Pienoismallit.net

Pispala 1930-luku

Työharjoittelu-/asiakastyönä tehtävä Pispalan pienoismalli tulee Työväenmuseo Werstaalle Tampereelle. Meirän Tampere -näyttely avautuu 30.4.2010.
Tilaaja määritteli pienoismallin teeman,jonka mukaan mallissa pitäisi näkyä pala Pispalan harjua Näsijärveltä Pyhäjärvelle 1930-luvulla.Mallista täytyisi katsojan voida havaita harjun ja järvien väliset merkittävät korkeuserot.Lisäksi dioraamaan tulisi tehdä ainakin yksi harjun ylitse kulkenut tukinuittokouru,jotta voitaisiin näyttää millaista oli tuolloin alueen puunkuljetus.Harjun ylitse kulki lähes vierekkäin kaksi tukkitietä,jotka purettiin 1930-luvun puoliväliin tultaessa.Tukkeja uitettiin Näsijärveltä Pyhäjärvelle ja ennen uittotunneleiden rakentamista tukit vedettiin höyry- ja hevosvoiman avulla harjun laelle,josta ne rullasivat omalla painollaan puukourua pitkin Pyhäjärveen.Tukkien matka jatkui edelleen lähiseudun sahoille.
Pispalaa rakennettiin aktiivisesti 1920- ja 1930-luvulla.Alue on rakennettu tiiviisti ilman asemakaavaa,joten jokainen Pispalaan muuttanut sai rakentaa talonsa omien kykyjensä ja varallisuutensa mukaan,kunhan vain ei talollaan varjostanut naapurin pihaa.Museolle tehtävästä pienoismallista täytyisi välittyä myös tämä puutalojen synnyttämä runsas kylätunnelma.
Pispalan nykyisestä rakennuskannasta noin kolmannes on rakennettu ennen vuotta 1930.Mallista olisi hyvä löytyä joitain helposti tunnistettavia ja nykypäivään säilyneitä kohteita esim. haulitorni ja -tehdas.
Näiden määritelmien mukaan rajattiin alue,joka sijoittuu haulitornin molemmin puolin.Luonnossa pienoismallin esittämä alue on noin 850 x 350 metriä.

