Pienoismallit.net

Isoisä palveli jatkosodassa viestimiehenä, kummitädin isä myöskin palveli viestimiehenä eri puolilla karjalaa.Mummun veli kaatui jatkosodassa toukokuussa 1942.

Isoisoisä oli Kranaatinheittimistössä.
Muistaakseni ihan vääpelinä.

Itse ymmärtäisin kysymyksen niin, että onko/onko ollut suvussa ammattisotilaita. Vastaus on kyllä. Ja tuohon muiden vastanneiden tyyliin vastaten myös kyllä. Kaikissa sodissa ja myös pitkät rivit sankarivainajia ja teloitettuja. Noin yleisesti ottaenhan kaikissa suvuissa Suomessa on enemmän tai vähemmän sotiin osallistuneita, kun asevelvollisuus, historia ja maantiede ovat mitä ovat.

isä lensi ilmavoimissa Drakenia ja hawkia. Nykyään eläkkeellä

Isäni rintamamies-leimalla varustettu sotilaspassi on raamitettuna ja kunniapaikalla kirjahyllyssä. Jos joku pitää tällaista jotenkin militaristisena toimena, niin minua ei moinen mielipide voisi vähempää kiinnostaa.

Isäni haavoittui kranaatinsirplaleesta kaulaan Tuulosjoen taisteluissa ja kärvisteltyään sitten kaksi viikkoa kenttäsairaalassa hän joutui vielä lähtemään Lappiin ajamaan saksalaisia pois Suomesta.

Isäni (s. 1909) rintamasotilas -leimalla varustetusta passista löytyy mm. seuraavia tietoja:

Palvelus ylimäär. harjoituksissa ja liikekannallepannuissa joukoissa:

Saapunut 10/10 1939 9/JR 15, lomautettu 10/5 1940.

Osanotto taisteluihin: Summa I, Summa II, Näykkijärvi ja Tammisuo.

Saapunut 18/6 1941 65 IvK, vapautettu 20/11 1944.

Kahakoiden alkaessa korpraali, päättyessä ylikersantti. 6.12.1968 vääpeli.

Tehtävät: talvisodassa taist. lähet.au ja jatkosodassa radioaliupseeri.

Isäni oli senverran nuori ettei päässyt talvsotaan muuten kuin lentokenttää rakentamaan rovaniemen liepeille.
Jatkosodassa palveli rajajääkäri joukoissa kannaksella. Minulla myös kaikki löytynyt matsku, mitallit ja kunniakirjat pantu makkarin seinälle kunnioituksen osoituksena.
Isällä oli myös serkku joka lähti ss-koulutukseen saksaan. Oli aikoinaan mahdoton"huuliveikko" mutta koulutuksen aikana käydessään suomessa lomalla ei kuulema hymyä naamalta löytynyt. Katosi sitten itärintamalla. Hänestä löytyy maininta kirjassa Viikinkidivisioona.
Tuli mieleen että taidamme olla ensimmäinen sukupolvi joka ei ole joutunut sotimaan itänaapurin kanssa.

Isän isä palveli talvisodan ja jatkosodan. Haavoittui jatkosodan loppupuoleella mutta hänelle oli niin kova paikka ettei kertonut kuin parikertaa mitä siellä silloin tapahtui..

Kyselin vähän porukoilta niin sain tietää että aitinini puolelta on pappa ollut sisällisodassa punaisten joku johtaja hänet vangittiin mutta kaveri/tuttu pelasti hänet teloitukselta.