Pienoismallit.net

Kokemuksia muottikumeista

Kumin valinta ei ole yhdentekevää

Kun pienoismallien osia valmistetaan polyuretaanihartsista, tarvitaan valamista varten muotti. Muotti valetaan yleensä silikonikumista, joka on kaksikomponenttiaine — toinen komponentti on varsinainen kumiaines ja toinen kovetin. Ei ole kuitenkaan aivan yhdentekevää minkälaisen kumin valitsee muottimateriaaliksi.

Kaikki pienoismallipuuhissa käytettävät kumilaadut ovat tyypiltään RTV-kumeja (Room Temperature Vulcanizing). Tämä tarkoittaa sitä, että kumimassan vulkanisoituminen, eli kovettuminen, tapahtuu huoneenlämmössä. Varsinaista kovetusuunia ei tarvita, vaikka uunilla vulkanisoitumista voikin usein nopeuttaa.

RTV-kumit jaetaan kahteen päätyyppiin: additioverkottuviin kumeihin (addition-cure ja/tai platinum-catalyzed) ja kondenssiverkottuviin kumeihin (condensation-cure ja/tai tin-catalyzed). Samalla paljastuu merkittäviä eroja kumilaatujen kesken. Additioverkottuvasta kumista valettu muotti ei kutistu lainkaan. Jos valmistaja ilmoittaa muotin kutistuvan, on kutistuma korkeintaan promille. Kondenssiverkottuvasta kumista valmistettu muotti kutistuu tyypillisesti prosentin — joskus useita prosenttiyksikköjä.

Mistä erottaa additioverkottuvan kumin ja kondenssiverkottuvan kumin? Yleensä kumeja kauppaava yritys kertoo tämän, mutta ei läheskään aina, vaan kumilaatuja myydään sekaisin kertomatta niiden tyyppiä. Valmistajan teknisistä tiedotteista asia selviäisi, mutta usein kumikauppias on nimennyt myymänsä kumin jollain eksoottisella omalla nimellään, jolloin todellisen valmistajan selvittäminen on mahdotonta.

Additioverkottuvan ja kondenssiverkottuvan kumin voi yrittää erottaa toisistaan kovettimen perusteella. Yleensä additioverkottuvaan kumiin kovetinta lisätään kymmenen prosenttia kumimassan painosta, kondenssiverkottuvaan kumiin vain muutamia prosentteja. Additioverkottuvan kumin kovetin on kuin piimää, mutta kondenssiverkottuvan kumin kovetin taas on kuin vettä. Näillä kriteereillä ei vielä välttämättä voi tehdä luotettavasti erottelua, koska myös kondenssiverkottuvan kumin kovettimen määrä voi olla sama kuin additioverkottuvan kumin eikä asiakas yleensä kumia valitessaan pääse kurkistamaan kovetinpullon sisälle. Kaiken lisäksi kauppias ei välttämättä tiedä, kutistuuko muotti vai ei, eikä tätä asiaa välttämättä kerrota kumin mukana seuraavissa käyttöohjeissa.

Mitä merkitystä kutistumalla on? Kun muotti kutistuu, on sillä valettu osa originaaliosaa pienempi. Kutistuman merkitys on tietty kiinni harrastajan valutarpeista ja siitä, minkälaisia valuosia ollaan tekemässä. Rakennussarjatyyppisissä kokoonpanoissa, jolloin osien on sovittava hyvin yhteen, voi prosentin kutistumalla olla merkitystä. Melkoinen soppa on tiedossa, jos saman rakennussarjan muotteja on valettu eri tavalla kutistuvilla kumeilla.

Kolmas merkittävä kumien valintaperuste on muotin kovuus. Tämä ilmoitetaan yleensä shore (hardness) -arvona, joka vaihtelee noin 10:stä 60:een. Mitä suurempi luku on, sitä kovempi on muotti. Kova muotti ei kestä taivuttelua tai repimistä, vaan se voi jopa haljeta. Pehmeä muotti taas on veltto eikä pysy muodoissaan yhtä hyvin kuin kova. Pehmeä muotti sen sijaan kestää valuosan negatiiviset päästöt kovaa muottia paremmin. Monet pienoismalliharrastajat käyttävät kumeja, joiden kovuus on luokkaa 25—30.

Kumien hinta vaihtelee voimakkaasti hankintapaikasta riippuen. Suomessa myytävien kumien kilohinta on noin 60—70 euroa kilolta. Maailmalta hankittuna kilohinta on noin 30—40 euroa, mutta kuljetuskustannukset nostavat kilohinnan usein lähelle suomalaista hintatasoa.

Kokemuksia kumien käyttäytymisestä

Ohessa kokemuksia kumien käyttäytymisestä, toivon mukaan muilla harrastajilla on kokemuksia muidenkin valmistajien kumeista, jotta kokemuspohja täydentyisi.

YE 5630 (maahantuoja Chemec, kilohinta erän suuruudesta riippuen noin 70 euroa)
Erinomainen additioverkottuva kumi, joka on kuitenkin kallis ja vaikeasti saatava. Toimituserät ovat suuret, toimitusajat kuukausia ja tilaus on maksettava etukäteen.

