abteilung Münchebergiksi, jonka komentaja toimi yhä edelleen sittemmin majuriksi (20.4.1945) ylennetty Zobel. Majuri Kappin komentama 920. Panssarintorjuntavaunutäydennys- ja koulutusprikaati, Panzerjäger Ersatz und Ausbildungs Brigade 920, liitettiin Pz Regt Munchebergiin.

23.4.1945 Panzer Division Münchebergin panssarirykmentti, Pz. Regt. Müncheberg (komentajana toimi yhä everstiluutnantti von Meyer), koostui sen ainoasta majuri Zobelin johtamasta panssaripataljoonasta Pz. Abt. Münchebergistä, joka puolestaan muodostui kolmesta komppaniasta; 1. Ko/Pz. Abt. Müncheberg, jossa oli 11 kpl:tta Panzer IVH/J? vaunuja (todennäköisesti ainoastaan Pz IV H vaunuja), 2. Ko/Pz. Abt. Müncheberg, jossa oli 10 kpl:tta Panther G vaunuja ja 3. Ko/Pz. Abt. Müncheberg, jossa oli 7 kpl:tta Tiger I vaunuja sekä majuri Kappin johtamasta panssarintorjuntavaunupataljoonasta, PzJg. Abt., jossa oli 10 kpl:tta Jagdpanzer IV/70 (A) vaunuja. Nyassina mainittakoon, että Pz. Abt. Münchebergin viimeinen operatiivinen panssarivaunu, Tiger I, hylättiin Unter den Linden kadulle, muutaman sadan metrin päähän Brandenburgin portista. Tästä hylätystä Tiger I vaunusta otetut valokuvat lienevät tunnetuimpia valokuvia Berliinin taisteluista.

Näin ollen Berliinissä saksalaisilla oli jäljellä ainoastaan kahdessa divisioonassa panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä; Pz. Division Münchebergissä ja 11. SS-Pz. Gren. "Nordland" Divisioonassa. Panssaridivisioona Münchebergin, Panzer Division Müncheberg, komentajana toimi kenraalimajuri Werner Mummert, entinen 103. Panssarijääkärirykmentin, Panzer Grenadier Regiment 103, komentaja. Puolestaan 11. SS-Panssarijääkäridivisioona "Nordlandin", 11. SS-Pz. Gren. "Nordland" Division, komentajana toimi Brigadeführer (vastaa kenraalimajurin arvoa) Joachim Ziegler.

Panzer in Berlin 2 www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11032/

Saksalaisten kalustomäärä 13.4.1945, eli kymmenen päivää ennen kuin kalustomäärä uudelleenlistattiin ja raportoitiin 23.4.1945 kenraali Helmuth Weidlingille, oli seuraava: Operatiivisessa käytössä/lyhyt aikainen korjaus/pitkä-aikainen korjaus/matkalla

Pz. Div. Müncheberg:
1 kpl Pz III/-/-/-
2 kpl Pz IV/-/1 kpl/-
1 kpl Pz IV(L)A/-/-/-
21 kpl Pz V/-/-/2 kpl
10 kpl Pz VI/-/3 kpl/1 kpl
1 kpl JPz IV/-/-/-

11. SS-Pz. Gren. Div. "Nordland":
22 kpl StuG III/-/-/-
10 kpl Pz IV(L)A/-/-/-

18. Pz. Gren. Div.:
27 kpl Pz IV/-/-/-
8 kpl Pz IV(L)A/-/-/-
19 kpl Hetzer/-/4 kpl/-

20. Pz. Gren. Div.:
- StuG III/-/-/10 kpl
15 kpl Pz IV/-/1 kpl/-
3 kpl Pz IV (flak)/-/-/-
16 kpl Pz IV(L)/-/-/-

s.SS-Pz. Abt. 503:
10 kpl Pz VI/-/2 kpl/-
8 kpl Pz IV (flak)/-/-/-

9. Fallschirmjäger Div.:
- StuG III/-/1 kpl/-
8 kpl Hetzer/-/-/-

The Lost Evidence: The Battle Of Berlin; viisiosainen dokumentti Berliinin taisteluista:

www.youtube.com/watch?v=KBIa1SWc-nw&feature=endscreen&NR=1
The Lost Evidence: The Battle Of Berlin 1/5

www.youtube.com/watch?NR=1&v=RrL6yN4-FWA&feature=endscreen
The Lost Evidence: The Battle of Berlin 2/5

www.youtube.com/watch?NR=1&v=5-ceElIlySs&feature=endscreen
The Lost Evidence: The Battle of Berlin 3/5

www.youtube.com/watch?NR=1&v=0pTOBgqxEPE&feature=endscreen
The Lost Evidence: The Battle of Berlin 4/5

www.youtube.com/watch?NR=1&v=01uzvpO7RrQ&feature=endscreen
The Lost Evidence: The Battle of Berlin 5/5

Kenraali Weidling nimitti 25.4.1945 Brigadeführer Dr. Gustav Krukenbergin (tunnetaan myös nimellä Dr. Gustav Kruckenberg) 11. SS-Pz. Gren. "Nordland" Divisioonan komentajaksi ja samalla Puolustussektori C:n komentajaksi (Puolustussektori C oli kaakkois-Berliinin alue). Ziegler sai diili-tv-sarjan tyyliin potkut "Nordland" Divisioonan komentajan postista; syy lienee se, että Ziegler halusi lähteä Berliinistä joukkoineen pohjoiseen ja liittyä Obergruppenführer (vastaa kenraalin arvoa) Felix Steinerin johtamaan Armeijaosasto Steineriin (Armeeabteilung Steiner). Steiner oli aiemmin toiminut mm. III. germaanisen SS-Panssariarmeijakunnan komentajana (III. (germanische) SS-Panzerkorps), johon kuuluivat 11. SS-Pz. Gren. "Nordland" ja 5. SS-Pz. Gren. "Wiking" divisioonat. Ennen nimitystään Dr. Krukenberg toimi 33. SS-Vapaaehtoisten Krenatööridivisioona "Charlemagnen" (33. SS-Freiwilligen Gren. Division "Charlemagne") komentajana.

Heti seuraavana päivänä 26.4.1945 Kenraali Weidling ja kenraali Hans Krebs (jalkaväen kenraali eli General der Infanterie ja Saksan armeijan yleisesikunnan eli Oberkommando des Heeres aka OKH päällikkö) nimittivät Dr. Krukenbergin myös Berliinin ydinkeskustan hallintoalueen eli Puolustussektori Z:n = Zentrum = Zitadelle, Innenstadt von Berlin komentajaksi.

Panzer in Berlin 6 www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11055/

26.4.1945 saksalaisilla oli jäljellä virallisesti vain 40 kpl:tta panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä seuraavasti:

1) s.SS-Pz. Abt. 503 aka II./SS-Freiwilligen Panzer Regiment 11 "Hermann von Salza" yhteensä 6 kpl:tta Tiger II vaunuja. Tämä 6 kpl:tta Köningstigeriä on realistisesti oikeaksi todettu määrä; lisäksi todennäköisesti vain yksi Wirbelwind Flak-vaunu oli vielä jäljellä.

2) Pz Division Müncheberg; 1. Ko/Pz. Abt. Müncheberg, jossa oli 6 kpl:tta PzKpfw IV(L) vaunuja, 2. Ko/Pz. Abt. Müncheberg, jossa oli 5 kpl:tta erilaisia PzKpfw V vaunuja ja 3. Ko/Pz Abt. Müncheberg, jossa oli 5 kpl:tta Tiger I vaunuja sekä PzJg. Abt., jossa oli 6 kpl:tta PzKpfw IV/70 (A) vaunuja. Tosin taas realistisesti arvioiden perustuen lukuisiin lähdemateriaaleihin 26.4.1945 Pz Division Münchebergillä lienee ollut käytössään enää vain: kaksi Pz VI Tiger I:stä eli Tiger I Early #323 ja Tiger I Mid #323, viisi Pz V Pantheria ja viisi JPz IV/70(A):ta, eikä yhtään Pz IV(L)A:ta. Muuna kalustona Münchebergillä lienee realistisesti ollut jäljellä kolme Sd.Kfz.251 puolitelaa, mahdollisesti neljä 234/4 panssariautoa, jopa neljä 234/1 panssariautoa, kolme Sd.Kfz.7/1 puolitelaa, yksi SWS puolitela, kaksi - kolme Sd.Kfz. 7 puolitelaa ja epämääräinen määrä Kubelwageneita, Horcheja, kuorma-autoja ja henkilöautoja.

3) 11. SS-Pz Gren Nordland Division; I./SS-Freiwilligen-Panzer-Regiment 11 "Hermann von Salza" yhteensä 12 kpl:tta StuG III ja PzKpfw IV(L)A vaunuja. Realistisesti todettuna kaikki 12 kpl:tta jäljelle jääneitä "Nordlandin" vaunuja olivat StuG III:ia. Muuna kalustona "Nordlandilla" lienee ollut jäljellä kolme Sd.Kfz.250 puolitelaa, kolme Sd.Kfz.251 puolitelaa, neljä M3 puolitelaa (venäläisiltä valloitettuja), kaksi Sd.Kfz. 223 panssariautoa ja epämääräinen määrä Schwimmwageneita, Kubelwageneita, Ford Maultiereja, kuorma-autoja ja henkilöautoja.

