Pienoismallit.net

Trieeri

Trieeri tämänhetkisessä tilassa. Soutokoneistoa kasattu kylkiin, keula paikallaan mutta viimeistelemättä ja maalaus kesken. Silmän maalasin käsin enkä käyttänyt mukana tullutta sinänsä asiallista siirtokuvaa.

Trieeri tämänhetkisessä tilassa. Soutokoneistoa kasattu kylkiin, keula paikallaan mutta viimeistelemättä ja maalaus kesken. Silmän maalasin käsin enkä käyttänyt mukana tullutta sinänsä asiallista siirtokuvaa.

TekijäTimo Rasimus
Mittakaava1/72
ValmistajaZvezda
AihepiiriVesialukset

Kreikkalainen trieeri persialaissotien ja peloponnesolaissodan ajalta, eli noin 450 eaa.

Trieeri, eli kolmisoutu oli pääasiallinen sota-alus kreikkalaisten ja persialaisten taistellessa keskenään. Alustyyppi jatkoi sotapalveluksessa antiikin aikana vielä kauan ja mm. roomalaisaikana sitä vielä käytettiin eri muodoissaan taistelussa. Ensimmäiseen puunilaissotaan mennessä alustyyppi oli vanhentunut ja kolmisoudut oli siirretty tiedustelu- ja tukitehtäviin raskaampien viisisoutujen tieltä.

Trieerien tarkkaa rakennetta ei ainakaan minun tietääkseni tunneta kovin hyvin. Alustyypin ulkonäkö on kuitenkin tuttu monista maljakkomaalauksista ja muista yhteyksistä. Ainakin yksi trieeri on rekonstruoitu nykyaikana. Aluksen nimi on Olympias ja tässä mallissa on useita piirteitä jotka ovat yhteneviä tuon aluksen kanssa.

Kreikkalaisten sotalaivat olivat varustettu sekä purjeilla että soutajilla. Purjeet olivat apuna, soutaminen pääasiallinen liikkumiskeino. Oletettavasti mastot voitiin kaataa kannelle taisteluun jouduttaessa, mutta tästä asiasta minulla ei ole täysin varmaa tietoa. Hyökkäykseen joka tapauksessa käytettiin soutuvoimaa ja pääasiallinen ase tämän mallin ajankohtana oli pronssinen puskuri jolla pyrittiin puskemaan vastustajan alukseen. Toisin kuin jotkut saattavat ajatella, soutajat eivät kreikkalaisten sotalaivoissa olleet orjia.
Alusten keularakenteissa tehtiin Peloponnesolaissotien aikana joitain muutoksia joilla Syrakusan retken aikana korintilaiset vahvistivat keulan ja puskurin rakennetta ja mahdollistivat siten uudenlaisen hyökkäystaktiikan. Tämä malli kuvannee alusta ennen noita muutoksia. Ainakin yksi puskuri on säilynyt ja mallin puskuri perustunee siihen.

Ja sitten asiaan:

Malli on keskeneräinen ja aihepiiristä johtuen sitä pitänee pitää enemmän tyyppimallina kuin minkään yksittäisen aluksen tarkkana pienoismallina. Laiva on ollut aika mukava rakentaa vaikka en laivamalleja ole paljoa elämässäni tehnyt. Ainut isompi päänvaiva tähän asti on ollut rungonpuoliskojen lievä kierous mikä vaati peräkeulaa liimatessa kärsivällistä ja pitkää työskentelyä sekä hiukan kittiä. Aluksen purjeet ovat aika karmean paksut vastaten keskimääräisen tämän mittakaavan lentokonemallin rungon muovin paksuutta. Raakapuut ovat kaiken lisäksi valmiiksi valetut purjeisiin kiinni. Luultavasti koetan korvata molemmat muista lähteistä napatuilla osilla.
Takiloinnin oikeellisuudesta en mene sanomaan mitään kun en aihetta tunne. Luultavasti teen sen ohjeiden mukaisesti. Sarjan mukana tulee kaksi aika modernin näköistä ankkuria jotka saavat ainakin alustavasti jäädä laatikon pohjalle. Pitää koettaa tutkia asiaa. Viimeeksi asiaa penkoessani pari vuotta sitten muuhun tarkoitukseen en saannut antiikin alusten ankkureista mitään tietoa. Pohja on alustavasti maalattu mustaksi ohjeiden mukaan. Tilanne saattaa muuttua. Aluksen maalaus on yhdistelmä omaa mielikuvitustani ja eräässä historian atlaksessa olevaa piirroskuvaa lähes samanlaisesta aluksesta. Aluksen maalaus ja viimeistely on kaiken kaikkiaan kesken.