RTV 2022
Myyjä belgialainen Obelisk. Edullinen hinta ja toimitukset Suomeen tapahtuvat reilussa viikossa. Kuljetuskustannuksen jälkeenkin kilohinta jää kilon purkin osalta hivenen halvemmaksi kuin suomalaisen vastaavan kumin kilohinta. Kumi on kondenssiverkkottuva laatu, jonka kutistuma on 0,3 %. Tosin tällä hetkellä näyttäsi siltä, että kumi on kadonnut myyjän valikoimasta.

EDIT: Myyjä ilmoitti, että RTV 2022 on korvattu RTV 1701 -kumilla, jonka maksimikutistuma olisi 0,3 prosenttia.

Artidee Silcoval NVE
Myyjä helsinkiläinen Hobby-Point. Kilon purkki maksaa noin 60 euroa. Kauppiaan tai valmistajan sivulta ei löydy tietoa siitä, onko kyseessä additioverkottuva vai kondenssiverkottuva kumi. Myöskään tietoa kumin kutistumasta ei löydy. Käytännössä kumimuotti kuitenkin kutistuu noin kaksi prosenttia, mikä on mielestäni huomattava kutistuma.

Alec Tiranti T28
Myyjä ja valmistuttaja lontoolainen Alec Tiranti. Toimitus Suomeen tapahtuu reilussa viikossa. Kilohinta kuljetuskustannusten jälkeen noin 50 euroa. Myyjä kertoo, että kyseessä on kondenssiverkottuva kumi, mutta ei kerro kumin kutistumaa. Käytännön kokeilujen perusteella kumi kutistuisi noin prosentin tai jopa enemmän.

Smooth SIL 930
Myyjä amsterdamilainen nettikauppa FormFX. Kilohinta noin 30—40 euroa hankintaerän suuruudesta riippuen. Viiden kilon purkin kuljetus Suomeen maksaa noin 25 euroa. Nouto lähimmästä Siwasta, joka on nykyisin Matkahuollon asiamiestoimipiste. Kumi on additioverkottuva laatu, jossa ei ole lainkaan kutistumaa. Kumimassa on sen sijaan erittäin paksua — sitä on sekoitettava hampaat irvessä rautakangella. Valmistajan mainostama ohenne on vielä kokeilematta.

EDIT: Nyt on kokeiltu myös valaa hartsiosia muotteihin. Tämä kumi ei kutistu lainkaan. Muottiin ei jää myöskään ilmakuplia, vaikka massa onkin melkoisen paksua. Todennäköisesti tätä käytän myös tulevaisuudessa.

Wacker 4601
Myyjä vantaalainen Kevra. Kilohinta viiden kilon erissä noin 70 euroa. Periaatteessa erinomainen additioverkottuva kumi, MUTTA muotti turpoaa jokaisen valun jälkeen, joten kahta samansuuruista osaa ei Wackerin kumista valmistetulla muotilla voi valaa. Syytä tämän on selvitetty jo pitkään, mutta tuloksetta. Syynä saattaa olla valuhartsin soveltumattomuus. Kahden eri hartsivalmistajan tuotteilla lopputulos on kuitenkin sama, eli kelvoton.

Lisäksi olemme kokeilleet Bare Metal Foilin additioverkottuvia kumeja, joiden käytöstä on jo niin pitkä aika, että kokemuksetkin ovat haihtuneet. Muistaakseni ongelmia ei ollut, tosin tarjolla olevat laadut olivat melko pehmeitä.

Kommentit

Kiitokset Petri erinomaisesta tietopaketista! Minullakin on ollut turpoamisongelmia punaruskean Wakerin kanssa. Täytynee vaihtaa merkkiä. Tarkoitus olisi tehdä pieniä resiinimuunnossarjoja (osia n.10 kpl) siviililekoihin.
Suomessahan moni on näemmä käyttänyt saksalaiselta Rai-Ro:lta hankittuja kumeja. Mitenkähän nämä sijoittuvat vertailussa?
Matti Piilola kirjoitti:
Suomessahan moni on näemmä käyttänyt saksalaiselta Rai-Ro:lta hankittuja kumeja. Mitenkähän nämä sijoittuvat vertailussa?
Rai-Rolla on todellakin neljä erilaista muottikumia, joiden kovuudet (shore hardness) ovat 9, 18, 22 ja 32. Kaksi ensin mainittua ovat erittäin pehmeitä, kaksi jälkimmistä kovuutensa perusteella moneen hommaan soveltuvia. Rai-Ro:n kotisivuilla ei kerrota kumien kutistumaa - tämä pitää harrastajan itse todentaa käytännössä. Rai-Ro:n kumien sekoitussuhde — 1:1 — poikkeaa kaikista jutussa mainitsemistani kumityypeistä. Rai-Ro:n sivuilta ei myöskään selviä kumin tyyppi. Koska minulla ei ole henkilökohtaisia kokemuksia kyseisistä aineista, en osaa arvioida kumeja. Oletko itse kokeillut Rai-Ron kumeja? Tuo mahdollinen kutistuma olisi arvokas tieto. Hintansa puolesta kohtuullisen edullisia. Pitänee perehtyä itsekin jossain vaiheessa.
J Pokki 11.5.2009 15:17 Vastaa lainauksella
Olikos tuo Smooth-Onin Smooth SIL 930 jäykkyydestään huolimatta käyttökelpoista tavaraa? Miten tuo käyttäytyy muottia valettaessa, eli kuinka pienet detaljit toistuvat ja pääseekö massa pieniin rakosiin jne.?
[/quote]