Huolimatta virallisen raportin 26.4.1945 käytössä olevasta määrästä 40 kpl:sta panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä, realistisesti operatiivisessa kunnossa lienee ollut vain 30+ panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Yllä listattujen saksalaisten kalustomäärien 60 kpl:tta panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä 23.4.1945 ja 40 kpl:tta panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä 26.4.1945 tiedot löytyvät mm. virallisista dokumenteista Bundesarchiv-Militärarchiv (BA-MA), Freiburg-im-Breisgausta Saksasta ja Berlin defence figures dokumentista National Archives II:sta (NA) College Parkista Marylandista USA:sta. Saksalainen panssarikalusto oli tricamomaalauksessa Berliinissä, joissain oli tricamo ns. Hinterhalt-Tarnung mallissa/kuosissa, kuten s.SS-Pz. Abt. 503:n Tiger II:ssa ja joissain oli ns. perus tricamo, kuten Pz. Div. Münchebergin Panzer IV:ssa ja joissain oli tricamot miten sattuu eli "yksilölliset" viritykset. Berliinin taisteluista selvinneiden vaunumiehistöjen kuvauksetkin camosta ovat melko epämääräisiä; yleensä vain, että joku tricamo oli. Tämä on luonnollisesti ymmärrettävää ja inhimillistä, sillä vaunumiehistöillä oli Berliinissä muutakin kiireellisempää pohdittavaa kuin vaunujen ulkoasu camomaalauksineen.

29.4.1945 Kenraalit Weidling ja Krebs käskyttivät kaikki Berliinin Waffen-SS joukot Dr. Krukenbergin alaisuuteen ja Mohnke nimitettiin 11. SS-Pz. Gren. "Nordland" Divisioonan komentajaksi, KG Mohnken lisäksi. Hauptsturmführer (kapteeni) Henri Fenet oli toiminut käytännössä 25.4.1945 lähtien 33. SS-Freiwilligen Gren. Div. "Charlemagnen" komentajana, Dr. Krukenbergin saatua uusia laajempia tehtäviä ja vastuita. Fenet oli toiminut aiemmin 1. Pataljoonan/57. SS-Charlemagne Rykmentin komentajana (1./SS-Regiment 57 "Charlemagne"). Kenraali Krebs toimi Saksan armeijan yleisesikunnan päällikkönä ja teki lopulta itsemurhan. Kenraali Weidling toimi Berliinin koko puolustuksen komentajana katkeraan loppuun saakka ja hoiti saksalaisten antautumisen Berliinissä. Kenraali Weidling menehtyi Neuvostoliitossa KGB:n käsissä 17.11.1955 Vladimirin kaupungissa lähellä Moskovaa.

Panzer in Berlin 6b www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11057/

Eräiden epävirallisten raporttien mukaan Weidlingille olisi ollut käytössään 1.5.1945 Berliinistä murtoyrityksiä varten seuraavat vaunut:

1) Viisi Tiger II vaunua s.SS-Pz. Abt. 503 (tämä pitänee paikkansa, kts. kuvia Panzer in Berlin referenssikansiosta ja lähdemateriaalit),
2) Kaksi Tiger I vaunua Pz. Div. Müncheberg (tämä pitänee paikkansa kts. kuvia Panzer in Berlin referenssikansiosta ja lähdemateriaaliit; Tiger I Early #323 ja Tiger I Mid #323),
3) Kolme Panther vaunua Pz. Div. Müncheberg (tämä pitänee paikkansa kts. kuvia Panzer in Berlin referenssikansiosta ja lähdemateriaalit),
4) Kolme StuG III vaunua 11. SS-Pz. Gren. Div. "Nordland" (tämä pitänee paikkansa kts. kuvia Panzer in Berlin 2 referenssikansiosta ja lähdemateriaalit) ja
5) Kaksi Jagdpanzer IV/70(A) vaunua Pz. Div. Müncheberg (tämä pitänee paikkansa kts. kuvia Panzer in Berlin 2 referenssikansiosta ja lähdemateriaalit).

Murtoyrityksiä varten olisi näin ollen ollut 15 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Mikään em. vaunuista ei päässyt läpi. Lista vaikuttaisi kuitenkin realistiselta; 100% varmahan se ei ole. Koko saksalaisten Berliinin taisteluiden panssarikalusto tuhoutui tai tuhottiin itse 3.5.1945 mennessä.

Panzer in Berlin 4 www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11047/

Muutamia esimerkkitaisteluita lyhyesti

Treptowin puiston taistelu 24.4.1945
Kenraalieversti Nikolai Berzarin 5. Iskuarmeija hyökkäsi Treptowin puistoon. 5. Iskuarmeija koostui kenraaliluutnantti Rosslyn 9. Jalkaväkiarmeijakunnasta, joka sisälsi 230., 248. ja 301. Jv-divisioonat, kenraalimajuri Firsovin 26. Kaartin armeijakunnasta, joka sisälsi 89. ja 94. Kaartin jv-divisioonat sekä 266. Jv-divisioonan, kenraaliluutnantti Zherebinin 32. Jalkaväkiarmeijakunnasta, joka sisälsi 60. Kaartin jv-divisioonan sekä 295. ja 416. Jv-divisioonat, jalkaväen lisäksi 5. Iskuarmeijaan kuului 11. ja 220. Panssariprikaatit, 67. Kaartin panssariprikaati, 92. Itsenäinen panssarirykmentti sekä 396. Kaartin rynnäkkötykkirykmentti ja 1504. Rynnäkkötykkirykmentti.

Berzarin 5. Iskuarmeijan päähyökkäyssuunta oli juuri Treptowin puiston kautta Berliinin ydinkeskustaan. 5. Iskuarmeijan todelliset vaunumenetykset 24.4.1945 olivat seuraavat: 20 tuhottua T-34/85 vaunua ja 18 pahasti vaurioitunutta T-34/85 vaunua; yhteensä menetykset olivat siis 38 T-34/85 vaunua. s.SS-Pz. Abt. 503 aka II./SS-Freiwilligen Panzer Regiment 11 "Hermann von Salzan" Tiger II vaunut tuhosivat ainakin neljä T-34/85 vaunua ja vaurioittivat useita. I./SS-Freiwilligen Panzer Regiment 11 "Hermann von Salzan" StuG vaunut tuhosivat loput 16 T-34/85 vaunua yhdessä 23. SS-Panssarijääkärirykmentin "Norge" (23. SS-Pz. Gren. Rgt. "Norge") ja 24. SS-Panssarijääkärirykmentin "Danmark" (24. SS-Pz. Gren. Rgt. "Danmark") panssarijääkäreiden kanssa.

Sturmbannführer (majuri) Per Sörensen toimi "Danmarkin" komentajana, mutta hän sai surmansa Treptowin puiston rähinässä 24.4.1945. Obersturmführer (yliluutnantti) Jan Petersen toimi hetken hänen jälkeensä "Danmarkin" komentajana (kaatui joko 25.4.1945 tai 1.5.1945, todennäköisesti jo 25.4.1945), kunnes Hauptsturmführer/Sturmbannführer Rudolf Ternedde otti "Danmarkin" komentoonsa 26.4.1945. Obersturmführer (yliluutnantti) Henry Christensen lienee toiminut "Danmarkin" de facto komentajana kaatumiseensa saakka 1.5.1945. Sturmbannführer Wilhelm Körbel toimi "Norgen" komentajana haavoittumiseensa 25.4.1945 asti. Tiettävästi Obersturmführer Herbert Garthe toimi hänen jälkeensä sodan loppuun saakka de facto "Norgen" komentajana huolimatta siitä, että Sturmbannführer Rudolf Ternedde otti myös "Norgen" komentoonsa. Molempien yksiköiden miesvahvuus oli tuolloin vain reilut 200 + sotilasta per rykmentti eli "Norge" ja "Danmark" olivat yhteensä vain vahvennetun pataljoonan vahvuisia taisteluyksiköitä - tämä fakta järkytti Brigadeführer Dr. Gustav Krukenbergiä syvästi hänen ottaessaan komentoonsa 11. SS-Pz. Gren. "Nordland" Divisioonan päivää myöhemmin, 25.4.1945.

Panzer in Berlin 5 www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11049/

Myös kenraalieversti Vasily Chuikovin 8. Kaartin armeijan joitain osia hyökkäsi osittain Treptowin puistoon 24.4.1945. 8. Kaartin armeija koostui kenraaliluutnantti Glazonovin 4. Kaartin jalkaväkiarmeijakunnasta, joka sisälsi 35., 47. ja 57. Kaartin jv-divisioonat, kenraaliluutnantti Shugeyevin 28. Kaartin jalkaväkiarmeijakunnasta, joka sisälsi 39., 79. ja 88. Kaartin jv-divisioonat, kenraalimajuri Zalizyukin 29. Kaartin jalkaväkiarmeijakunnasta, joka sisälsi 27., 74. ja 82. Kaartin jv-divisioonat, jalkaväen lisäksi 8. Kaartin armeijaan kuului 7. Kaartin panssariprikaati, 84. Itsenäinen Kaartin panssarirykmentti, 65. ja 259. Itsenäiset panssarirykmentit sekä 371. ja 374. Kaartin rynnäkkötykkirykmentit ja 694., 1026., 1061., 1087. ja 1200. Rynnäkkötykkirykmentit. Chuikovin 8. Kaartin armeijan päähyökkäyssuunta oli Britzin ja Neuköllnin kautta Berliinin ydinkeskustaan. Chuikovin 8. Kaartin armeija otti mittaa lähinnä Pz. Division Münchebergistä ja 20. Panssarijääkäridivisioonasta.

