Etusivu
Keskustelut
Lentokoneet
Fokker Dr.I
| 1 2 3 | Seuraavat |
Mistä mahtais löytyä ohjeet revellin 04744 Fokker Dr.I "Richthofen" satsiin? Muistui mieleen et on tuommonenkin olemassa mutta ohjeet on hukkunu johonki, sais ainakin oikeet värit pintaan. Onko kenellekään jääny laatikon pohjalle pyörimään?
täältähän ne löytyi. :)
www.revell.de...SLPG=&offset=3&cmd=show&ARARTN=04116&sp=1
www.revell.de...SLPG=&offset=3&cmd=show&ARARTN=04116&sp=1
Eipä ollukkaan oikee fokkeri! 1:28 pitäis olla. mutta eiköhän ainakin pääväri oo oikee.loput voi vaikka soveltaa ite!
Viimeksi muokattu 26.3.2008 16:59
Laittelin YV:tä tulemaan!
Mitäs mieltä muuten ihmiset ovat?
Oliko tuossa punaisen paronin koneessa siipien alapinnat vakiomaalauksessa vaiko punaiset? Molempia väitteitä olen nähnyt.
Oliko tuossa punaisen paronin koneessa siipien alapinnat vakiomaalauksessa vaiko punaiset? Molempia väitteitä olen nähnyt.
Muistelisin, että nykytiedon mukaan siiven alapinnat ovat punaiset. Alapinnan punaisen värin alta löytyi muistaakseni sinistä standardi väriä, mutta sen sijaan yläpinnalla punaisen alla on juovikkaan oliivin värisen maalauksen sijasta paljaan pellavan väri. Näin siis ulkomuistista, pidempiä debatteja aiheesta löytyy theaerodrome.com sivustolta hakua käyttämällä.
Fokker ilmeisesti rakensi/maalasi muutamia koneita "mittatilaustyönä" tunnetuille ässille, mm. Albatross publicationsin Fokker DVII Anthology 1 läpyskästä löytyy kuva Bruno Lörzerin musta-valkoraitaisesta koneesta, joka ilmeisesti ei ehtinyt sotatoimiin. On hyvin todennäköistä, että tämä kone maalattiin jo tehtaalla, sillä esim. pikkutekstit ovat kokonaisuudessaan näkyvissä ja ne on maalattu siten, että ne sopivat koneen maalauksiin ollen kuitenkin täysin tehtaan standardin mukaisia. On mahdollista, että Punaisen paronin Dr.1 425/17 oli yksi näistä erikoiskoneista, mutta mm. huomattava guru Dan San Abbot on eri mieltä.
Lisäksi on oma väittelyn aiheensa millaiselta ko. kone on näyttänyt missäkin vaiheessa. Ensimmäiset kuvat koneesta ovat maaliskuulta 1918, jolloin koneessa olivat tuolloin määräysten mukaiset rautaristit. Viimeisessä sodanajan kuvassa koneeseen on jo ehditty maalata suorareunaiset ristit ja säilyneissä kankaanpaloissa (risteissä) eri maalausvaiheet ovat erotettavissa. On esimerkiksi mahdollista, että kone saapui JG1:n riveihin päältä ja kyljistä punaisena, mutta alapinnat sinisenä ja alapintojen maalaus suoritettiin vasta yksikössä. Onko kone lentänyt koskaan alapinnat sinisenä ja kuinka kauan on täysin arvailujen varassa.
Harri Huopainen
Fokker ilmeisesti rakensi/maalasi muutamia koneita "mittatilaustyönä" tunnetuille ässille, mm. Albatross publicationsin Fokker DVII Anthology 1 läpyskästä löytyy kuva Bruno Lörzerin musta-valkoraitaisesta koneesta, joka ilmeisesti ei ehtinyt sotatoimiin. On hyvin todennäköistä, että tämä kone maalattiin jo tehtaalla, sillä esim. pikkutekstit ovat kokonaisuudessaan näkyvissä ja ne on maalattu siten, että ne sopivat koneen maalauksiin ollen kuitenkin täysin tehtaan standardin mukaisia. On mahdollista, että Punaisen paronin Dr.1 425/17 oli yksi näistä erikoiskoneista, mutta mm. huomattava guru Dan San Abbot on eri mieltä.
Lisäksi on oma väittelyn aiheensa millaiselta ko. kone on näyttänyt missäkin vaiheessa. Ensimmäiset kuvat koneesta ovat maaliskuulta 1918, jolloin koneessa olivat tuolloin määräysten mukaiset rautaristit. Viimeisessä sodanajan kuvassa koneeseen on jo ehditty maalata suorareunaiset ristit ja säilyneissä kankaanpaloissa (risteissä) eri maalausvaiheet ovat erotettavissa. On esimerkiksi mahdollista, että kone saapui JG1:n riveihin päältä ja kyljistä punaisena, mutta alapinnat sinisenä ja alapintojen maalaus suoritettiin vasta yksikössä. Onko kone lentänyt koskaan alapinnat sinisenä ja kuinka kauan on täysin arvailujen varassa.
Harri Huopainen
Kyllä vain Harri!
Myös Greg van Wyngarden toistaa käsityksen jo tehtaalla valmiiksi punaiseksi maalatusta koneesta teoksessa Fokker Dr.1 Aces of World War 1. Tehtaalla valmiiksi maalaus selittää sen, että maalauspinta näyttää säilyneissä kuvissa tasaiselta, ts. alkuperäinen epämääräisen raitainen suojamaalaus ei kuulla läpi. Valmiiksi maalaus selittää myös sen, että vasemman kyljen sarjanumero oli näkyvissä. Kentällä koneita maalttaessa nämä yleensä vedettiin yli.