Oletko itse kokeillut Rai-Ron kumeja? Tuo mahdollinen kutistuma olisi arvokas tieto.
[/quote]

Olen tehnyt muutamia pienehköjä valuja tuolla Rai-Ro:n kumilla, sekä käyttänyt myös heidän hartsiaan. Äkkiä mitaten näyttäisi kumin kutistuma olevan tuollaista 0,4 % luokkaa.
J Pokki kirjoitti:
Olikos tuo Smooth-Onin Smooth SIL 930 jäykkyydestään huolimatta käyttökelpoista tavaraa? Miten tuo käyttäytyy muottia valettaessa, eli kuinka pienet detaljit toistuvat ja pääseekö massa pieniin rakosiin jne.?
Ensimmäisellä kerralla tuli sellainen fiilis, että tämä on aivan liian jäykkää. Olennaista on oppia täyttämään muotti sillä tavalla, että kumia ei mene hirveästi hukkaan: kun kumi on jäykkää, kertyy se aluksi kasaksi. Kovetin on musteen sinistä, joten värin perusteella massa on helppo jäykkyydestään huolimatta sekoittaa tasaiseksi. Massa on kaadettava muottilaatikkoon hyvin ohuena vanana ja hitaasti, jotta massa pääsee rauhassa leviämään. Toisella kerralla homma meni jo putkeen. Kaikki detaljit toistuvat hyvin, ilma poistuu hyvin - ja kumi tunkeutuu jokaiseen ylimääräiseen rakoseen :) Massan käsittelyaika on huomattavan pitkä. Ohjeessa jopa mainitaan, että ensin massa sekoitaaan tasaväriseksi, tämän jälkeen sen annetaan seistä kolme minuuttia ja tämän jälkeen massa sekoitetaan uudestaan. Tuon kolmen minuutin aikana suurimmat kuplat jo lähtevätkin. Ainoa homma, jossa meni tavallaan pieleen oli alkuvaiheessa muottilaatikoiden liiallinen täyttäminen.

Muottilaatikkoon kaadettua massa ei tarvitse sorkkia. Kun massa on kaadettu muottilaatikkoon ja se on täytetty lopullisesti, odotetaan vielä vajaat puoli tuntia ennen kuin akryylikansi painoineen lisätään. Odottelun aikana lähes kaikki ilma ehtii kaikota massasta. Jos taustapuolelle jää kuplia, niin sehän ei sinänsä edes haittaa. Akryylikannen käyttö muuten hidastaa kovettumista. Ohjeen mainitsema 16 tuntia ei riitä, vaan 20 tuntia siihen menee.

Valoin viikonlopun aikana noin 30 muottia, jotka kaikki ovat virheettömiä. Kumistumasta en vielä tiedä, kun en olen vielä valanut yhtään osaa muoteilla. Annan muottien "ilmoittua" useamman päivän ennen hartsin valamista.

Noin yleisesti ottaen erittäin lupaava muottiaines. Valmistajan tekstin mukaan "kilpailijoita pitkäikäisempi", jota nähdään joskus tulevaisuussa.
"Kun muotti kutistuu, on sillä valettu osa originaaliosaa pienempi."

Eikös se mene juuri toiste päin?

Muuten erittäin miielenkiintoinen artikkeli, pitäisi itsekin keretä harjoittelemaan.
J Pokki 11.5.2009 16:48 Vastaa lainauksella
Michael von Bell kirjoitti:
"Kun muotti kutistuu, on sillä valettu osa originaaliosaa pienempi."

Eikös se mene juuri toiste päin?
Kun muotti kutistuu, siitä tulee pienempi. Kun pienentyneeseen muottiin valetaan osa, on se siis yhtä lailla pienempi alkuperäiseen verrattuna. Näin minä tuon käsitin. Ja näinhän se menee. Kutistuminen tapahtuu käsittääkseni ikäänkuin reunoilta keskelle päin, muotti vetäytyy siis kasaan kutistuvan kumilaadun ollessa kyseessä.
J Pokki kirjoitti:
Michael von Bell kirjoitti:
"Kun muotti kutistuu, on sillä valettu osa originaaliosaa pienempi."

Eikös se mene juuri toiste päin?
Kun muotti kutistuu, siitä tulee pienempi. Kun pienentyneeseen muottiin valetaan osa, on se siis yhtä lailla pienempi alkuperäiseen verrattuna. Näin minä tuon käsitin. Ja näinhän se menee. Kutistuminen tapahtuu käsittääkseni ikäänkuin reunoilta keskelle päin, muotti vetäytyy siis kasaan kutistuvan kumilaadun ollessa kyseessä.
Eli jos teen muotin vaikka pallosta joka on 1cm halkaisialtaan. Muotissa pitäisi tämän jälkeen olla ympyränmuotoinen onkalo jonka halkaisia on 1cm. Kun muottikumi alkaa kutistumaan niin sehän kutistuu kaikilta puolilta yhtäpaljon(ymmärtääkensi) jolloin tämä onkalo pitäisi suurentua.