Jotta saksalaisten taktinen puolustus ei olisi ollut aivan "ylivoimainen" puna-armeijan järjettömän suurta massaa vastaan, osia kenraalieversti Mikhail Katukovin 1. Kaartin panssariarmeijasta hyökkäsi osittain muiden venäläisjoukkojen kanssa Treptowin puistoon 24.4.1945. 1. Kaartin panssariarmeija koostui kenraalimajuri Drygemonin 8. Kaartin mekaanisesta armeijakunnasta, joka sisälsi 19., 20. ja 21. Kaartin mekaaniset prikaatit, 1. Kaartin panssariprikaatin, 48. Kaartin panssarirykmentin, 353. ja 400. Kaartin rynnäkkötykkirykmentit ja 8. Kaartin moottoripyöräpataljoonan, eversti Babadshanianin 11. Kaartin panssariarmeijakunnasta, joka sisälsi 40., 44. ja 45. Kaartin panssariprikaatit, 27. Kaartin mekaanisen prikaatin, 362. ja 399. Kaartin rynnäkkötykkirykmentit, 1454. Rynnäkkötykkirykmentin ja 9. Kaartin moottoripyöräpataljoonan, kenraalimajuri Jushukin 11. Panssariarmeijakunnasta, joka sisälsi 20., 36. ja 65. Panssariprikaatit, 12. Moottoroidun prikaatin, 50. Kaartin panssarirykmentin, 1461. ja 1493. Rynnäkkötykkirykmentit, 64. Kaartin panssariprikaatin, 19. Rynnäkkötykkiprikaatin, 11. Itsenäisen Kaartin panssarirykmentin ja 12. Kaartin moottoripyöräpataljoonan. Kuten Chuikovin 8. Kaartin armeijan, Katukovin 1. Kaartin panssariarmeijan päähyökkäyssuunta oli Britzin ja Neuköllnin kautta Berliinin ydinkeskustaan. Myös Katukovin 1. Kaartin panssariarmeija otti alkuun mittaa lähinnä Pz Division Münchebergistä ja 20. Panssarijääkäridivisioonasta. Em. massiivisen ylivoiman edessä saksalaisten oli peräännyttävä Treptowin puistosta, mutta venäläisten miehistötappiot olivat erittäin suuret.

Panzer in Berlin 8 www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11066/

Suurempi taistelu käytiin seuraavana päivänä 25.4.1945 Neuköllnissa, jolloin ns. Neuköllnin taistelu alkoi; tuolloin Dr. Krukenberg oli jo 11. SS-Pz. Gren. "Nordland" Divisioonan komentajana. 25.4.1945 venäläiset menettivät yhteensä 57 panssaria ja rynnäkkötykkiä, joista 32 tuhoutui täysin ja 25 vaurioitui pahasti. Taisteluun osallistui "Nordland", "Charlemagne" ja elementtejä Münchebergistä. Suurimmat Berliinin loppukamppailun tappiot venäläiset kokivat 1.5.1945, jolloin marsalkka Georgy Zhukovin 1. Valkovenäjän rintaman yksiköt, käytännössä jo em. Katukovin 1. Kaartin panssariarmeija, menettivät yhteensä 85 panssaria ja rynnäkkötykkiä, joista 48 tuhoutui täysin ja 37 vaurioitui pahasti.

Pelkästään Katukovin 1. Kaartin Panssariarmeija menetti yhteensä 232 panssaria ja rynnäkkötykkiä täysin tuhoutuneena aikajänteellä 16.4. - 2.5.1945 Berliinin alueen ja itse Berliinin taisteluissa; tappiot purettuna vaunutyypittäin: 185 kpl:tta T-34, 12 kpl:tta IS-2, 3 kpl:tta ISU-122, 5 kpl:tta SU-85, 8 kpl:tta SU-100, 16 kpl:tta SU-76, 3 kpl:tta SU-57 (puolitela). Vastaavasti samalla aikajänteellä Bogdanovin 2. Kaartin Panssariarmeija menetti yhteensä 209 panssaria ja rynnäkkötykkiä täysin tuhoutuneena Berliinin alueen ja itse Berliinin taisteluissa; tappiot purettuna vaunutyypittäin: 123 kpl:tta T-34, 7 kpl:tta IS-2, 7 kpl:tta ISU-122, 6 kpl:tta SU-85, 7 kpl:tta SU-100, 6 kpl:tta SU-76, 53 kpl:tta 76mm M4A2 Sherman.

Panzer in Berlin 11 www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11072/

Charlottenburg
Charlottenburgin alueella taistelivat pääosin kenraaliluutnantti F.I. Perhorovitchin 47. Armeija, joka hyökkäsi Spandauhun, Charlottenburgiin, Siemensstadtiin ja vielä Gatowinkin alueelle. Erityisesti 47. Armeijan hyökkäyksen painopiste oli Spandau ja Charlottenburg. 47. Armeija koostui 77., 125. ja 129. Jalkaväkiarmeijakunnista, 70. Itsenäisestä Kaartin panssarirykmentistä ja 334., 1204., 1416., 1825. ja 1892. Rynnäkkötykkirykmenteistä.

Mukaan Spandaun ja Charlottenburgin taisteluihin tuli myös kenraalieversti S.I. Bogdanovin 2. Kaartin panssariarmeija. 2. Kaartin panssariarmeija koostui kenraaliluutnantti Krivosheinan 1. Mekaanisesta armeijakunnasta, joka sisälsi 19., 35. ja 37. Mekaaniset prikaatit, 219. Panssariprikaatin, 347., 75. ja 1822. Rynnäkkötykkirykmentit ja 57. Moottoripyöräpataljoonan, kenraalimajuri Popovin 9. Kaartin panssariarmeijakunnasta, joka sisälsi 47., 50. ja 65. Kaartin panssariprikaatit, 33. Kaartin mekaanisen prikaatin, 341., 369. ja 386. Kaartin rynnäkkötykkirykmentit ja 17. Kaartin moottoripyöräpataljoonan, kenraalimajuri Teltakovin ja myöhemmin Teltakovin kaaduttua eversti Shevchenkon 12. Kaartin panssariarmeijakunnasta, joka sisälsi 48., 49. ja 66. Kaartin panssariprikaatit, 34. Kaartin moottoroidun prikaatin, 79. Kaartin panssarirykmentin, 387. ja 393. Rynnäkkötykkirykmentit, 6. Itsenäisen Kaartin panssarirykmentin, 5. Kaartin moottoripyörärykmentin ja 16. Kaartin moottoripyöräpataljoonan.

2. Kaartin panssariarmeija lähettiin myös läpimurtautuneiden saksalaisjoukkojen perään.

Lisää filmejä Berliinin taisteluista, Berliinistä, Berliinistä sodan jälkeen

www.youtube.com…=17gOt5DfV4U&list=UU1elWDfDMDDDQk4LtxSnSoQ&index=4&feature=plcp
1945 Preparing the Defense of Berlin

www.youtube.com/watch?v=qtJRnHtLexA&feature=related
Berlin 1945: Überleben im Bunker

www.youtube.com/watch?v=tnq13vR8kdw&feature=related
1945 The Cancellery and Flak Bunkers in Berlin - June 1945

www.youtube.com/watch?v=Vri9vwf1Czo&feature=related
Flakbunker Humboldthain - Tour E (Humboldthain Extrem)

www.youtube.com/watch?v=VNh4MEEuNF8&feature=related
Deutsche Wehrmacht ╬ 1945 Das Ende ╬

www.youtube.com/watch?v=IRaDFwGNrk4&feature=related
Battle for Berlin April 16 1945-May 2 1945

www.youtube.com/watch?v=592ZXOuG7yE&NR=1&feature=endscreen
Rare Battle For Berlin Footage

www.youtube.com/watch?v=q2RP7IbB58E&feature=related
The Last Battle of The Third Reich - 1945 (In colour)

www.youtube.com/watch?v=wP_PRwiRkmw&feature=related
BERLIN - May 14, 1945 (HD)

www.youtube.com/watch?v=v9U5BHUrTQc&feature=fvwrel
1945 Berliners in July - UNEDITED Raw Footage

www.youtube.com/watch?v=vkd13WNf-4I&feature=related
Paris and Berlin 1945 The Difference

www.youtube.com/watch?v=VtTeOP4-_Tg
Berlin Sommer 1945 (unkommentiert & in Farbe) Zeitgeschichte live

Kuusi Köningstigeriä

26.4.1945 sSS-Pz Abt 503 aka II./SS-Freiwilligen-Panzer-Regiment 11 "Hermann von Salzalla" oli yhteensä ainoastaan 6 kpl:tta Tiger II vaunuja jäljellä ja kuuden jäljelle jääneen Kuningastiikerin (Köningstiger) komentajat olivat:

1) Obersturmführer (yliluutnantti) Max Lippert - Tiger II oli ilman numeroa,
2) Ritarinristillä palkittu Untersturmführer (luutnantti) Oscar Schäfer, www.ritterkreuztraeger-1939-45.de/Waffen-SS/S/Schaefer-Oskar.htm - Tiger II oli #311,
3) Ritarinristillä palkittu Hauptscharführer (vääpeli) Karl Körner, www.achtungpanzer.com/gen10.htm - Tiger II oli ilman numeroa,
4) Unterscharführer (alikersantti) Bender >>> Unterscharführer (alikersantti) Semik >>> Oberscharführer (ylikersantti) Stolze - Tiger II oli ilman numeroa,
5) Unterscharführer (alikersantti) Karl Heinz Turk - Tiger II oli joko #100 tai #101 ja
6) Unterscharführer (alikersantti) Georg Diers - Tiger II oli #314

26.4.1945 alikersantti Diers otti Kuningastiikererinsä #314 uudestaan komentoonsa, kun väliaikainen vaunun komentaja Untersturmführer Gast, SS-Pz Div Totenkopf, haavoittui taistelussa tukiessaan "Charlemagnen" ja "Nordlandin" joukkoja Neuköllnissä. Otettuaan vaunun komentoonsa Diers meni asemaan Uhlandstrasselle Kurfürstendammille. Vääpeli Körner ja luutnantti Schäfer olivat vaunuineen asemissa Kurfürstenstrassella lähellä Halenseen asemaa. Alikersantti Bender oli asemassa myös Halenseen asemalla. Alikersantti Turk oli vaunuineen asemassa Obervollstrassella, Spittelmarktilla. Yliluutnantti Lippertin vaunu oli asemissa Leipziger Strassella, Spittelmarktilla. Näin ollen kaikkien Tiger II vaunujen torjuntasuunta oli samaan suuntaan, itään. 1. Valkovenäjän Rintaman tappiot tuona päivänä olivat 53 tuhottua panssarivaunua/rynnäkkötykkiä.

