Pienoismallit.net

Etusivu Kirjoitukset Artikkelit: lentokoneet 1939–1945

Veteraanimallarin "huoneentaulu"

Kunnianosoitus Airfixille

Aloittelin tätä muovimallien rakentamista 1960-luvun puolivälin tienoilla ollessani n. 10 vuotias. Tuohon aikaan Suomessa ei ollut saatavilla liiemmin muita kuin Airfixin ja Frogin valmistamia 1/72 skaalan lentokonesarjoja (Airfixilla toki oli 1/76 skaalan panssarivaunuja ja maavoimien miehistöä). Tuon ajan parhaat referenssit olivat oman sotaveteraani-isäni kertomukset sodasta ja mustavalkoiset sarjakuvalehdet nimeltä SIIVET ja KORKEAJÄNNITYS. Tärkeintä oli kuitenkin se lentokonemallien rakentaminen - en minä niitä silloin maalannut, en tainnut edes olla tietoinen, että niiden maalaamista varten oli olemassa ihan maalejakin. Tärkeintä oli saada koneet nopeasti kootuksi, että pääsi ne äkkiä laittamaan tositoimiin "rintamalle" - siis mukaan kulmakunnan samanikäisten jätkien sotaleikkeihin.

Ensi viikon maanantaina 29.6.2009 minä täytän 53-vuotta, jos siihen asti elää saan. En muista enää ensimmäisen vakavasti otettavan tyttöystäväni sukunimeä, en muista lapsuudenkotini isän ja äidin puhelinnumeroa, en muista mitä tein silloin, kun kuulin prinsessa Dianan kuolleen Mersun kyydissä Pariisissa, en muista vaimoni ja minun hääpäiväni päivämäärää, en muista iltaisin pestä hampaitani (aina välillä), MUTTA muistan kyllä taatusti ja takuulla, mikä oli elämäni ensimmäinen muovinen lentokoneen pienoismalli - se oli englantilaisen Airfixin valmistama 1/72 skaalan malli Supermarine Spitfirestä. Tuon kokoluokan mallit myytiin 1960-luvulla muovisissa pusseissa - ei siis suinkaan pahvilaatikoissa, joten siellä pussukassa oli aina välillä paljonkin rikkinäisiä osia mukana.

Ilman Airfixin 1/72 Spitfireä en olisi nyt 53-vuotispäiväni aattona tässä jamassa. Öö, siis positiivisessa mielessä niinku. Muovimallien rakentelu on tuonut kovasti iloa omaan elämääni kuluneiden vuosikymmenten aikana, ja onnekseni olen löytänyt jopa vaimon, joka melkein tajuaa mistä tässä hommassa pohjimmiltaan on kyse - siis melkein tajuaa, ja se on jo paljon mielestäni.

Niinpä päätin väsätä jokinlaisen kunnianosoituksen elämäni Ensimmäiselle Muoviselle Rakkaudelle, Airfixin Spitfirelle.

Ostin Kuivalaisen puodista ikivanhan Spitfiren sarjan - avasin paketin ja putsailin hellästi kaikki osat. En kuitenkaan irrottanut niitä osia valurangoistaan, vaan sitten pikku hiljaa aikani kuluksi maalailin niitä pensselillä - luonnollisesti käyttäen perinteisiä Humbrolin emalimaaleja.

Kun osat oli maalattu, niin lakkasin ne Humbrolin kirkaslakalla - kiinnitin sarjan omat siirtokuvat mallin pintaan ja lopuksi laitoin päälle Humbrolin mattalakan.

Siitten liimasin pikaliimalla nämä yllä kuvatut valmiiksi maalatut/lakatut valurangat osineen valkoiseen taustapahviin, jonka sitten kiinnitin vanhan lasipintaisen valokuvakehyksen sisään. Lopuksi varmistin tuon kehyksen ja taustapahvin liitoksen ilmastointiteipillä taulun takapuolelta - ettei taulun sisään pääse pölyä, eikä muitakaan epäpuhtauksia, kutes esmes mikromillin kokoisia mininatseja.

Tässä siis minun tapani tehdä jonkinmoinen kunnianosoitus 1960-luvun perinteisille Airfixin muovimalleille.

Kommentit