Pienoismallit.net

Kawasaki ZZR1400

Iso Zetori

Kawasakin vastine Suzukin Hayabusalle, 2006 ensiesitelty iso urheilullinen matkapyörä.
Sinällään mukava rakennettava, että referenssi löytyy naapurin autotallista, jos yksityiskohdissa syntyy epäilyksiä, voi aina käydä vieressä kurkkaamassa.
Mallissa tullaan testaamaan paria itselle vielä vierasta detaljointitapaa, eli osa ruuvinkannoista vaihdetaan Tuner Model Factoryn alumiininiitteihin, ja teleskooppiputket HobbyDesignin messingistä ja alumiinista sorvattuihin osiin.

merkinnät

Eiköhän se ole aika lopettaa hierominen tämän kanssa ja julistaa malli valmiiksi vielä tämän vuoden puolella! Kaikennäköistä pikkuhomma tuossa vielä oli viimeisen merkinnän jälkeen, mukana myös tuo otsikossa mainittu viimeinen niitti. Kaikenkaikkiaan ihan mukava malli, toi pultinpäiden vaihtaminen vaan työllisti lopputulokseen verrattuna ehkä suhteettoman paljon, varsinkin kun koneesta noi tosiaan jäi katteiden alle piiloon. Tamiyan metallisiirtokuvat oli miellyttävä yllätys, noissa Ferrareissa käyttänyt after-marketteja, joiden käsittely on ollut huomattavasti hankalampaa. Peilin lasit tuli tehtyä siten että päällystin etsisarjan mukana…
Vai seisooko kuitenkaan? Vastoin lupausta piti laittaa vielä yksi merkintä tästä loppukasauksesta, olkoon sitten vaikka varoituksena muille saman mallin kasausta harkitseville. Vuorossa katteiden sovitus, joka ei näköjään käykään kuin valssi kesällä! Tamiyan ohjeissa on nämä katteen osat kaikki merkitty "Don't glue", eli pitäisi pysyä ja istua ihan näillä ruuviliitoksilla. No, näinhän asia ei ihan ole! Jostain syystä toi ylä- ja alakatteen sauma irvistää näin kasattuna todella rumasti. Jälkeenpäin harkiten, olisi ehkä kuitenkin ollut parasta liimata noi katteet läjään jo ennen maalausta, ja sovitella toi keula alakautta jotenkin…
Alkaa varmaan olla viimeinen merkintä ennen valmiiksi julistamista! Viikon päivät hieronut tuon etupään kanssa, samalla viimeistellen loppuja osia. Maalaamatta on enää ainoastaan jalkatapit, ja katteen lasi, tosin jälkimmäinen voi olla projekti itsessään, lasin alaosa kun pitäisi saada savunharmaaksi ja samalla upotettua yksi siirtokuva joko lasin sisä- tai ulkopinnalle. Etupäässäkin riitti loppujenlopuksi tekemistä, siitä kiitos noille vaihto-osille, eli metallisille teleskooppiputkille. Tamiyan tuotantoa on vain nuo putkien alaosat, itse teleskooppi on alumiinisesta ja messinkisestä metalliosasta, T-kappaleet taas Tamiyaa. Näissä siis…
Melkein valmiina (vastahan tätä on viikko hierottu). Muoviosia ei loppujen lopuksi ole kuin neljä (T-kappale, kahvat ja jarrunestesäiliön korkki), lisänä muutama pultti, joku fotoetsi ja yksi siirtokuva. Kesken on vielä kahvakumien mattaus, parin katkaisijan poiminta kiiltävällä lakalla ja tankopainojen lakkaus. Eniten töitä teetti tuon virtalukon siirtokuvan paikalleen saattaminen, sitä sai pehmitellä sekä Mr. Setterin että MicroSolin kanssa illan, että se suostui asettumaan tuonne virtalukon pohjalle asti. Toinen ongelma oli noi kahvojen ja T-kappaleen kiinnityspultit, yhdessä jäi poraus vähän vajaaksi, ja kun pinseteillä yritti väkisin…
Ainakin melkein. Valurangat alkaa olla pelkkiä valurankoja, irrottamatta on oikeastaan vain peilit ja ohjaustanko. Toisaalta, mitä vähemmän osia on jäljellä (ja mitä pienempiä), sen hitaammaksi eteneminen tuntuu jäävän. Jotain on sentään saatu aikaiseksi! Katteiden alaosat on maalattu, tuon spray-pulloepisodin jälkeen, Tamiyan metalli mustalla ja lakattu satiinilakalla, Sen jälkeen taas pientä kateruuvirumbaa… Tankin korkki syntyi hiomalla alkuperäinen osa sileäksi, liimaamalla etsattu osa päälle, mustaa maalia, etsattu kiinnitysrengas ja koko komeuden päälle taas satiinilakka. Satulan taakse sai matkustajan kauhukahvan, samoin vilkut…
Tai vieläkin kirkkaampi. Takana muutaman päivän maalausurakka, tosin tuossa vielä on senkin osalta tekemistä. Katteet tuli taas maalattua vakiomenetelmällä, hionnat, muovipohjuste, Mipan ruosteenpunainen pohjaväri, joka pyyhittiin sileäksi. Sen päälle Zeron Kawasakiin tarkoitettu punainen (Passion red). Kuivattelu, ja Mipan 2K lakka päälle. Maalaus onnistui jälleen kerran paremmin kuin edellisissä malleissa, eli kyllä toi harjoitus näköjään opettaa. Joku roska tuohonkin vaan eksyi, täytyy katsoa, lähteekö noi kiillotustahnalla pois. Siirtokuvien osalta tässä pääsee helpolla, lakkauksen jälkeen ainoat siirtokuvat ovat tankin päällä oleva…