Voihan se olla että tässä mulla on logiikka mennyt väärinpäin kun en ole vielä kerennyt näitä muotteja kokeilemaan.
Michael von Bell kirjoitti:
Eli jos teen muotin vaikka pallosta joka on 1cm halkaisialtaan. Muotissa pitäisi tämän jälkeen olla ympyränmuotoinen onkalo jonka halkaisia on 1cm. Kun muottikumi alkaa kutistumaan niin sehän kutistuu kaikilta puolilta yhtäpaljon(ymmärtääkensi) jolloin tämä onkalo pitäisi suurentua.

Voihan se olla että tässä mulla on logiikka mennyt väärinpäin kun en ole vielä kerennyt näitä muotteja kokeilemaan.
Meikä kyllä ymmärtää, mitä yrität sanoa, mutta jokin tuossa logiikassasi silti mättää meikäläisen pääkopassa. Ajatellaan vaikkapa niin, että onkalon halkaisija on se sentti ja koko muotin halkaisija vaikkapa 3 senttiä. Kun muotti kutistuu 10 %, sen halkaisijaksi tulee 2,7 cm. Keskellä oleva onkalo ei laajene 1,1-senttiseksi, vaan kutistuu 0,9-senttiseksi sekin.

Kutistuessaanhan muotin mittasuhteet säilyvät ennallaan. Jos keskikolo kasvaisi, näin ei olisi, vaan muotti kutistumisen sijaan… kokisi jonkin sortin muodonmuutoksen tai jotain.
J Pokki 11.5.2009 20:45 Vastaa lainauksella
Jorma Kim kirjoitti:
Kutistuessaanhan muotin mittasuhteet säilyvät ennallaan. Jos keskikolo kasvaisi, näin ei olisi, vaan muotti kutistumisen sijaan… kokisi jonkin sortin muodonmuutoksen tai jotain.
Tämä muodonmuutos olisi mahdollista, mikäli kumi ei pääsisi liikkumaan. Tällöin tapahtuisi mahdollisesti myös repeämistä, venymistä jne. Eli olisi esimerkiksi vaikkapa kaksi paksumpaa "kannasta" joiden välillä ohuempi osuus. Paksut osiot olisi tiukasti kiinnitetty alustaan. Tällöin kutistumisen tapahtuessa välillä oleva ohuempi osuus saataisikin laajentua tiettyyn pisteeseen saakka.

Mutta kuten Jorma totesi, mittasuhteet säilyvät ennallaan ja kaikki pienenee samassa skaalassa kutistuessaan, kun kaikki olosuhteet ovat yhtäläiset.

Menipä vaikeaselkoiseksi.
Jorma Kim kirjoitti:
Michael von Bell kirjoitti:
Eli jos teen muotin vaikka pallosta joka on 1cm halkaisialtaan. Muotissa pitäisi tämän jälkeen olla ympyränmuotoinen onkalo jonka halkaisia on 1cm. Kun muottikumi alkaa kutistumaan niin sehän kutistuu kaikilta puolilta yhtäpaljon(ymmärtääkensi) jolloin tämä onkalo pitäisi suurentua.

Voihan se olla että tässä mulla on logiikka mennyt väärinpäin kun en ole vielä kerennyt näitä muotteja kokeilemaan.
Meikä kyllä ymmärtää, mitä yrität sanoa, mutta jokin tuossa logiikassasi silti mättää meikäläisen pääkopassa. Ajatellaan vaikkapa niin, että onkalon halkaisija on se sentti ja koko muotin halkaisija vaikkapa 3 senttiä. Kun muotti kutistuu 10 %, sen halkaisijaksi tulee 2,7 cm. Keskellä oleva onkalo ei laajene 1,1-senttiseksi, vaan kutistuu 0,9-senttiseksi sekin.

Kutistuessaanhan muotin mittasuhteet säilyvät ennallaan. Jos keskikolo kasvaisi, näin ei olisi, vaan muotti kutistumisen sijaan… kokisi jonkin sortin muodonmuutoksen tai jotain.
Juuri näin se menee. Koko muottihan siinä kutistuu, ei vain valettavan kappaleen ympärillä oleva alue.
Kumimuotin kutistumisen logiikka toimii samalla tavalla kuin jos peset kalsarisi 90 asteessa tai jos skaalaat tietokoneella rakennusta esittävän vektoripiirroksen pienemmäksi: kalsareiden ulkomitat kutistuvat, kuten myös sepaluksen reikä, vektoripiirroksessa taas rakennusta esittävän piirroksen ikkuna-aukot pienenevät samassa suhteessa kuin rakennuksen ulkomitat. Mittasuhteet säilyvät, mutta kokonaismitat pienenevät.
Eihän tuossa työpäivän lopuksi aivot olleet ihan terävimillään. Tunnin mittaisen dokkarin jälkeen (saksalaisten suihkarit) ajatus juksee jälleen.
Tämähän on sama kun metallin kutistuminen kylmässä, metallissa oleva reikä kutistuu myös eikä suurene :)