Lisää tekstiä kun aihetta tulee…


Kommentit

Todella mielenkiintoinen rakennuskohde ja lupaava malli. Muistelisin jostain lukeneeni että nuo antiikin aikojen takiloinnit ovat muutenkin kiistelyn kohteena, joten eiköhän niissä ole enemmän taiteellisen vapauden varaa kuin hiukan uudempien laivojen takiloissa.
Varmasti ovat. Lähdeaineistona kun kai lähinnä ovat juuri ruukkukuvat ja myöhemmällä ajalla mm. Pompeijissa säilyneet kuvat soutualuksista taistelussa. Siksi saattaa olla parempi pitäytyä sarjan ohjeissa joiden uskon saanneen vaikutusta siitä ainoasta nykyään tehdystä trieeristä. Pylpyrät ym. vain näyttävät mallissa kovin moderneilta, mutta ehkäpä ne ovat aina olleet samantyylisiä.
Mielenkiintoinen aihe! Olen suunnitellut vastaavan rakentamista kokonaan itse tosin pienemmässä mittakaavassa,
näistä kirjoista on apua:

www.play.com/Books/Books/4-/846665/The-Athenian-Trireme/Product.html

www.play.com.../Books/Books/4-/1200853/Ancient-Greek-Warship/Product.html

www.play.com/Books/Books/4-/205155/The-Athenian-Trireme/Product.html

Jos tuossa ensimäisessä on yhtä tarkasti dokumentoitu aluksen rakenteet kuin julkaisijan U-Boat VII niin voi nikkaroida vaikka oikean laivan :)
Hieno malli ja eritoten aihe. Iski itellekin kamala halu tehä joku muinainen sotakone :P Vaikkapa roomalaisten hevosvaunut tai vaan joku hahmo, esim legioonalainen tai pretoriaani :)
Kiitoksia Janne vihjeistä. Minulla olisi muutakin käyttöä tiedolle trieereistä kuin tämä malli.
Rakentelin itse aikoinani pienen roomalaisaluksen, pituus alle 10 senttimetriä, mutta sitä ei kehtaa esille laittaa edes kuriositeettina. Markalla kuitenkin kunnioitusta sille joka tuollaisen itse väsää. Minulle jo rungon teko olisi aikamoinen kynnys kun en ole laivoja väsäillyt.