27.4.1945 vääpeli Körner ja luutnantti Schäfer tuhosivat kumpikin T-34/85 vaunun Kurfürstenstrassella lähellä Halenseen asemaa. Diers oli vaunuineen asemassa Kurfürstenstrassen ja Lindenstrassen kulmassa, Spittelmarktilla, torjuntasuunnan ollessa Belle-Alliance-Platz. Marsalkka Konievin 1. Ukrainalainen Rintama käskytettiin pois Berliinistä - ainoastaan marsalkka Zhukovin 1. Valkovenäjän Rintama jäi Berliiniin taistelemaan. Köningstiger vaunujen asemat ja torjuntasuunnat pysyivät samoina. 1. Valkovenäjän Rintaman tappiot olivat 85 tuhottua panssarivaunua/rynnäkkötykkiä.

28.4.1945 Diers tuki "Charlemagnea" ja saksalaiset torjuivat venäläisten hyökkäyksen Luisenstadtin kirkon luona. Jotain 1. Ukrainalaisen Rintaman yksiköiden jäänteitä oli yhä Berliinissä. Hyökkäyksen torjunnan jälkeen Diers ja Turk käskytettiin Jägerstrasselle vanhan Reichsbankin luo tukemaan "Nordlandin Norge rykmenttiä", josta he etenivät Obervollstrassella, Spittelmarktilla, Turkin vanhaan asemaan. Körner ja Schäfer käskytettiin Westkreuzin asemalle, Charlottenburg-Wilmersdorfin alueelle. Lippert ja Bender käskytettiin asemiin Halenseen asemalla. 1. Valkovenäjän Rintaman tappiot olivat 75 tuhottua panssarivaunua/rynnäkkötykkiä.

29.4.1945 alikersantit Diers ja Turk käskytettiin tukemaan "Charlemagnea" Potsdamer Platzilla, torjuntasuuntana Saarlandstrasse ja Anhalterin asema. Diers tuhosi yhden JS-2M ja kolme T-34/85 vaunua ja Turk puolestaan kolme T-34/85 vaunua. Alikersantti Bender haavoittui Halenseen asemalla ja alikersantti Semik tuli tilalle vaununjohtajaksi. Vääpeli Körner ja luutnantti Schäfer palasivat vaunuineen takaisin asemiinsa Kurfürstendammilla, torjuntasuuntana AVUS ja puolestaan alikersantti Semik ja yliluutnantti Lippert olivat vanhoissa asemissaan Halenseen asemalla. Vääpeli Körner, luutnantti Schäfer, majuri Herzig ja luutnantti Bromann (poissaolevana) palkittiin ritarinristein - kenraalimajuri Mohnke suorittaa palkitsemisen Hitlerin puolesta. 1. Valkovenäjän rintaman tappiot olivat 75 tuhottua panssarivaunua/rynnäkkötykkiä.

30.4.1945 Diers käskytettiin radioitse Reichstagin luo apuun ja Turk pysyi Potsdamer Platzilla. Diers tuhosi kahden päivän aikana (30.4. - 1.5.1945) 30 T-34/85 vaunua Reichstagin ja Kroll Opperan luona. Turkin vaunu vaurioitui Potsdamer Platzilla ja sen korjaaminen kesti noin kolme tuntia Reichskanzlein luona, jonne Bergepanther sen hinasi. Semik tuhosi T-34/85 vaunun ja haavoittui kranaatinheittimen kranaatista Halenseen aseman luona. Ylikersantti Stolze otti vaunun komentoonsa. Muut Tiger II vaunut pysyivät entisissä asemissaan ja taistelivat siellä. 1. Valkovenäjän rintaman tappiot olivat 82 tuhottua panssarivaunua/rynnäkkötykkiä.

1.5.1945 Diers vetäytyi ammus- ja polttoainetäydennykseen Göringin Villaan Wilhelmstrasselle, jonka jälkeen Mohnke käskytti Diersin Reichskanzleille. Stolze tuhosi viisi T-34/85 vaunua Halenseen asemalle ja Schäfer tuhosi neljä T-34/85 vaunua Friedrichstrasselle Weidendammer sillan eteen. Turk joutui hylkäämään vaurioituneen vaununsa (Tiger II #100 tai #101) Potsdamer Platzille polttoaineen ja ammusten puuttumisen vuoksi. Turk miehistöineen otti haltuunsa 11. SS Pz.Gren. Div. "Nordlandin" SPW 251/7 Ausf D:n taktinen numero 542 ja rekisterinumero SS-900094 Reichkanzlein edessä. Tällä SPW:llä he koittivat murtautua Weidendammer sillalle, mutta ajoivat vauhdikkaasti kranaattikuoppaan ja matka päättyi Mohrenstraßen ja Friedrichstraßen kulmaan. Muut kolme Tiger II vaunut pysyivät entisissä asemissaan ja taistelevat siellä. 1. Valkovenäjän rintaman tappiot olivat 85 tuhottua panssarivaunua/rynnäkkötykkiä.

Viisi jäljelle jäänyttä Köningstiger vaunua saivat käskyt osallistua murtoyrityksiin.

2.5.1945 Ylikersantti Stolze ja yliluutnantti Lippert vaihtoivat keskenään Tiger II vaununsa joko tietoisesti tai tahattomasti. Vääpeli Körner ja ylikersantti Stolze osallistuivat vaunuineen Spandaun sillan kautta tapahtuvaan murtoyritykseen, molemmat Köningstiger vaunut oli lopulta hylättävä. Ennen vaununsa hylkäämistä Körner ehti kuitenkin tuhota yhden JS-2M ja kaksi JSU-122 vaunua Reichstrasselle. Yliluutnantti Lippert ja luutnantti Schäfer (Tiger II #311) osallistuivat vaunuineen Schulenburger sillan kautta tapahtuvaan murtoyritykseen. Schäfer tuhosi yhden JS-2M vaunun lähellä Schulenburger siltaa. Lippert miehistöineen hylkäsi ja tuhosi vaununsa. Schäferin vaunun tuhosi venäläisten valloittama ja käyttämä saksalainen 8,8 cm It-tykki - Schäfer paloi pahasti, mutta säilyi hengissä, kaksi muuta miehistön jäsentä kaatui ja kaksi muutakin miehistön jäsentä haavoittui vakavasti, venäläiset vangitsivat elossa olevat miehistön jäsenet. Näissä Spandaun ja Schulenburger siltojen murtoyrityksessä kohti länttä mukana olivat s.SS-Pz. Abt. 503:n komentaja majuri Herzig esikuntineen, yksikön lääkäri, kapteeni, Dr. Cappell, käytännössä Pz. Div. Münchebergin, 18. & 20. Pz. Gren. Div.:n sekä 9. FJD:n jäännökset ja joitain elementtejä "Nordlandista". Em. siltojen murtoyritystä johti Panzer-Division "Münchebergin” komentaja kenraalimajuri Mummert henkilökohtaisesti. Diers osallistui vaunullaan Weidendammer sillan murtoyritykseen ja ajoi saksalaiseen telamiinaan Schönhauser Alleella. Diers miehistöineen tuhosi vaununsa. 1. Valkovenäjän rintaman tappiot olivat 25 tuhottua panssarivaunua/rynnäkkötykkiä.

2.5.1945 Berliini antautuu kenraali Weidling johdolla.

3. - 8.5.1945 Yliluutnantti Lippert kaatui jatkaessaan pakoyritystään jalkamiehenä. Kenraalimajuri Mummert, majuri Herzig, kapteeni Dr. Cappell ja joitain muita pääsivät Ketziniin saakka, jossa Dr. Cappell kaatuu, Mummert jää vangiksi, mutta Herzig pääsee Elben yli amerikkalaisten vangiksi. Vääpeli Körner pääsee myös pakoon yli Elben, mutta ylikersantti Stolze katosi; hän ilmeisesti kaatui. Alikersantti Turk selviytyy myös Elben yli ja antautuu amerikkalaisille. Alikersantti Diers jää venäläisten vangiksi ja vapautuu vuonna 1949; Schäfer vapautui vaikeasti haavoittuneena jo 1947 venäläisten vankeudesta. 3.5.1945 1. Valkovenäjän rintaman tappiot olivat yhä 18 tuhottua panssarivaunua/rynnäkkötykkiä, huolimatta saksalaisten antautumisesta.

Taistelutarina: Weidendammer sillan murtoyritys

Kenraali Weidling antoi Berliinin puolustajille käskyn murtautua Berliinin saarroksen läpi 1.5.1945 klo 21:00. Tällöin kenraalimajuri Mohnke käskytti Diersin Köningstigerineen Reichskanzleille ja antoi Diersille käskyn toimia kärkivaununa Weidendammer sillan murtoyrityksessä. Mukana murtoyrityksessä olisi "Nordlandin" kaksi StuG III vaunua, kolme Sd.Kfz.250 puolitelaa, kolme Sd.Kfz.251 puolitelaa (joista yksi vetäisi 7,5cm le IG tykkiä), mahdollisesti kaksi Sd.Kfz. 223 panssariautoa ja epämääräinen määrä Schwimmwageneita, Kubelwageneita, Ford Maultiereja ja kuorma-autoja. "Nordlandin" kaluston lisäksi, mukaan murtoyritykseen tulisi "Münchebergin" kaksi Sd.Kfz.7/1 Vierling puolitelaa, yksi SWS puolitela, kaksi Sd.Kfz. 7 puolitelaa, mahdollisesti joitain joko 234/4 tai 234/1 panssariautoja ja epämääräinen määrä Kubelwageneita, Ford Maultiereja, kuorma-autoja ja henkilöautoja.