Ainakin sain mukavan keskustelun aikaiseksi fysiikan perusteista.
Helpottaako jos asian ilmaisee: "muotti kutistuu pienoismalliksi"?
Todellinen kehityskohde muottien valamisessa muuten olisi fiksun alipainekammion väsääminen. Pari kaveriani on sellaiset väsännyt: toinen jääkaapin kompressorista ja toinen käsikäyttöisestä renkaantäyttöpumpusta, jonka mäntä on käännetty väärinpäin — eli pumpattaessa pumppu imee ja tuottaa kammioon alipaineen. Itse en moista laitetta ole vielä (osannut) väsätä, mutta olen sentään päässyt näkemään, kuinka tehokkaasti ja nopsasti ilma häipyy kammiossa muottiin kaadetusta kumimassasta. Löytyisikö täältä osaamista ja ideoita alipainekammion väsäämiseen? Kriittinen kohde lienee itse kammio, jotta se ei hajoa. Toisen kaverini kammion ovat valmistaneet ammattimiehet akryylistä, toinen on perunakattila, jossa on paksusta akryylilevystä kansi, johon pumpun venttiili on kiinnitetty.
Erittäin hyvän alipaine (tai ylipaine) -kammion saa vanhasta kunnon painekattilasta. Siis sellaisesta jossa keitetään perunoita tai muuta hernerokkaa. On sopivan kokoinen, kestää niin ali- kuin ylipainettakin, ja kannessa on valmiina varoventtiili ja läpivienti paineen ulosotolle. Kansi on yleensä rungossa kiinni jämäkällä bajonetilla ja välissä on tiiviste, joten pysyy myös tiiviinä.
Nyt siis vaan vaimon/äidin kattilakaappeja lonimaan. Tuohan ei edes mene rikki näissä pienoismallihommissa, joten voidaan edelleen käyttää myös alkuperäiseen tarkoitukseensa.
Palaisin vielä tämän artikkelin otsikkokuvaan. Siinähän näyttää syntyvän monta melko ohutta levymäistä kumimuottia. Kertoisitko Petri vielä muutamalla sanalla, mitä muotteja ollaan tekemässä ja miten? Oletko kaatanut kumimassaa vaan aihioiden päälle ja pannut akryylilevyt painoksi? Vai onko muoteilla matalat sivuseinät estämässä kumin "karkaamista" sivusuunnassa?
Matti Piilola kirjoitti:
Kertoisitko Petri vielä muutamalla sanalla, mitä muotteja ollaan tekemässä ja miten? Oletko kaatanut kumimassaa vaan aihioiden päälle ja pannut akryylilevyt painoksi? Vai onko muoteilla matalat sivuseinät estämässä kumin "karkaamista" sivusuunnassa?
Kuvassa näkyvissä muoteissa syntyy suomalaisen asemarakennuksen osat (=seinät, katot yms.). Kyseessä on siis melko simppeli muottisovellus — tasovalumuotti. Aluksi talon seinä liimataan kahden millimetrin styreenilevyyn. Tämä muodostaa muottilaatikon pohjan. Sen jälkeen levyn päälle kootaan laidat 2 mm:n styreenilevystä. Näissä kohteissa originaalin paksuus on 1—2 mm ja laitojen korkeus on noin 6 mm. Laidat muodostavat siis muottilaatikon, joka pitää kumimassan halutulla alueella kasassa — laidat siis yksinkertaisesti liimataan alustan päälle. Kumimassa kaadetaan näin syntyneeseen muottilaatikkoon — siis aihion päälle. Massaa kaadetaan hieman enemmän laatikkoon kuin mikä on sen tilavuus. Ylimääräiset tursuavat laitojen ylitse sen jälkeen, kun akryylikansi on laitettu päälle. Näin muotin taustasta saadaan sileä, joka on olennaista suoran valuosan tuottamiseksi.
Matti Piilola kirjoitti:
Erittäin hyvän alipaine (tai ylipaine) -kammion saa vanhasta kunnon painekattilasta.
Millä alipaine kannattaisi tuottaa kattilaan?
Petri Sallinen kirjoitti:
Millä alipaine kannattaisi tuottaa kattilaan?
Ensiksi tulee mieleen juuri tuo vanha jääkaapin kompura. Tai sitten pölynimuri. Voi olla että jälkimmäinen ei kuitenkaan tuota tarpeeksi tehokasta alipainetta, mutta olis ainakin helppoa kokeilla.
Matti Piilola kirjoitti:
Ensiksi tulee mieleen juuri tuo vanha jääkaapin kompura. Tai sitten pölynimuri. Voi olla että jälkimmäinen ei kuitenkaan tuota tarpeeksi tehokasta alipainetta, mutta olis ainakin helppoa kokeilla.
Osaatko sanoa, mitä jääkaapin kompuralle pitää tehdä, jotta siitä saa imulaitteen? Käsikäyttöisessä renkaantäyttöpumpussa mäntä pitäisi kääntää toisinpäin (mikäli löytää sellaisen pumpun, jonka voi purkaa ja josta männän voi irrottaa).
Petri Sallinen kirjoitti:
Osaatko sanoa, mitä jääkaapin kompuralle pitää tehdä, jotta siitä saa imulaitteen?
Joskus olen meinannut tehdä vanhasta jääkaapin kompurasta kynäruiskukäyttöön sopivan laitteen. Silloin tuli vähän tutkittua tuon vehkeen sielunelämää. Siinähän on muistaakseni kaksi putkea jotka tulee ulos tuosta suljetusta paketista: Toinen on painepuoli ja toinen imupuoli. Laitteen käynnistämällä kyllä huomaa kumpi on kumpi. Sitten vaan tuo imupuolen putki letkulla kiinni painekattilan kannessa olevaan läpivientiin. Väliin olis varmaan hyvä laittaa tiivis pieni takaiskuventtiili, että ei tarvitse käyttää kompuraa kuin hetken, kun se imee kattilaan alipaineen.
En ole koskaan kokeillut miten hyvin kompura kestäisi jatkuvampaa käyttöä imupuoli suljettuna. Kylmälaitehuollot vois varmaan neuvoa lisää, ja sieltä varmaan sais käytöstä poistettujen jääkaappien kompuroitakin asevelihintaan.
Näyttää noita vanhoja hylättyjä jääkaappeja olevan kasapäin kaatopaikkojen kuormalavoillakin. Usein niiden kompurat on vielä ihan täydessä iskussa.
Oletko Petri kokeillut Wackerin 4642 kumia? Itse olen käyttänyt sitä vuosia enkä ole havainnut muotin turpoamista.
M.Bergdahl kirjoitti:
Oletko Petri kokeillut Wackerin 4642 kumia? Itse olen käyttänyt sitä vuosia enkä ole havainnut muotin turpoamista.
En ole kokeillut kyseistä kumia, Teknisten tietojen perusteella se vaikuttaa hyvältä (=additioverkottuva kumi, jonka kutistuma on alla 0,1 %), mutta muotti on melkoisen kova (shore hardness 37). Mistä olet hankkinut kumia ja millä hinnalla?
Kevrasta olen hommannut ja hinta on pyörinyt samoissa kuin 4601 kumin hinta viiden kilon erissä ostettuna. Kovuudesta en osaa sanoa mitään koska itselläni ei ole kokemuksia pehmeämmistä kumilaaduista. Pitäisi varmaan kokeilla jotain mainitsemistasi kumilaaduista jotta pääsi tekemään vertailua.
4642 kumi kestää kyllä hyvin taivuttelua ja vääntöä sen suhteen ei ole ongelmia.
M.Bergdahl kirjoitti:
Kevrasta olen hommannut ja hinta on pyörinyt samoissa kuin 4601 kumin hinta viiden kilon erissä ostettuna. Kovuudesta en osaa sanoa mitään koska itselläni ei ole kokemuksia pehmeämmistä kumilaaduista. Pitäisi varmaan kokeilla jotain mainitsemistasi kumilaaduista jotta pääsi tekemään vertailua.
4642 kumi kestää kyllä hyvin taivuttelua ja vääntöä sen suhteen ei ole ongelmia.
Miten ilmakuplien poistuminen sekoitetusta massasta? Jääkö muottiin kuplia - joutuuko massaa käyttämään alipaineessa?
Tasovalussa ei ilmakuplien kanssa ole ollut ongelmia, edellytyksenä tietenkin huolellinen kulmien läpikäyminen coktailtikun kanssa. Toisinaan on muottiin jäänyt ilmakuplia vaikeampia kohteita valettaessa mutta alipaine varmasti auttaisi asiaa. Olen kyllä miettinyt alipainekammion rakentamista mutta asia ei ole edennyt sen pidemmälle. Vanha jääkaappikompura löytyy, mutta jotenkin mainitsemasi pumppu systeemi kuulostaisi kuitenkin paremmalta.
J Pokki 21.5.2009 20:45 Vastaa lainauksella
Maailmalla mallarit ovat viritelleet omia "patentteja" ja tässä muutamia.

