Pienoismallit.net

Pispala 1930-luku

Maisemapohjan suunnittelu ja rakentaminen

Museon näyttelyssä pienoismallille varattu tila määritteli pitkälti dioraaman mittakaavan.Koska mallissa täytyisi näkyä sekä Näsi- että Pyhäjärvi,tulisi siitä pienestäkin mittakaavasta huolimatta melko isokokoinen.Mittakaavaksi valittiin 1:220 eli pienoisrautateiden Z-mittakaava.Myös sillä oli merkitystä,että tähän skaalaan saa valmiita kaupallisia tuotteita esim. figuureita ja dioraaman halki kulkevan Porin radan kiskoituksen.
Tällaisissa kohteissa taustatiedon merkitystä ei voi liioitella.Tampereen kaupungilta sain vanhoja Pispalaa käsitteleviä karttoja mm. Pispalan viemäröintiä suunniteltaessa alue kartoitettiin v. 1930.Tämä kartta on hyvin tarkka,johon on merkitty kaikkien talojen paikat ja alueen korkeuskäyrät.Erilaisia kirjoja ja julkaisuja Pispalasta on melko paljon saatavilla,alueen rakennuksia on inventoitu ja inventoidaan edelleenkin.Lisäksi 1920- ja 1930-luvulla otettuja valokuvia on kohtuullisesti,myös vuonna 1946 otetut ilmakuvat ovat olleet hyödyllisiä.Myös valokuvausretket paikan päälle auttoivat ulkopaikkakuntalaista hahmottamaan Pispalan erityistä luonnetta.Kaikesta tästä huolimatta paljon jää arvailujen ja oletusten varaan.
Taustatiedon keräämiseen kannattaa varata runsaasti aikaa,jo se mistä tietoa voi lähteä hakemaan ei aina ole niin itsestään selvää.
Kun esitettävä alue oli vihdoin museon kanssa saatu sovittua,piirsin kartalle alueen rajauksen.Rajauksen jälkeen sain laskettua dioraaman tarkat mitat,jotka ovat 3,80 x 1,60 metriä.Harjun korkeudeksi Pyhäjärven pinnasta (Pyhäjärvi on 19 metriä alempana kuin Näsijärvi) tuli noin 35 cm.Dioraaman pohjan paksuudeksi määriteltiin 10 cm.
Jo suunnittelun alkuvaiheessa selvisi,että maisemapohja täytyy suuren kokonsa vuoksi jakaa kahteen osaan,jotta lohkojen kuljetus ja liikuttelu työtiloissa olisi mahdollista.Lohkojen kooksi tuli 1,90 x 1,60 m.Myös maisemapohjan rakenne päätettiin tässä vaiheessa.Tärkeätä oli välttää puurakenteita,jotta säästyttäisiin lohkojen elämiseltä ja liialliselta painolta.Runkomateriaaliksi valittiin Isoverin 50 mm paksu pontattu uretaanieristelevy.Yhden levyn koko on 60 x 240 cm.Levyt liimattaisiin toisiinsa,enimmillään kerroksia tulisi olemaan kymmenen.Käyttämällä rakenteissa tätä meteriaalia ei lohkojen paino nouse kohtuuttoman korkeaksi,lisäksi eristelevyyn on helppo muokata harjun muodot ja yleensäkin koko rakenne on sopivan elastinen.Maisemapohjan reunoiksi liimattiin 5 mm mdf-levy.Yksi perusmateriaalien valintakriteeri oli myös niiden helppo hankittavuus,lähimmästä ja paikkakunnan ainoasta rautakaupasta oli hyvä löytyä kaikki tarpeellinen.

Kommentit

Pistitpä vielä paremmaksi koon suhteen :)
Näyttää jotenkin tutulta tuo alusta höyläpenkkien päällä…
Missäs vaiheessa tämä nyt on, että milloin pääsee ihastelemaan? Oletko perehtynyt enemmän tuohon epoksiin? Olen huomannut Santahamina-dioraaman kohdalla, että se tuppaa vieläkin hikoilemaan pinnastaan, joka näkyy öljymäisenä kuviona. Kiilto ja läpinäkyvyys ei kuitenkaan ole kärsinyt.
Antti Lappalainen kirjoitti:
Näyttää jotenkin tutulta tuo alusta höyläpenkkien päällä…
Missäs vaiheessa tämä nyt on, että milloin pääsee ihastelemaan? Oletko perehtynyt enemmän tuohon epoksiin? Olen huomannut Santahamina-dioraaman kohdalla, että se tuppaa vieläkin hikoilemaan pinnastaan, joka näkyy öljymäisenä kuviona. Kiilto ja läpinäkyvyys ei kuitenkaan ole kärsinyt.
Terve Antti! Kalvaako jo ikävä sieluasi? Kiitos,täytyypä vielä tutustua tarkemmin epoksiin. Muistaakseni museon näyttely avautuu vappuna 2010.