Panzer in Berlin 3 Weidendammer sillan murtoyritys: www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_11045/

Mohnken ryhmä

Brigadeführer (kenraalimajuri) Mohnke (jäi venäläisten vangiksi) johti ensimmäistä pakoryhmää, johon kuuluivat Mohnken adjutantti Obersturmführer Gert Stehr (teki itsemurhan), Leibstandarten koulutus-ja täydennyspataljoonan/KG Mohnken tst-osaston komentaja Obersturmbannführer Arthur Klingemeier (kaatui pakoyrityksessä), Hitlerin päähenkivartija Reichssicherheitsdienst (RSD) Gruppenführer (kenraaliluutnantti) Johann Rattenhuber (jäi venäläisten vangiksi), Rattenhuberin sijainen Reichssicherheitsdienst (RSD) Obersturmbannführer Peter Högl (kaatui pakoyrityksessä), henkivartija Reichssicherheitsdienst (RSD) Unterscharführer Hans Hofbeck (jäi venäläisten vangiksi), henkivartija Reichssicherheitsdienst (RSD) Rottenführer Harry Mengershausen (jäi venäläisten vangiksi), henkivartija Reichssicherheitsdienst (RSD) Unterscharführer Maximilian Kölz (jäi venäläisten vangiksi), henkivartija Reichssicherheitsdienst (RSD) Rottenführer Erich Mansfeld (pääsi pakoon), diplomaatti ja Hitlerin henkilökohtainen ystävä Walther Hewel (teki itsemurhan), Hitlerin henkilökohtainen adjutantti Sturmbannführer Otto Günsche (jäi venäläisten vangiksi), Leibstandarten vartiopataljoonan Hauptsturmführer Ewald Lindloff (kaatui pakoyrityksessä), Kriegsmarinen yhteyshenkilö Vice-Admiral (vara-amiraali) Hans-Erich Voss (jäi venäläisten vangiksi), Puolustussektori B:n komentaja Oberst (eversti) Ernst Clausen (jäi venäläisten vangiksi), lääkäri Standartenführer (eversti) Dr. Ernst-Günther Schenck (jäi venäläisten vangiksi), Hitlerin sihteeri Gerda Christian (pääsi pakoon), Hitlerin kokki/ravintoneuvoja Constanze Manziarl (katosi, todennäköisesti tapettiin), Hitlerin sihteeri Traudl Junge (pääsi pakoon), Bormannin sihteeri Else Krüger (jäi venäläisten vangiksi), KG Mohnken ryhmäjohtaja Oberscharführer Hans Bottger (jäi venäläisten vangiksi), KG Mohnken ryhmäjohtaja Oberscharführer Heinz Hantschack (jäi venäläisten vangiksi), KG Mohnken ryhmäjohtaja Unterscharführer Wilhelm Rogmann (jäi venäläisten vangiksi) ja jonkin verran Waffen-SS sotilaita KG Mohnkesta sekä Reichskanzleista, jotka jäivät vangeiksi.

Mohnken pakoryhmä lähti liikkeelle 1.5.1945 noin klo 23:00 ja eteni maanalaista metroväylää pitkin Friedrichstrassen asemalle. Vanhana veteraanina ja taistelijakonkarina Mohnke vältti taisteluiden ja tulipalojen valaisemaa Weidendammer siltaa ja sen sijaan ohjasi ryhmänsä yli Spree joen Weidendammer sillan vieresssä olevaa metallista kävelysiltaa Schluetersteg pitkin kellon ollessa jo yli puolenyön (noin 00:15). Mohnken ryhmän eteminen on kuvattu erinomaisen hyvin saksalaisessa elokuvassa Perikato (Der Untergang 2004
www.imdb.com/title/tt0363163/ ). Mohnken ryhmä hajosi pienempiin ryhmiin käytännössä Spreen ylittämisen jälkeen ennen Charité sairaalaa (sijaitsee Charitestraßen ja Schumannstraßen kulmassa), jonka piti toimia ryhmän kokoontumispaikkana. Osa Mohnken ryhmän jäsenistä joutui tulitaisteluihin venäläisten kanssa, joka johti joko kaatumiseen tai kiinnijäämiseen. Osa Mohnken ryhmän jäsenistä teki itsemurhan ja bulkki ryhmästä plus ryhmään matkalla liittyneet muut pakenijat pääsivät Mohnken johdolla Schönhauserallee:lle saakka, jossa he jäivät kiinni - tiettävästi Mohnken alkuperäisestä ryhmästä ainoastaan Hitlerin sihteerit Traudl Junge ja Gerda Christian sekä henkivartija Erich Mansfeld pääsivät pakoon.

Kuningastiikerin viimeinen ärjyntä

Toinen pakoryhmä lähti liikkeelle noin 00:15 eli samaan aikaan, kun ensimmäinen pakoryhmä ylitti jo Spreetä. Toisen pakoryhmän tarkoitus oli rynnäköidä Weidendammerin sillan yli Diersin Köningstiger #314 johdolla ja kahden "Nordlandin" StuG:n tukemana. Toista pakoryhmää johti nimellisesti Hitlerin henkilökohtainen sihteeri ja puolueen kansliapäällikkö Reichsleiter Martin Bormann (teki itsemurhan) ja tähän toiseen pakoryhmään kuuluivat Hitlerin henkilökohtainen pilotti Gruppenführer (kenraaliluutnantti) Hans Baur (jäi venäläisten vangiksi), Hitlerin henkilökohtainen reservipilotti ja Bauerin sijainen Obersturmbannführer Georg Betz (kaatui pakoyrityksessä), Reichsjugendführer Arthur Axmann (pääsi pakoon), Axmannin adjutantti Oberreichsjugendführer Gerhard Welzin (jäi venäläisten vangiksi), valtiosihteeri Werner Naumann (pakeni Argentiinaan), Hitlerin henkilökohtainen kirurgi Obersturmbannführer Ludwig Stumpfegger (teki itsemurhan), Hitlerin henkilökohtainen autonkuljettaja Obersturmbannführer Erich Kempka (pääsi pakoon), autonkuljettaja Hauptsturmführer Heinrich Doose (jäi venäläisten vangiksi), Hitlerin henkilökohtainen pääpalvelija Obersturmbannführer Heinz Linge (jäi venäläisten vangiksi), Göbbelsin henkilökohtainen adjutantti Hauptsturmführer Günther Schwägermann (pääsi pakoon), Goebbelsin autonkuljettaja Hauptsturmführer Alfred Rach (pääsi pakoon), Hitlerin hammaslääkäri ja valtakunnan päähammaslääkäri Brigadeführer (kenraalimajuri) Dr. Hugo Blaschke (pääsi pakoon), Hitlerin hammaslääkärin assistentti hammaslääkäri Dr. Käthe Hausermann (jäi venäläisten vangiksi), Hitlerin hammaslääkärin assistentti hammasteknikko Fritz Echtmann (jäi venäläisten vangiksi), ylivahtimestari Obersturmführer Hermann Karnau (pääsi pakoon), Leibstandarten vartiopataljoonan Hauptsturmführer Karl-Wilhelm Schneider (jäi venäläisten vangiksi), Leibstandarten vartiopataljoonan Hauptsturmführer Adolf Dirr (jäi venäläisten vangiksi), Leibstandarten vartiopataljoonan Obersturmführer Helmut Beermann (pääsi pakoon), Leibstandarten vartiopataljoonan Obersturmführer Hans Reisser (jäi venäläisten vangiksi), Reichskriminalpolizei (valtakunnan rikospoliisi) Obersturmführer Josef Ochs (jäi venäläisten vangiksi), Leibstandarten vartiopataljoonan Oberscharführer Johann Bergmüller (jäi venäläisten vangiksi), Leibstandarten vartiopataljoonan Untersturmführer Heinz Krüger (jäi venäläisten vangiksi), Leibstandarten vartiopataljoonan Oberscharführer Werner Schwiedel (jäi venäläisten vangiksi), Leibstandarten vartiopataljoonan Oberscharführer Johann Bergmüller (jäi venäläisten vangiksi), Hitler-Jugend kuriiri Armin Lehmann (pääsi pakoon), Hitlerin Luftwaffen adjutantti Oberst (eversti) Nicolaus von Below (pääsi pakoon) ja jonkin verran Leibstandarten vartiopataljoonan jäseniä sekä Waffen-SS sotilaita KG Mohnkesta, jotka jäivät vangeiksi.