Halpisversio

Pumpun kanssa käytettävä

Edellistä vastaava, hyvä rakennuskertomus

Voisi kuvitella, että tyhjiöpumppuja saisi jostain "Tattarisuolta" painepajoista käytettynä varsin edukkaasti. Muut tarvikkeethan eivät maksa tuohon juuri mitään. Ja pumpun/kompuran pitäisi kehittää vajaa 1 barin alipaine. (29 Hg / "elohopeatuumaa" tms. joka on edelleen USA:ssa käytössä)

Tässä sitten tehdään jääkaappikompurasta tuollainen pumppu. Näyttää helpolta, mutta suoraan ei kerrota mihin lukemiin päästään. Alussa mainitaan vain ohimennen, ikäänkuin esimerkkinä 100 ja 500 millibaaria.
J Pokki 23.7.2009 11:03 Vastaa lainauksella
Täytyypä heittää omat kokemukset tuosta Smooth-Sil 930:sta kun ensimmäiset koevalut sillä on eilen saatu tehtyä. Lyhennettynä: Mahtava ihmeaine - parasta muottikumia - Viisi tähteä - Viikon kumi ehdottomasti yms.

Kuten artikkelissa mainitaan, kumimassa on suoraan purkista todella jämäkkää. Jos tähän asti käyttämiäni kumilaatuja voi juoksevassa muodossa verrata vaikkapa piimään, tämä on suoraan sanottuna kuin vastapureskeltua purkkaa. Sekoittaminen käy silti helposti kun valitsee sekoitustikuksi tarpeeksi jämäkän - itse käytin mitä lie Ikean muovista syömäpuikkoa ja hyvin toimi. Jäykkyydestään huolimatta kumi kuitenkin todella pääsee joka paikkaan ja komppaan sitä, että massaa ei tarvitse sörkkiä muottilaatikossa millään. Nämä ovat asioita jota ei heti uskoisi sekoitusvaiheessa. Kuplat poistuivat täydellisesti valettavilta pinnoilta. Muotti irtosi styreenisestä valulaatikosta laatikkoa hajoittamatta. Tämä ei aina kaikkien kumien kohdalla myöskään ole itsestäänselvyys.

Aika paljon saavat taas materiaalit kehittyä, että tästä kumista on tästedes pois vaihtaminen. Samoilla ominaisuuksilla varustettua, juoksevaa, vesiliukoista yksikomponenttimassaa odotellessa…

Kumin ostin samaisesta FormFX-kaupasta Hollannista kuin artikkelin vastaava kumikin. Toimitus tapahtuu tosin nykyään DHL:n toimesta suoraan kotiovelle hintaan 25 €, ei enää DPD:llä Siwaan kuten aiemmin.
Hyvä, että kokemuksesi ovat samansuuntaiset kuin meidänkin. Loistava materiaali - tätä ei vaihdeta.
Moro,
Onko nämä kumit oikeasti kumin tuntuista kumia ja saako näitä värjättyä jotenkin, esim mustaksi?
Ari Puisto kirjoitti:
Moro,
Onko nämä kumit oikeasti kumin tuntuista kumia ja saako näitä värjättyä jotenkin, esim mustaksi?
Onko ajatuksenasi tehdä itse auton renkaita? Sitä varten on olemassa ihan omat materiaalit. Yksi tällainen on esimerkiksi Micro-Markin "Tire Casting Rubber" TCR-40 www.micromark.com/tcr-40-tire-casting-rubber-2-lbs,8300.html Nykyisin tarjolla on myös joustavia polyuretaanihartseja.
Petri Sallinen kirjoitti:
Ari Puisto kirjoitti:
Moro,
Onko nämä kumit oikeasti kumin tuntuista kumia ja saako näitä värjättyä jotenkin, esim mustaksi?
Onko ajatuksenasi tehdä itse auton renkaita? Sitä varten on olemassa ihan omat materiaalit. Yksi tällainen on esimerkiksi Micro-Markin "Tire Casting Rubber" TCR-40 www.micromark.com/tcr-40-tire-casting-rubber-2-lbs,8300.html Nykyisin tarjolla on myös joustavia polyuretaanihartseja.
Moro,
Ajatus on vähän ikään kuin laajentaa olemassa olevan renkaan kylkeä valamalla vanteeseen vähän lisää kumia. Idea siis saada vanteen halkaisija näyttämään pienemmältä kuin oikeasti onkaan.
Tervehdys Petri ja muu jengi!

Onko nyt muutamaa vuotta myöhemmin mitään lisättävää artikkeliin :) Onko löytynyt jo juoksevaa yksikomponentti ihmemassaa muottikumiksi?

Lähinnä siis kiinnostaa tuon Smooth-Sil 930:n käyttöikä ja kutistuminen? Onko havaittavissa olevaa kutistumaa ja kestääkö kovaakin käyttöä tuolla aineella tehdyt muotit?

Ja onko kokemusta www.silcom.fi verkkokaupassa myytävästä Mold Star flow 15 / Mold Star 30 muottikumeist?

Terveisin aloitteleva muottaaja
Tuon kirjoituksen periaatteet pitävät yhä paikkansa. Kumivalmistajien ilmoittamat kutistumat eivät ole muuttuneet miksikään ja ne löytyvät parhaiten valmistajien omilta sivuilta kumien teknisistä tiedoista. Käytännössä additioverkottuvasta kumista valmistettu muotti ei kutistu, koska tekninen kutistuma on promillen luokkaa. Tässä mielessä esimerkiksi Smooth-Sil 930 on erinomainen kumi (mikäli sen muut ominaisuudet soveltuvat kohteeseesi).

Paljon suurempi ongelma on valuhartsin käyttäytyminen kumimuotissa hartsin kovettumisreaktion aikana. Valuhartsi on kaksikomponenttiaine, jolloin kahden ainesosan yhteisreaktiossa syntyy lämpöä. Lämmetessään hartsi laajenee ja kumimuotti voi antaa periksi. Tämän seurauksena muotilla valettu osa voi olla hivenen suurempi kuin alkuperäinen. Tarkkaan yhteensovitettavissa rakennussarjojen osissa tällä voi olla joskus merkitystä tai jos hartsivaluosa pitäisi sovittaa tarkasti yhteen vaikkapa messinkisen osakokonaisuuden kanssa. Mitä suurempi määrä hartsia (mitä paksumpi valettava osa on) valetaan kerralla, sitä suurempi on laajenemisen vaikutus. Vaikutusta voi yrittää eliminoida valamalla osa kerroksittain siten, että edellisen kerroksen annetaan ensin kovettua. Muottia voi yrittää myös tukea. Täyteaineen tai kevennysaineen käyttäminen voi myös vaikuttaa — sillloin hartsia on ainakin pienempi määrä.