Ei, vaan oman rakennustekniikan/järjestyksen esittelyä. Sain takapään lähes valmiiksi. Lisäsin noi puuttuneet jarruosat letkuineen ja jousituksen "koiranluut". Takahäkki tuli maalattua ja lakattua, samoin kuin takalokasuoja. Kilven valo ja takaheijastin on toteutettu siirtokuvalla, vaativat tuon satiinilakkauksen päälle vielä kerroksen kiiltävää (no, niin kiiltävää kuin Vallejolla saa) lakkaa. Heijastin olisi ehkä tullut paremmaksi ihan maalaten, kuten tein tuon Rykkösen kanssa, mutta aikataulu painaa päälle… Sitten pääsikin seuraavaan vaiheeseen. Kromiosat Herra Muskeliin, eikä Tamiyan kromeista ollut jälkeäkään. Paitsi…
Laitetaan nyt tällainen yhden kuvan pikainen päivitys, kun näyttää siltä, että seuraavaan isompaan on aika tavalla töitä. Vuorossa oli siis noiden fotoetsattujen etujarrulevyjen kasaaminen. Takalevy oli kohtuullisen simppeli, vain kaksi näkyvää osaa ja pari välilevyä tuonne levyn ja haarukan väliin. Etulevyt sen sijaan koostuvat kumpikin 14 osasta, joista valtaosa jää näkyviin. Varsinainen levy laminoitiin neljästä osasta. Itse käytän geelimäistä pikaliimaa näiden yhteen liimaamiseen ja annostelen liiman cocktail-tikun kärjellä pieninä pisteinä valikoituihin paikkoihin, kuin pistehitsaisin osia yhteen. Isojen komponenttien ja isojen alueiden…
Vaikka tuo takapään kasaaminen näytti olevan "pala kakkua", meni siinä kuitenkin yllättävän paljon aikaa. Eniten työllistivät sekä ketjut, että takajarru. Molemmat on laminoitu etsiarkin osista, ketju/ratasyhdistelmään meni 19 osaa. Ketju on hyvä keskitie yksiosaisen etsin ja niittaamalla kasattavan "toimivan" ketjun väliltä, ketju/ratas koostuu yhteensä kuudesta osasta, lisänä sitten nuo rattaiden kiinnitysmutterien irto-osat. Tällä on saatu aikaan se, että ketju on rullien välistä tosiaan läpinäkyvä, ilman että joutuu niittaamaan satoja osia yhteen. Vaikeutta tuohon tuo pikaliimalla laminointi, osien on osuttava lähes…
Eteneminen on taas tuskaisen hidasta, mökkikausi alkaa onneksi olla voiton puolella, joten "vapaita" viikonloppuja on jo näköpiirissä. Kone on nyt saatu lähes valmiiksi, kaikki pulttijäljitelmät paikalleen (loppujen lopuksi teriä meni vain kaksi, yksi poikki ja toinen pilalle, kun joutui nyhräämään sen reikään jääneen palan viereen uuden reiän). Ruiskurungot tuli maalattua Alcladin eri sävyillä, suuttumia Lifecolorin sinisellä. Rungot kiinni imukauloihin, ja sen jälkeen kone kiinni runkoon. Kuivumisia odotellessa tuli maalailtua vanteet. Alkupään pyörissä oli epämääräisen ruskean väriset vanteet, joiden sävyä en sen kummemmin käynyt…
Jossain vaiheessa varmaan jokainen miettii, onko näissä hommissa mitään järkeä! Mulle tais tulla nyt tämän moottorin kanssa tämä tilanne, kun sheivasin ruuvinkantoja koneen kyljistä, ja sen jälkeen porailin 0.35 terällä kantojen tilalle reikiä. Maali päälle (Tamiyan puolikiiltävä musta), toi öljytason tarkastussilmän siirtokuva paikalleen ja perään Vallejon puolikiiltävä lakka. Nyt kun hommaa on jatkettu liki viikko, käytin tämän illan noiden porattujen reikien tukkimiseen alumiinisilla kuusiokolojäljitelmillä. Pari reikää osoittautui liian mataliksi (tai sitten niittien varret liian pitkiksi), onneksi noissa paikoissa jotka jäävät katteiden…
Kesä ja keäloman aika ei minulle, toisin kuin osalle porukkaa, ole mitenkään tuottoisaa aikaa. Kuluva kesä ei ollut mitenkään poikkeus, näillä helteillä oli työn ja tuskan takana saada edes toi IT-museon dioraamaan luvattu tykki valmiiksi. No, nyt kun pahimmat helteet alkaa olla ohi, on hyvä aloitella uutta projektia, varsinkin kun tuon ysisatkun kanssa saa odotella jonkinlaista inspiraatiota. Tavoitteeksi vois asettaa Hämeenlinnan, josko tämän saisi sinne esille. Mallihan on tätä Tamiyan uudempaa tuotantoa, ja osia pyöritellessä ei ole voinut kuin ihmetellä muotintekijän taitoa, niin hyvin osat tuntuvat istuvan yhteen, ja mikä tärkeint…