Sana pakoyrityksestä oli kuitenkin levinnyt laajalti ja satoja Wehrmachtin, Waffen-SS:n ja Volkssturmin sotilaita ja siviilejä alkoi kaasaantua Friedrichstraßen asemarakennuksen alueelle. Luonnollisestikaan tämä ei jäänyt huomaamatta venäläisiltä. Noin klo 01:00 Diersin Köningstiger #314 rynnäköi Weidendammerin sillan yli täydellä vauhdilla ja murtautui panssariesteiden läpi. Diersin mukaan hänen vaununsa kyydissä vaunun päällä oli useita korkea-arvoisia henkilöitä, kuten Martin Bormann, Ludwig Stumpfegger ja Arthur Axmann sekä muita sotilaita - jokatapauksessa Diersin vaunu lienee ollut täyteenpakattu kyydittäviä. Heti ensimmäiseltä poikkikadulta Weidendammerin sillan jälkeen, oikealta Ziegelstrasselta, tuli vastaan murhaavaa tulitusta, joka joko haavoitti tai tyrmäsi & pudotti tai tappoi Diersin kyytiläiset. Tiger II #314 jatkoi lukuisia osumia saaneena matkaansa, kunnes tilanne rauhottui ja eteen tuli uusi barrakadi. Diers aukaisi vaununjohtajan luukkunsa ja Diersin kertoman mukaan häntä tervehti Untersturmführer, joka väitti olevansa Goebbelsin toinen autonkuljettaja. Tämä tuntematon luutnantti valisti Diersiä Weidendammerin sillan tapahtumista. Toinen tukevista StuG III:sta (ilmeisesti perää pitävä) oli tuhottu heti kun se ylitti Weidendammerin sillan, ainakin kaksi Sd.Kfz.250 puolitelaa, yksi Sd.Kfz.7/1 Vierling, yksi Sd.Kfz. 7 puolitela, useita kuorma-autoja ja maastoautoja oli tuhottu Ziegelstrassen ja Weidendammerin sillan välille. Lukuisat sotilaat ja siviilit olivat saaneet surmansa venäläisten ristitulessa ja paikalla on kaaos. Diers pääsi etenemään luutnantin avustuksella suhteellisen rauhallisesti Schönhauser Allee:lle, mutta ajettuaan metron alikulkutunnelin läpi ja suurinpiirtein metroaseman sisäänkäynnin vieressä Diers ajoi Kuningastiikerillään saksalaiseen telamiinaan. Paikalla komentoa pitänyt ja tortuntataistelua johtanut kenraalimajuri Erich Bärenfänger käski Diersiä miehistöineen hylkäämään vaunun, lähtemään koteihinsa ja pelastamaan itsensä (hieman myöhemmin Bärenfänger teki vaimonsa kanssa itsemurhan), kun Diers miehistöineen aloitti telojen korjaamisen. Tämän käskyn seurauksena Diers miehistöineen räjäytti Köningstiger #314:nsa Schönhauser Alleelle U-Bahn asemen viereen noin klo 10:00. Alikersantti Diers jäi venäläisten vangiksi samoin kuin hänen ampujansa Wolf-Dieter Kothe, ajajansa Willi Kenkel, radio-operaattorinsa Bodo Hansen ja lataajansa Alex Sommer. Diers, Kothe ja Kenkel selviytyivät vankeudesta, Hansen ja Sommer katosivat, todennäköisesti menehtyivät. Diers miehistöineen tuhosi Köningstiger #314:llaan yhteensä 74+ venäläistä vaunua, joista Berliinissä 39 vaunua ja erityisesti aikaperiodilla 26.4. - 2.5.1945 yhteensä 34 vaunua, joista 33 oli T-34/85 vaunuja ja yksi JS-2M vaunu. Jäljelle jäänyt StuG III (ilmeisesti kärki-StuG) pääsi myös Schönhauser Allee:lle, jonne se tuhottiin, kts kuva Panzer in Berlin 2. Paljon on spekuloitu sillä, että mitä tapahtui Martin Bormannille, joka oli tovin Diersin Kuningastiikerin kyydissä; Bormann ja Stumpfegger ilmeisesti lensivät kranaatin paineaallon voimasta vaunun kyydistä pois, kuitenkin vahingoittumattomina ja tekivät myöhemmin itsemurhat syanidikapseleilla lähellä Weidendammerin siltaa.

Kolmas pakoryhmä

Kolmas pakoryhmä lähti liikkeelle noin 01:00 eli samaan aikaan, kun toinen pakoryhmä rynnäköi Weidendammerin sillan yli. Kuka johti kolmatta pakoryhmää ei ole tiedossa tai sitten sillä ei edes ollut varsinaista johtajaa, vaan yritys oli tavallaan toisen pakoryhmän spontaani jatkumo. Kolmanteen pakoryhmään kuului tiettävästi yksi Sd.Kfz.7/1 Vierling, yksi Sd.Kfz. 7 puolitela, yksi Sd.Kfz.251 puolitela, useita kuorma-autoja ja joitain henkilöautoja sekä luonnollisesti lukuisia siviilejä, Wehrmachtin, Waffen-SS:n ja Volkssturmin sotilaita. Kuten arvatakin voi venäläiset olivat ehtineet kerätä joukkojaan kasaan ja ryhmittää niitä puolustukseen. Kyseisestä pakoyrityksestä muodostui teurastus, kukaan ei tiedä paljonko saksalaisia siviilejä ja sotilaita kaatui, mutta tiettävästi pakoyrityksen ajoneuvoista ei yksikään päässyt edes Weidendammerin sillan yli, vaan ne kaikki tuhottiin sillan eteläpuolelle.

Krukenbergin ryhmä

Neljäs ja ilmeisesti viimeinen jotenkin organisoitu pakoryhmä lähti liikkeelle noin 03:00 eli samaan aikaan, kun rajuja taisteluita käytiin Weidendammerin sillan pohjoispuolella kolmen aiemmin lähteneen pakoryhmän ja muiden siellä olevien saksalaisten joukkojen jääteiden kanssa. Neljättä pakoryhmää johti Brigadeführer (kenraalimajuri) Dr. Gustav Krukenberg (jäi venäläisten vangiksi) ja neljänteen pakoryhmään kuuluivat Krukenbergin adjutantti Hauptsturmführer Paul Pachur (jäi venäläisten vangiksi), Brigadeführer (kenraalimajuri) Joachim Ziegler (kaatui pakoyrityksessä), Pz. Rgt. 11 "Hermann von Salzan" komentaja Obersturmbannführer Paul Kausch (jäi venäläisten vangiksi), "Charlemagnen" Jagdkommandon komentaja Obersturmführer Wilhelm Weber (jäi venäläisten vangiksi), "Charlemagnen" Jagdkommandon varakomentaja Standartenjunker Will Fey (pääsi pakoon), Pz. Aufk. Abt. 11 "Hermann von Salzan" komentaja Sturmbannführer Rudolf Saalbach (kaatui pakoyrityksessä), Leibstandarten vartiopataljoonan Hauptsturmführer Heinrich Mundt (jäi venäläisten vangiksi), Hauptsturmführer Hans-Gösta Pehrsson (pääsi pakoon), Unterscharführer Ragnar Johansson (kaatui pakoyrityksessä), molempien Pz.Gren.Rgt. 23 "Norgen" ja 24 "Danmarkin" komentaja Sturmbannführer Rudolf Ternedde (pääsi pakoon), Pz.Gren.Rgt. 24 "Danmarkin" de facto komentaja Obersturmführer Henry Christensen (kaatui pakoyrityksessä), Pz.Gren.Rgt. 23 "Norgen" de facto komentaja Obersturmführer Herbert Garthe (pääsi pakoon), Pz.Gren.Rgt. 24:n Obersturmführer Jan Petersen (kaatui pakoyrityksessä tai oli kaatunut jo aiemmin), "Charlemagnen" Unterscharführer Eugène Vaulot (kaatui pakoyrityksessä), Unterscharführer Erik Wallin (pääsi pakoon), Obersharführer Francois Appolot (kaatui pakoyrityksessä) ja jonkin verran Waffen-SS sotilaita "Nordlandista" ja "Charlemagnesta" sekä Wehrmachtin (etenkin laskuvarjojääkäreitä), että Volkssturmin sotilaita ja siviilejä, jotka kaikki jäivät pääosin vangeiksi.

Krukenbergin johtama neljäs pakoryhmä lienee ollut Weidendammerin sillan murtoyritysten taistelukelpoisin pakoryhmä, jos Diersin Tiger II ja "Nordlandin" StuG III:t lasketaan pois. Kalustona neljännellä pakoryhmällä lienee ollut vain yksi Sd.Kfz.250, yksi Sd.Kfz.251, mahdollisesti pari Sd.Kfz. 223 panssariautoa, joitain Schwimmwageneita, Kubelwageneita, Ford Maultiereja, kuorma-autoja ja henkilöautoja. Krukenbergin ryhmä taisteli tiensä yli Weidendammerin sillan. Siinä missä Mohnken ryhmän onnistui raivata tiensä Schönhauserallee:lle Diersin Köningstigerin ja StuG III:n luokse, Krukenbergin ryhmän osia onnistui pääsemään Gesundbrunnerin metroasemalle saakka ja jopa Prinzenallee:lle asti, jossa ne pääsääntöisesti antautuivat (Ziegler kaatui Gesundbrunnerissa). Pehrsson pääsi SPW 250:llaan käytännössä Friedrichstrassen ja Johannisstrassen kulmaan, ennenkuin matka katkesi ja miltei aivan perään katkesi myös SPW 251:n pakoyritys. Krukenberg oli lähettänyt lähettejä ilmoittamaan murtoyrityksesta kaikille "Nordlandin" ja "Charlemagnen" jäsenille, mutta ilmeisesti useat lähetit eivät päässeet perille, sillä mm. pääosa jäljelle jääneistä "Charlemagnen" jäsenistä Hauptsturmführer Henri Fenetin johdolla taisteli yhä Reichsluftfahrtministeriumissa (ilmailuministeriössä), samoin kuin "Nordlandin" eestiläiset ja latvialaiset Obersturmführer Atis Neilandsin johdolla. Bulkki kaikista saksalaista Weidendammerin sillan murtoyritysten ryhmien jäsenistä olivat he sitten sotilaita tai siviilejä kiinniotettiin lopulta Oranienburger Torin metroasemalla Friedrichstraßella.