Lurri… jotain figuuria minäkin olen pohtinut. Legioonalainen taikka sitten kreikkalainen. Missä hinnoissa sitten ne 1/16 mittakaavaiset figuurit lienevät. Tuskin mahdottomissa kuitenkaan. (Vihjeenä: roomalaisten versio tuollaisesta jäi vielä sinne mistä tuon ostin).
nätti :)
Todella hieno
Kiitoksia molemmille…
Malli on toistaiseksi työkiireiden johdosta jämähtänyt tuohon, mutta etenee jahka taas saan enemmän vapaa-aikaa.
Hei Timo!
Oletko tutustunut Björn Landstömin LAIVA kirjaan. Siinä on sivulta 38 alkava artikkeli Kreikkalaisesta trieristä. Kuvista saattaa olla apua mallia viimeistellessäsi.
Varsinainen asiani koskee kuitenkin takilointiin kohdistuvaa ongelmaasi. Vihjeeksi voin sanoa; tee purjeet silkkipaperista! Aivan oikein! (katso Gallerian Korvetti 1780 kuvia)
Rakenna mastot puusta ja purjeet silkkipapaerista seuraavalla tavalla:
Mitattuasi mallin maston pituuden valmista se puusta esim. sopivan paksuista grillitikkua tms. käyttäen. Sama koskee luonnollisesti myös raakapuuta.
Leikkaa sen jälkeen purje irti mastosta ja käytä ko. muovipurjetta mallineena aloittaessasi paperipurjeen teon. Leikkaa silkkipaperista mallina olevaa muovipurjetta suurempi pala siten, että purjeen ylä- ja lareunat seuraavar muovimallin reunoja. Sivut voivat olla pidempiä ja ne leikataan vasta myöhemmässä vaiheessa. Aseta muovipurje laudanpalalle ja kiristä silkkipaperi kulmistaan sen päälle nuppineuloilla. Mikäli haluat tehdä purjeeseen vahvikkeet, (narut purjeiden pystysuunnassa ja reonoissa) aseta ne paikoilleen silkkipaperin päälle ja kiristä myös ne nuppineuloilla laudanpalaan.
Levitä sopivaa liima ainesta, esim. vedellä ohennettua Eri-Keeperiä tai tapettiliisteriä narujen ja silkkipaperin päälle vahvikenarujen suuntaisesti. Tämän jälkeen aseta vielä toinen samankokoinen silkkipaperi koko komeuden päälle varovaisesti sivellen ja jätä kuivumaan.
Purjealkion kuivuttua voit leikata sen sivut haluttuun muotoon ja purjeen yläreunassa sinulla on vahvikenarujen pätkät, joilla voit sitoa purjeen raakapuuhun.
Hyvää jatkoa rakentelullesi!
Kiitoksia erinomaisesta ohjeesta. Katselinkin jo aiemmin tuossa kyseisen Korvetin kuvia ja juuri purjeiden ulkoasu teki vaikutuksen. Tässä mallissahan purje on melko paksua muovia eikä sellaisenaan ole kovinkaan aidon näköinen, joten mielellään ainakin koetan tuota kertomaasi tapaa.
Landströmin Laivan olen toki lukenut, mutta siitä on aikaa todella kauan eikä kirjaa ole minulla itselläni. Pitänee käydä kirjastoa penkomassa.
"Sarjan mukana tulee kaksi aika modernin näköistä ankkuria jotka saavat ainakin alustavasti jäädä laatikon pohjalle. Pitää koettaa tutkia asiaa. Viimeeksi asiaa penkoessani pari vuotta sitten muuhun tarkoitukseen en saannut antiikin alusten ankkureista mitään tietoa."

Moi,veikkaisin että antiikin aikaan käytettiin kiviankkureita.Joko kivenmollukka jossa on reiät kiinnitystä varten tai puunkarahkaan sidottu kivi.Metalli oli silloin niin arvossaan ettei sitä varmaan ankkureihin käytetty.Roomalaiset saattoivat tosin ehkä käyttää lyijyankkureita koska käyttivät lyijyä myös mm.akvedukteihin.
Onnistuin löytämään joltain nettisivulta piirustuksen löydetystä antiikin ajan ankkurista. Kuva löytyy linkistä www.iconography.co.il/lead-weights.html. (Fig.9)
Toistaiseksi tuo on ainut jonka olen onnistunut löytämään. Kiviankkuria ajattelin ensin itsekkin, mutta tuollaisen saisi kyllä muokattua sarjan ankkureista jotka sinällään lienevät väärin. Malli ei juuri ole viime kuukausina edennyt, kuten eivät muutkaan mallit, sillä perhepiirissä on menossa pienoinen kriisi vakavan sairauden takia ja se syö kummasti energiaa. Toivottavasti asia siinä suhteessa muuttuu kevään kuluessa tai jo nyt tammikuun aikana. Sen näkee sitten.