Itse en ole koskaan nähnyt kuvaa 425/17 koneen vasemmasta kyljestä, mutta ilmeisesti sellainenkin on (onko sinulla Harri se jossain?) olemassa. Siinä varmaan näkyy numeron ohella tuo maalin kuluma ohjaamon kohdalla, jonka Bykovkin on kuvannut profiiliinsa. Sama kuluma on kuvattu myös edellä mainitun Dr.1 Aces -kirjan väriprofiiliin.
Nuo Balkenkreuzit maalattiin koneeseen maltanristien päälle tosiaan vasta vähän ennen MvR:n kohtalokasta taistelua Roy Brownin kanssa. Maltansiti kuulsi hieman alta. Tämä on taidettu ottaa huomioonkin Revellin 1/28 Dr.1:n siirtokuvissa?
Ja tässä vielä muutama yleinen maalausohje:
Rungon seinät ohjaamon sisäpuolella olivat maalaamattomat, ts. lakatun pellavan väriset (hyvin haalea harmahtava tai ruskehtava keltainen), kolmiomaiset rakenteet, joilla runko pyöristettiin nokkaa kohti, olivat lakattua vaneria. Putket, joista runko oli rakennettu olivat terästä, mahdollisesti vihertävän harmaaksi maalattua. Penkki oli päällystetty nahalla, varmaankin nahan ruskealla, jos kohta se näyttää aika vaalelata 425/17:n hylyn kuvissa. ohjaamon lattia lienee ollut lakattua vaneria.
Moottorin perusväri oli teräs, mutta tietysti öljyn tuhrima. Potkuri oli liimapuuta, jossa kerroksittain vaalemapaa ja tummempaa puulajiketta.
terv. Mikko
Myös Greg van Wyngarden toistaa käsityksen jo tehtaalla valmiiksi punaiseksi maalatusta koneesta teoksessa Fokker Dr.1 Aces of World War 1. Tehtaalla valmiiksi maalaus selittää sen, että maalauspinta näyttää säilyneissä kuvissa tasaiselta, ts. alkuperäinen epämääräisen raitainen suojamaalaus ei kuulla läpi. Valmiiksi maalaus selittää myös sen, että vasemman kyljen sarjanumero oli näkyvissä. Kentällä koneita maalttaessa nämä yleensä vedettiin yli.
Itse en ole koskaan nähnyt kuvaa 425/17 koneen vasemmasta kyljestä, mutta ilmeisesti sellainenkin on (onko sinulla Harri se jossain?) olemassa. Siinä varmaan näkyy numeron ohella tuo maalin kuluma ohjaamon kohdalla, jonka Bykovkin on kuvannut profiiliinsa. Sama kuluma on kuvattu myös edellä mainitun Dr.1 Aces -kirjan väriprofiiliin.
Nuo Balkenkreuzit maalattiin koneeseen maltanristien päälle tosiaan vasta vähän ennen MvR:n kohtalokasta taistelua Roy Brownin kanssa. Maltansiti kuulsi hieman alta. Tämä on taidettu ottaa huomioonkin Revellin 1/28 Dr.1:n siirtokuvissa?
Ja tässä vielä muutama yleinen maalausohje:
Rungon seinät ohjaamon sisäpuolella olivat maalaamattomat, ts. lakatun pellavan väriset (hyvin haalea harmahtava tai ruskehtava keltainen), kolmiomaiset rakenteet, joilla runko pyöristettiin nokkaa kohti, olivat lakattua vaneria. Putket, joista runko oli rakennettu olivat terästä, mahdollisesti vihertävän harmaaksi maalattua. Penkki oli päällystetty nahalla, varmaankin nahan ruskealla, jos kohta se näyttää aika vaalelata 425/17:n hylyn kuvissa. ohjaamon lattia lienee ollut lakattua vaneria.
Moottorin perusväri oli teräs, mutta tietysti öljyn tuhrima. Potkuri oli liimapuuta, jossa kerroksittain vaalemapaa ja tummempaa puulajiketta.
terv. Mikko
Viimeksi muokattu 29.3.2008 08:18
Sanokaas WWI-gurut, että lentelikös Richthofen jossakin vaiheessa myös punaisella Albatrossilla?
Ei tarvitse olla guru pystyäkseen sanomaan, että kyllä (albatrossi lepäämättä liitää).Raimo Leino kirjoitti:Sanokaas WWI-gurut, että lentelikös Richthofen jossakin vaiheessa myös punaisella Albatrossilla?
| 1 2 3 | Seuraavat |
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy heti.
Tämä sivu
- Sisällön päivitysajankohta ei ole tiedossa
- Koodia on viimeksi muokattu 16.11.2008
- Sivu ladattiin 21.11.2008 klo 18:16
- Sivu luotiin 0,02 sekunnissa
Tärkeät sivut
Tallenna tämän sivun linkki
Sivusto on tekijänoikeuslailla suojattu. Käyttäjien tuottamien aineistojen tekijänoikeudet ovat käyttäjillä. Muu sisältö, ulkoasu ja ohjelmakoodit Copyright © Tomi Mynttinen 2005–2008, ellei toisin mainittu. Sisällön kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua. Kaikkeen muuhun käyttöön tulee pyytää lupa oikeuksien haltijalta. Palvelimen tarjoaa Scene Group Oy.