Loppusanat

Aikavälillä 26.4. - 3.5.1945 "Charlemagnen" krenätöörit tuhosivat Fenetin johdolla ainakin 62 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä, Weberin "Charlemagnen" Jagdkommandot ainakin 46 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä ja puolestaan s.SS-Pz. Abt. 503:n Köningstigerit ainakin 53 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Täten pelkästään "Charlemagnen" ja s.SS-Pz. Abt. 503:n toimesta venäläiset menettivät tuona ajanjaksona vähintään 161 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä - melkoinen suoritus kuudelta Tiger II:lta, n. 100 krenätööriltä ja n. 40 Jagdkommandolta. Venäläisten tappiolistat osoittavat, että taistelut loppuivat vasta 3.5.1945; kuten Erik Wallin asian ilmaisi Ragnarök aka Götterdämmerung aka Tuomiopäivä oli päättynyt - ja rautaesirippu alkoi laskeutua Euroopan ylle johtaen liki 45-vuotiseen kylmään sotaan (1947 - 1991).

Toivottavasti tästä on hyötyä. Parhain terveisin, AJ

Lähteet:

Wilhelm Tieke:
Tragödie um die Treue : Kampf und Untergang des III. (germ.) SS-Panzer-Korps
Das Ende zwischen Oder und Elbe : der Kampf um Berlin 1945
An den Brennpunkten der Ostfront / Bd. 1. Die Geschichte des SS-Infanterie-Regiments 4 (mot.) "Langemarck" und des "Freikorps Danmark"
An den Brennpunkten der Ostfront / Bd. 2. Die Geschichte des finnischen Freiwilligen-Bataillons der Waffen-SS
Korps Steiner Nordland/Nederland: Nachräge zu den Truppengeschichten
Bis zur Stunde Null : d. Oberberg. Land im Krieg 1939 - 1945

David Glantz:
When Titans Clashed: How the Red Army Stopped Hitler
Art of war Symposium: From the Vistula to the Oder: Soviet Offensive Operations – October 1944 – March 1945

Tony Le Tissier:
Zhukov at the Oder: The Decisive Battle for Berlin and With Our Backs to Berlin
Frank Bauer, Karen Pfundt & Tony Le Tissier:
Der Todeskampf der Reichshauptstadt, Berlin

Hans-Norbert Burkert & Klaus Matussek: Zertört – Besiegt – Befreit. Kampf um Berlin bis zur Kapitulation, Berlin

General Helmuth Weidling: Der Endkampf in Berlin

Theodor Busse: Die letzte Schacht der 9.Armee

Will Fey:
Panzerkampf im Bild. Panzerkommandanten berichten
Armor Battles of the Waffen-SS

Richard Landwehr: Charlemagne's Legionnaires: French Volunteers of the Waffen-SS, 1943-1945

Reinhard Rürup: Berlin 1945. Eine Dokumentation

Jean Mabire:
Mourir à Berlin
La Division Nordland

Vladimir Gall: Mein Weg nach Halle

Heinz Rein: Finale Berlin

Pierre Rocolle:
Le sac de Berlin avril – mai 1945
Götterdämmerung – La Prise de Berlin

Earl Ziemke: The Battle for Berlin

O.A. Rzheshevsky: The Race for Berlin

S.M. Shtemenko: The Last Six Months

Joachim Shultz-Naumann: Die letzten dreissig Tage. Das Kriegstagebuch des OKW April-Mai 1945

Kamen Nevenkin: Fire Brigades, The Panzer Divisions 1943-1945

V. Sevruk: How Wars End: Eyewitness Accounts of the Fall of Berlin

Grigoriy Krivosheev: Soviet Casualties and Combat Losses in the Twentieth Century

Wolfgang Schneider: Tigers in Combat Vol. I & II

Thomas Jentz & Hilary Doyle:
Germany’s Tiger tanks – Tiger I & II: Combat tactics
Germany’s Tiger tanks series – Tigers at the front

Osmar White: Conquerors' Road: An Eyewitness Report of Germany 1945

Gerhard Bold: Die Letzten Tage der Reichskanzlei

Vasily Chuikov: The End of the Third Reich

Max Hastings: Armageddon: The Battle for Germany, 1944-1945

Stefan Dörnberg: Befreiung 1945. Ein Augenzeugenbericht

John Erickson: The Road to Berlin: Continuing the History of Stalin's War with Germany

Ivan Konev: Year of Victory

Erich Kuby: The Russians and Berlin

Malcolm Mackintosh: Juggernaut: The Russian Forces, 1918 - 1996

Erik Wallin: Raknarök

Anthony Beevor: Berlin The Downfall 1945

Kommentit

Kiitos AJ, todella tuhti artikkeli =) täytyy lukea koko juttu paremmalla ajalla läpi… (töihinlähtö haittaa harraste toimintaa)

-Kimmo-
Mahtava tietopläjäys, kiitos. Upeat nuo panoramakuvat, olisikohan jostain saatavilla julisteina?
AJ 1.11.2012 11:46 Vastaa lainauksella
Moi Kimmo ja Pekka,

Olkaa hyvät.

Kimmo, Joo, duuni haittaa pahasti harrastetoimintaa. Stoorin tarkoitus on täydentää ja avata noita Panzer in Berlin kuvakansioita; valitettavasti stoorissa lienee typoja, koitan korjata niitä aikaa myöten.

Pekka, tuossa kuvassa "Berliini toukokuu 1945, 360 asteen panoraamakuva Reichstagista, Brandenburger Torista, Schlossista ja Gendarmenmarktista" on yhdistetty neljä erillistä panoraamakuvaa Berliinistä, jotka on ottanut joko Yevgeny Khaldei tai Mark Redkin - Khaldei ja Redkin lienevät ne kuuluisimmat Berliinin taisteluiden venäläiset valokuvaajat, jotka ottivat kyllä aivan käsittämättömän hyviä valokuvia. Nuo Friedrichstrassen "Panzer in Berlin 3 Weidendammer sillan murtoyritys" valokuvat ovat muistaakseni kaikki Redkinin ottamia ja nuo panoraamakuvat Reichstagista, Brandenburger Torista, Schlossista ja Gendarmenmarktista ovat taas muistaakseni kaikki Khaldein ottamia; voinen kyllä muistaa väärinkin. Nuo kaikki kuvat ovat olleet useasti näytillä ympäri maailmaa eri valokuvaus/historianäyttelyissä vuosien varrella ja ne ovat todella vaikuttavia ja tyrmääviä valokuvia. En valitettavasti muista onko noista panoraamakuvista tehty julistetta, mutta uskoisin, että on. Tietääkseni molemmat sekä Khaldei, että Redkin käyttivät Leica kameraa - taisi olla ko. aikakauden paras kamera. Pahoittelen, että en osaa vastata tarkemmin. Parhain terveisin, AJ
Täältäkin AJ:lle isot kiitokset mielenkiintoisesta artikkelista. Kuten myös muistakin Panzer in Berlin kansioista.
Lakkia nostan.
AJ 1.11.2012 13:09 Vastaa lainauksella
Moi Antti, Ole hyvä ja kiitokset. Parhain terveisin, AJ
Ohoh ! Olipas oikea tietopläjäys. Vaikkei aihe ihan minun ykkössijalla kiinnostavuutensa puolesta olekkaan,
niin tähän kyllä täytyy perehtyä tarkemmin. On siinä niin paljon nähty vaivaa.
Kiitos ja kumarrus AJ. Jälleen loistava artikkeli. Tätä kelpaa lukea.
Mahtava artikkeli, kuten aikaisemmatkin AJ:n stoorit! Nostan olematonta hattuani. Tällaista lisää!
Kiitos AJ! Ilta vierähti mukavasti lukiessa tuota artikkeliasi ja samalla etsiskellen kartasta (Berlin Allied intelligence map of key buildings) katujen ja paikkojen sijaintia. Tosin kartta ei kata aivan koko Berliiniä, mutta riittävästi kumminkin ainakin näin ensi hätään.
AJ 2.11.2012 09:15 Vastaa lainauksella
Moi Heikki V, Mika, Kari ja Heikki J,

Olkaa hyvät ja kiitokset kannustuksesta.

Heikki V, Ei Berliinin taistelut minunkaan ykkössijalla ole olleet, eivätkä ole vieläkään, mutta kun aikoinaan aloin tutkimaan ja lukemaan Berliinin rähinöitä, huomasin, että monella tapaa ne olivat tai yksikkömuodossa sanottuna Berliinin taistelu kokonaisuudessaan oli uniikki tapahtuma, jota vastaavaa ei oikein ole historiassa aiemmin eikä sen jälkeenkään tapahtunut; mm. Karthagon, Troijan, Thermopylain, Kharkovin, Stalingradin, Leningradin, Monte Cassinon, Dien Bien Phun, Bagdadin jne…taisteluitakaan ei voi suoranaisesti verrata siihen. Berliinin taistelu on hyvin mielenkiintoinen, monitahoinen ja opettavainen kamppailu historiassa ja mitä enemmän sitä tutkii, sitä enemmän siitä haluaa tietää.

Mika ja Kari, Kiitokset; ainoa asia mikä minua vielä häiritsee noissa Panzer in Berlin kuvakansioissa on se, että onkohan vieläkään nuo saksalaisten ja venäläisten tykit tunnistettu ja tyypitetty oikein - en ole krh-, enkä kenttätykistöasiantuntija ja tuo tykkien ja krh:den tunnistaminen on kyllä hankalaa; onneksi korjauksia ja oikaisuja on tullut. Varmaan tarvitaan lisää korjauksia/oikaisuja.