Syitä hartsiosien laajemiseen ei vielä täysin tunneta. Se voi johtua valettavan osan koosta, käytetyn kumin laadusta, käytetyn hartsin laadusta, hartsin ja kumimuotin hyvästä tai huonosta yhteensopivuudesta, aineiden lämpötilasta, muotin lämpötilasta ja/tai täyteaineiden käytöstä. Se kuitenkin tiedetään, että samalla muotilla valetut hartsiosat eivät ole aina täysin samankokoisia ja sekin tiedetään, että eri hartsit laajentuvat eri tavalla. Pitkässä valusarjassa (esim. kymmenen kappaletta) viimeksi valettu osa saattaa olla joka kerta hivenen suurempi kuin edellinen, jolloin ensimmäisen ja viimeisen valuosan välinen kokoero voi olla jo huomattava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhdellä muotilla voidaan valaa vain 5-7 osaa, vaikka muotin tekninen käyttöikä on yleensä luokkaa 50 kpl. Tämä ongelma koskee sekä kotitarvevaluja että teollisia valuja. Siksi hartsisarjojen osien yhteensopivuus ei ole koskaan samaa luokkaa kuin ruiskupuristamalla valmistettujen osien tai vaikkapa syövyttämällä valmistettujen osien.

Olin viime viikonloppuna Englannissa Scaleforum 2013 -näyttelyssä, joka on ns. protoscaleluokkaa harrastavien pienoisrautatiemallareiden tapahtuma. Siellä oli lukuisia mallirakentelutekniikan work shop -tilaisuuksia. Osallistuin sattumalta valuaiheiseen work shoppiin. Siellä turpoamisen yhdeksi ratkaisuksi esitettiin hartsin jäähdyttämistä ennen valua, eli että komponentteja säilytettäisiin jääkaapissa ennen valusessiota. Vielä en tiedä tämän ajatuksen vaikutusta lopputulokseen.

Pienikokoisten osien osalta "turpoamisongelmaa" ei käytännössä ole juuri lainkaan, mutta suurikokoisissa osissa ongelma on jo vaikuttava. Esimerkiksi 200 millimetriä pitkän rautatievaunun katon valutoleranssi voi olla kaksi millimetriä — tällä on jo vaikutusta. Hartsivalujen rajoitteet on syytä ottaa huomioon suunnittelussa, jotta yhteen liitettäviä osia voidaan tarvittaessa työstää.

Jotkut valurit käyttävät silikonikumimuotin sijasta polyuretaanikumimuotteja. Tämän onglma on se, että polyuretaanihartsi tarttuu tiukasti muottiin — tosin irroitusaine ennen valua poistaa tämän ongelman, mutta aiheuttaa yhden työvaiheen lisää. En ole koskaaan kokeillut polyurertaanikumia. Pitäisi varmaan kokeilla, josko siihen valettu hartsi toimisi eri tavalla.
Petri Sallinen kirjoitti:
Onko ajatuksenasi tehdä itse auton renkaita? Sitä varten on olemassa ihan omat materiaalit. Yksi tällainen on esimerkiksi Micro-Markin "Tire Casting Rubber" TCR-40 www.micromark.com/tcr-40-tire-casting-rubber-2-lbs,8300.html Nykyisin tarjolla on myös joustavia polyuretaanihartseja.
Tuo Micro Markin kumi näyttää olevan "sold out", eikä enää jatkossakaan taida olla saatavilla. Mutta onkohan kukaan kollegoista kokeillut noita joustavia polyuretaaneja juuri renkaiden tekoon? Miten mahtaa käyttäytyä, jos muotti on silikonikumista ja itse valettava tuote joustavasta polyuretaanista?
Matti Piilola kirjoitti:
Mutta onkohan kukaan kollegoista kokeillut noita joustavia polyuretaaneja juuri renkaiden tekoon? Miten mahtaa käyttäytyä, jos muotti on silikonikumista ja itse valettava tuote joustavasta polyuretaanista?
Nyt menee teorian puolelle, koska en itse ole koskaan kokeillut joustavien polyuretaanihartsien käyttöä. Kirjallisuuden ja teorian mukaan ei pitäisi aiheuttaa ongelmia, koska joustava hartsi on polyuretaania ja kumimuotti on silikonia. Osaan siis pitäisi ainakin irrota hyvin muotista.
Kysyisin vielä uudelleen että oliko kokemusta mm. www.silcom.fi verkkokaupassa myytävästä Mold Star flow 15 / Mold Star 30 muottikumeista?

-Olli
Ollin kysymykseen en valitettavasti osaa vastata, koska tämä muottikumi on minulle tuntematonta.

Mutta kokemusta on karttunut noista joustavista polyuretaanihartseista. Olen juuri väkästellyt renkaita tuoreimpaan projektiini Wytaflex 60 hartsista, jotka valettiin Oomoo 30 silikonista tehtyyn muottiin. Toimii hienosti ja irtoaa muotista hyvin ilman irroitusainetta. Kutistumasta en osaa sanoa mitään, eikä sillä tässä tapauksessa ole juuri väliäkään.