Pienoismallit.net

Antti kirjoitti:

Ja mitä noihin siipivaijereihin etseihin tulee niin mulla on 1/48 Part-valmistajan etsit niin siinä tulee nuo siipivaijerit ja takiloinnit etseinä.

Moi Antti!
Voisin väittää, että saat takiloinnit paremman näköiseksi, kun käytät siimaa etsien tilalla. Läpi siiven vaan reiät, maalit yläsiiven alla ja alasiiven päälle, siimat paikoilleen, molemmin puolin kiristys ja maalaamattomilta puolilta liimaa reikiin. Lopuksi reikien siistiminen. Kun pitää toiset puolet maalittomina, niin ei tuhri maalipintaa reikiä siistiessä.
Siima kannattaa maalata ennen asennusta.

Etsit ovat aina litteitä, 1/72 malliin ehkä minisivät, mutta isommat menevät siimalla paremmin.

Kiitos Mixa sepustuksesta!

Joo oon vielä kahden vaiheilla, että kumminko teen sen, mutta näiden puheiden jälkeen taidan tehdä ne kans siimasta. On ennakkokäsitykset jo siitä mitä tulee tapahtumaan etsien kanssa…

Mielestäni tässä tapauksessa nuo etsivaijerit sopivat jopa paremmin, koska Gladiatorissa ne näyttävät olevankin tuollaisia litteitä profiililtaan, poislukien ohjausvaijerit, jotka kannattaa tehdä siimasta/elastaanilangasta.

Viimeksi muokattu 28.2.2008 00:46

Lappalaisen Antti on kyllä oikeassa.
En kyllä itse lähtisi silti etsejä asentamaan, ensinnäkin ne pitäisi saada sopivan tiukalle liimattua (koskee toki osittain siimaakin), toiseksi siimaa pystyy kiristämään lämmön avulla vielä asennuksen jälkeenkin (joka on todennäköistä ainakin omalla kohdallani, kun on paljon ristiin meneviä vaijereita) ja kolmanneksi koen siimaa varten reikien siistimisen helpommaksi, kuin etsien liimaamisen siististi paikoilleen.
No, joka tapauksessa mitään oikeaa ja väärää tapaa ei ole.

Siinä olet kyllä oikeassa, että etsien saaminen siististi malliin on huomattavasti vaikeampaa.

hienon näköinen on aito Gelli…hupaisaa vain havaita miten pieleen…suorastaan väärin…ruotsalaiset ovat koneen maalanneet. Ja sitten vielä laittaneet sen museoon näytille. Tuostahan voi joku vielä ottaa omaan malliinsa esimerkkiä. Vielä kun tuosta museokoneen esittämästä yksilöstä "H" on useitakin hyviä kuvia olemassa. Onkohan se vieressä seisova Hart yhtä poskellaan…!?

Viimeksi muokattu 28.2.2008 08:25

Siis suksikone on Linköpingistä, mutta pyöräkone Hendonista, entäpä tuo vähän siipeensä saanut?

Yksi Gladiattori on myös näytillä Bodössä Pohjois-Norjassa.

sain kysymyksiä omaan kommenttiini…ja huomasin tehneeni samaa kuin mistä olen joskus muita nuhdellut. Sorry…eli on ketterää sanoa, että jokin väärin tai pielessä ja samalla jättää kertomatta mikä olisi oikein. Ja Antille; kyllä tuo Ruotsin Gelli käy referenssistä, mutta siihen pitää suhtautua hyvin kriittisesti. Oikein hämmästyttää, että museossa oleva kone on toteutettu tuolla tavalla. Niin, ja se kuvasarjan siipeensä saanut on koneyksilö N5628 Hendonissa.
Mutta tuo Ruotsin Suomi-kone; en tiedä, onko se alkuperäinen yksilö 278, "keltainen H" vai onko jokin toinen kone maalattu esittämään H:ta museoon. Esittääkseen F19-yksikön konetta Talvisodassa on koneen koko maalaus väärin. Alunperin ruotsalaisten Gellien maalauksen perustana oli koneissa ollut normaali maalaus: yläpuoli vihreä ja alapuoli vaalean sininen (ei harmaa kuten nyt). Rungon väriraja kulki aivan muualla kuin museon koneessa nyt. Väriraja kulki rungon puolivälissä: takaa se alkoi korkeusvakaajien etureunan kohdalta ja jatkui vaakatasossa nokkaan asti. Nokassa raja kulki juuri runkokonekiväärien lieskakourujen yläpuolella. Talvisodan talvimaalaus syntyi siten, että tämän normaalin perusmaalauksen päälle ruiskutettiin silver dopea / hopeaa ruiskulla. Kukin maalattu kone (GL ja Hart) olivat omia yksilöitään tämän hopealla ruiskuttelun suhteen, mutta tietty peruskaava niissä silti oli. Yläsiiven päällä hopealla oli tehty 7-9 vinottaista raitaa. Mutta esim Gellissä "A" näyttäisi olleen kolme-neljä suurta hopeista laikkua ja vielä siten, että hopeaa on paljon enemmän kuin vanhaa vihreää.
Merkinnät: alasiipien alle kuuluu aivan siiven kärkeen hakaristit ilman valkoista kiekkoa. Ei ole museon koneessa. Museon runkotunnus on aivan ylisuuri; about 2/3 tuosta mitasta on lähempänä totuutta. Peräsimen "H" on aivan liian laiha. Alunperin H:ssä kirjasin oli niin paksu, että H:n sakarat ja niiden väli oli lähes sama.
Moottorisuojus on maalattu typerän näköisesti kokonaan hopealla. Pakokaasunkokooja tulisi olla palaneen metallin tms värinen, samoin kuin kokoojarenkaalta pakoputkille kulkeva rakenne. Potkurin väristä on eri foorumeissa keskusteltu paljon ja yhtä totuutta en tiedä. Todennäköisimmin ne olivat vihreitä. Joka tapauksessa potkurista puuttuu navan napakuppi (keltainen?). Yläsiiven kärkien valot puuttuu (ne on aika näkyvät tapit siiven johtoreunassa, lähellä siiven kärkeä). Eturungossa on pintajäähdyttäjä vedety hopealla…mitä se ei ollut. Sukset on näemmä kauttaaltaan hopealla tuossa museon koneessa…mitä ne eivät alunperin olleet.
Voi olla, että tarkemmalla syynäämisellä ilmaantuisi vielä muutakin…mutta nämä näkyvät jo paria valokuvaa katselemalla. Joten ainakaan maalauksien ja merkintöjen osalta tuo kone ei käy kovin paljoa esikuvaksi Talvisodassa lentäneelle "H":lle.