Heikki J, Toivottavasti löysit kaikki mitä etsit, olen aikoinaan laittanut yhteen Berliinin tst-karttaan itselleni Tiger II:n sijainnit, "Charlemagnen", "Nordlandin", "Münchebergin" jne… sijainnit, samoin joukkojen eri päämajat, venäläisten hyökkäysryhmitykset jne…Ne auttavat kummasti hahmottamaan tilannetta ja ymmärtämään taisteluiden kiivauden sektoreittain ja joukkojen johtamisen vaikeuden (paljon joukkoja pienellä alueella). Mietin joukkojen plaseerausta isoon karttaan jpeg-formaatissa ja kuvan liittämistä stooriin, mutta urakka on liki mahdoton, sillä kartan mittakaavan pitäisi olla iso, sopivaa karttaa ei ehkä löydy (paitsi ehkä googlen), työmäärä joukkojen plaseerauksessa selityksineen veisi vähintään parin kolmen kuukauden vapaa-ajan täysin (plus työaikaakin), eikä kartta mahtuisi liitetiedostona tälle saitille; joten hylkäsin ajatuksen. Kaiken lisäksi valmiita tst-karttoja löytyy eri lähdekirjoista, olen niitäkin jo postaillut tänne tuossa Berliini-keskustelun aikana (valitettavasti olen joutunut tallenustilan puutteessa ne poistamaankin), joten ei oikein maksa vaivaa tehdä tuota jättiurakkaa, ellei sitten saamaan syssyyn ryhdy kirjoittamaan kirjaa aiheesta.

Jokatapauksessa noilla kirjoittamillani kadunnimillä ja paikolla pitäisi pystyä Googlen nykyisestäkin Berliini-kartasta maps.google.fi…amp;um=1&ie=UTF-8&hq=&hnear=0x47a84e373f035901:0x42120465b5e3b70,Berliini,+Saksa&gl=fi&sa=X&ei=f3GTUN7XMPPa4QT8iIHABQ&ved=0CCMQ8gEwAA löytämään tapahtumien polttopisteet. Ohessa vielä linkki vanhoihin Berliinikarttohin, jotka auttavat hahmottamaan Berliiniä ja taistelualueita:1945 kartta; www.alt-berlin.info/cgi/stp/lana.pl?nr=37&gr=7&nord=52.519816&ost=13.389333 ja 1943 kartta; www.alt-berlin.info/cgi/stp/lana.pl?nr=33&gr=7&nord=52.516053&ost=13.375242

Parhain terveisin, AJ
Oikein hyvää luettavaa. Kiitoksia paljon! Vaikkakin paikka paikoin tuo oli kovinkin raskasta luettavaa:

"…, että entisestä panssarivaunupataljoonasta SS-Pz. Abt. 11 "Hermann von Salzasta" tuli rykmentin ensimmäinen panssarivaunupataljoona eli I./SS-Freiwilligen-Panzer-Regiment 11 "Hermann von Salza" komentajanaan SS-Sturmbannführer (majuri) Gratwohl ja entisestä schwere SS-Pz. Abt. 503:sta tuli toinen rykmentin panssarivaunupataljoona eli II./SS-Freiwilligen-Panzer-Regiment 11 "Hermann von Salza" komentajanaan SS-Sturmbannführer (majuri) Herzig. Majuri Herzig oli toiminut jo s.SS-Pz. Abt. 503:n komentajana. Rykmentin, SS-Freiwilligen Panzer Regiment 11 "Hermann von Salzan“, komentajana toimi Obersturmbannführer (everstiluutnantti) Kausch. Täten jo em. s.SS-Pz. Abt. 503:n Tiger II vaunut ja SS-Pz. Abt. 11 "Hermann von Salzan" StuG 40 ja PzKpfw IV(L)A vaunut kuuluivat kaikki osaksi 11. SS-Pz. Gren. "Nordland" Divisioonaa."

Asiaan vihkiytymättömälle tuo on aikamoista sanahelinää. =D

Suosittelisin old school jpg kartan sijaan jonkin sortin yhteisöllistä Google map / earth projektia, missä hallittu porukka voisi osallistua kuvien sijoittamiseen kartalle, ja tietojen lisäämiseen ko. kuville.
AJ 12.11.2012 20:22 Vastaa lainauksella
Moi Heikki,

Kiitokset kannustuksesta. Pahoittelen paikoittain erittäin raskasta sanahelinää - syy on osittain minun, kun koitain tiivistää asiaa ja kuitenkin yritän tuoda faktat esille, jotta tallennustila riittäisi ja osasyy lankeaa saksalaisten yksikköjen välillä käsittämättömän hankalalle nimeämislogiikalle.

Ottamasi esimerkki on loistava juuri tästä:

Alunperin "Hermann von Salza" panssarivaunupataljoona (lyhennettynä HvS) oli siis sama kuin SS Panzer Abteilung 11 (lyhennettynä SS-Pz. Abt. 11). Pataljoona laajennettiin ja kasvatettiin rykmentiksi "Hermann von Salza" panssarivaunurykmentti eli siis SS Panzer-Regiment 11 (lyhennettynä SS-Pz. Rgt. 11). Kuitenkin samaa HvS lyhennettä käytettiin rykmentistäkin, joten tekstin kontekstista on pystyttävä päättelemään, onko kyseessä pataljoona vaiko rykmentti - tietysti aikajänne yleensä kertoo asian totuuden. Lisäksi sekä pataljoonan, että rykmentin nimeen voitiin lisätä (ja usein lisättiinkin) sana Freiwilligen eli vapaaehtoinen sekottamaan pakkaa lisää. Rykmentin komentajana loppuun saakka toimi jokatapauksessa pidetty ammattiupseeri everstiluutnantti Kausch.

Jotta asia ei olisi helppo, sakut päättivät nimetä rykmentin ensimmäiseksi pataljoonaksi entisen "Hermann von Salza" panssarivaunupataljoonan, joten siitä täten tuli koko pitkältä nimeltään I./SS-Freiwilligen-Panzer-Regiment 11 "Hermann von Salza" (lyhynnettynä vain I./SS-Pz. Rgt. 11). Tämän ensimmäisen panssarivaunupataljoonan komentajana oli majuri Gratwohl.

Lopulta, jotta pakka nimilyhenteineen olisi varmasti täysin sekava, sakut päättivät muodostaa rykmentin toisen panssarivaunupataljoonan raskaasta SS Panssarivaunupataljoonasta 503 eli schwere SS Panzer Abteilung 503 (lyhynnettynä vain s.SS-Pz. Abt. 503). Näin s.SS-Pz. Abt. 503:n uudeksi nimeksi tuli II./SS-Freiwilligen-Panzer-Regiment 11 "Hermann von Salza" (lyhynnettynä vain II./SS-Pz. Rgt. 11). Tämän toisen panssarivaunupataljoonan komentajana oli majuri Herzig, joka oli toiminut jo s.SS-Pz. Abt. 503:n komentajana.

Ehkä hieman lohtua tuonee fakta, että sakut itsekin sekoilivat "Hermann von Salzan" nimissä hamaan loppuun saakka ja jopa saksalaiset virallisetkin dokumentit kirjoittavat nimistä sekä vanhoilla, että uusilla nimillä - selkeyden vuoksi useasti rykmentin ensimmäisestä pataljoonasta puhutaan vain "Hermann von Salza" panssarivaunupataljoonana ja puolestaan rykmentin toisesta pataljoonasta puhutaan vain raskaasta SS Panssarivaunupataljoonasta 503.

Sodan loppuvaiheessa sakut muuttivat yksiköiden nimiä vauhdilla, en oikein usko, että kaikki eri yksikköjen komentajat pysyivät vauhdissa mukana.

Tuollaisella yhteisöllisellä Google map/earth projektia plaseeraus voisi onnistua, jpeg-formaatissa se ei onnistu, koska Berliinin keskustakin on liian laaja alue. Paperikarttoihin onnistuu, useammalle osakartalle tai sitten isoon karttaan, jolloin kartan koko on vaan tajuttoman iso.

Parhain terveisin, AJ
Ehkä saksalaiset yrittivät hämätä hyökkääjiä noilla nimillä ja lyhenteillä? =D

Google Earthissä on ilmakuvat Berliinistä vuodelta 1945.
www.gizmag.com/historical-wwii-imagery-now-available-in-google-earth/14094/

Harmillisesti ei ole koskaan tullut tutustuttua Google Earthin tai Mapsin työkaluihin. Mutta tuskin kuvien lisääminen omaan Berliini 1945 karttaan olisi vaikeaa.
AJ 12.11.2012 21:24 Vastaa lainauksella
Moi Heikki,

Ehkä yrittivät hämätä, luulen kuitenkin, että pääsyynä oli enemmänkin tappiot/miespula/kalustopula, jolloin niitä korvaamaan kombinoitiin mitä ihmeellisimpiä yksikkökoostumuksia.

Tiedän nuo Google Earthin ilmakuvat Berliinistä olen laittanutkin ainakin yhden niistä yhteen Panzer in Berlin referenssikansioon. En minäkään ole perehtynyt Google Earthin tai Mapsin työkaluihin, muttei se kuvien lisääminen ylivoimaisen vaikeaa liene, ainoastaan aikaavievää. Parhain terveisin, AJ
Löysin vasta nyt tämän erinomaisen koosteen Berliinin 1945-taisteluista. Moitteetonta ja arvokasta työtä jälleen AJ:lta. Youtube-linkit mainiona lisänä kokonaisuuteen. Viiden pojon työtä!

YT
Kalle
AJ 5.10.2018 08:19 Vastaa lainauksella
Moi Kalle, Kiitos kommenteista ja pojoista! Parhain terveisin, AJ