merkinnät

Pispala on nyt luotu. Luomistyö kesti kauemmin kuin ne kuuluisat seitsemän päivää, vaikka luotavana ei ollutkaan koko maailma-ainoastaan pala Pispalaa. Pienoismalli on luovutettu Työväenmuseo Werstaalle ja tästä päivästä eteenpäin en minä ole enää vastuussa kyseisestä luomuksesta.Meirän Tampere-näyttely aukeaa yleisölle 30.4.2010. Työ aloitettiin 1.3.2009 jatkuen aina 20.4.2010 saakka, poislukien kesä- ja heinäkuu vuodelta 2009. Aikaa työmieheltä luomiseen vierähti 1600 työtuntia ynnä työharjoittelijan vajaat 200 tuntia. Tehdessäni museon kanssa sopimusta arvioin työhön kuluvan noin 1000 tuntia, joten harakoille meni turhankin…
Näsijärven lohko on myös nyt valmis. Viimeisen parin viikon aikana lohko on saanut samanlaisen käsittelyn kuin Pyhäjärven lohkokin. Mäntyjä ja lehtipuita valmistettiin, kuusia ehostettiin, metsää synnytettiin…Myös ihmisiä saatettiin maailmaan, aikaa jäi jopa kaikkein huonoimpien ihmisten uudelleen maalaamiseen. Ihmiset olivat halpoja (ihmiskauppaa?), mutta myöskin aika huonolaatuisia.Ihmiset eivät kestä lähempää tarkastelua, mutta niiden rooli mallissa onkin hieman elävöittää muuten niin autioita katuja ja teitä.Tämä idea kyllä toimii. Pispalan valtatielle kauppojen läheisyyteen sijoitettiin enemmän väkeä kuin muualle. No, kuumana…
Pyhäjärven lohko on nyt täysin valmis.Parin viikon ajan olen tehnyt harjoittelijan kanssa loppuviimeistelyä. Lohkoon on lehtipuiden lisäksi tehty kuusia ja mäntyjä. Kuuset ovat Hekin halpistuotantoa, joita on koetettu hieman ehostaa uudelleen maalauksella ja purutuksella. Lopputulos on siedettävä, mutta pullonharja on aina pullonharja. Puiden tekemiseen itse ei ollut aikaa. Männyt on tehty kuoritusta kumikaapelista, jonka sisältä paljastui ohuita kuparilangan säikeitä. Säikeista punottiin männyn runko, joka maalattiin dippaamalla latvaosa akryylimaaliin. Rungon tyviosa maalattiin pensselillä tummanruskeaksi. Lehvästö tehtiin…
Ikkunaurakka on nyt taakse jäänyttä elämää: kaikki Pispalan pienoismallin talot ovat saaneet ovet ja ikkunat. Yksityiskohtien lisääminen maastoon on aloitettu: ihmisiä, eläimiä, aitoja, portaita…Ihmiset ja eläimet ovat halpoja valmistuotteita. Aidat on syövytetty messinkipellistä, jotka pohja- ja pintamaalattiin kynäruiskulla. Aidan alaosassa on pieniä messinkipiikkejä, joihin levitettiin hieman pikaliimaa, jonka jälkeen koko komeus painettiin maastoon. Lohkojen molempiin graffitinvärisiin sivuihin maalattiin kynäruiskulla vaalean kellertäviä vaakaviivoja, jotka kuvaavat mallissa olevien kohteiden korkeuskäyriä. Viivan väliin on…
Näsijärven lohkon taloihin on nyt asennettu ikkunat. Noin satakaksikymmentä taloa eli vähän yli puolet kaikista kahdestasadastakahdestakymmenestä rakennuksesta on saanut ikkunansa. Ovia ei ole vielä asennettu. Aikaa ikkunoiden laittamiseen kului noin pari viikkoa -tosin samaan aikaan tehtiin kaikkea muutakin. Seuraavat pari viikkoa kuluu Pyhäjärven lohkon taloissa ja puiden valmistamisessa.
Talojen ikkunat ja ovet ovat 0,3 mm:n syövytettyä messinkipeltiä. Taloissa on ikkunoita ja ovia yhteensä noin pari tuhatta kappaletta. Syövyttämismenetelmällä vältettiin tekemästä jokainen ikkuna erikseen käsityönä, itselle jäi ainoastaan osien piirtäminen tietokoneella. Syövytystyö teetettiin alihankintana ulkomailla. Ikkunoita on kaksitoista erilaista mallia: kolme pientä, viisi keskikokoista ja neljä isoa. Ovia on vain yksi malli. Osat leikattiin irti peltikehikosta ja siistittiin hienojakoisella neulaviilalla. Ennen pohjamaalausta ikkunat ja ovet pestiin ja kuivattiin. Osat painettiin yhdestä sivustaan liimapuoli ylöspäin olevaan…
Pispalan pienoismallin molempien lohkojen talot on nyt maalattu. Talot ovat ikkunoita vaille valmiit. Rakennuksia mallissa on 340 kappaletta. Rakennusten seinät maalattiin kynäruiskulla, useampi talo aina samalla värillä. Tämän jälkeen käsin maalattiin kahdesti katot, nurkkalaudat ja kivijalat. Käsin maalattavia taloja oli noin 220 kappaletta. Osaan talojen kivijaloista liimattiin nelivärituloste mallintamaan tiilistä tai pulterikivistä tehtyä kivijalkaa. Pulterikivet ovat jääkauden muovaamasta harjusta kaivettuja pyöreitä kiviä, joita Pispalassa käytettiin talojen rakenteissa ja jyrkkien rinteiden pengerryksissä. Yksittäisten rakennusten…
Pyhäjärven ja Näsijärven lohkot ovat nyt yhtä pitkällä. Kaikki Pispalan pienoismallin talot on rakennettu ja muutama jo pintamaalattu. Taloja on kaikkiaan 340 kpl -ja mieskin voi hieman hengähtää ja ladata akkujaan maalausurakkaa varten. Kyllä oli jo aikakin, luomistyö uhkasi muuttua kärsimysnäytelmäksi. Pyhäjärven lohkon maasto on valmis, vain puut puuttuvat. Veneitä on liimattu rivistö Pyhäjärven rantaan, puhelin- tai sähköpylväät asennettu, Pispalan portaat rakennettu ja muutama pulterikiviaita tehty. Soutuveneet järven rannassa ovat hartsivalua, originaali on tehty cibatoolista, josta on otettu silikonikumimuotti. Portaat ja…
Tahmelan lähde sijaitsee Pyhäjärven rannan valuma-alueella. Tahmelan lähteen vettä on käytetty mitä erilaisempien koneiden voimanlähteenä jo vuodesta 1870. 1900-luvun alussa lähteen eteläreuna padottiin ja näin veden putouskorkeudeksi saatiin 2,6 m. Vesivoimalla on valmistettu tilkkeitä, tikku- ja pärekattonauloja, viiloja ja jopa laittomasti 2 markan kolikoita. Pispalan vesijohto-osuuskunta perustettiin 11.3.1907. Lähteen pohjoisrannalle rakennettiin pumppuasema, joka pumppasi veden putkia pitkin harjun laelle pystytettyihin säiliöihin. Säiliöistä sai ostaa ämpäreihin vettä. Pispalan vesijohtolaitos siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen v…
Pispalan pienoismallin talojen rakentaminen lähestyy loppuaan. Taloja on nyt 308 kpl, tekemättä on noin kolmisenkymmentä. Tarkoituksena on valmistaa kaikki rakennukset maalausta vaille valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Näsijärven puoleisessa lohkossa taloja on 184 kpl ja Pyhäjärven lohkossa nyt 124 kpl. Pyhäjärven vesi on myös valettu ja tukkitiestä purkautuvat tukit ripoteltu veden pintaan. Vesi on valettu samalla tavalla ja samoista aineista kuin Näsijärvikin. Tahmelan lähteen vesi on toteutettu Vallejon Still Waterilla, valukerroksia siinä taisi olla 4-5. Still Waterissa verrattuna epoksiin on pieni kutistuma, joka näkyy pinnan…
Pyhäjärven puoleisessa lohkossa rakennusten määrä on hieman pienempi kuin Näsijärvi-lohkossa.Taloja on kutakuinkin 130 kpl, joista olen tehnyt kolmisenkymmentä. Maisemaa halkoo korkealla kulkeva tukinuittokouru, joka on paikoitellen talojen kattojen yläpuolella.Itse Pyhäjärveä maisemalohkossa on yhdessä kulmauksessa. Lohkon rakennukset keskittyvät harjun jyrkkään rinteeseen, joka vaihtuu ennen järveä loivaksi valumamaaksi, jossa tulee olemaan peltoa, niittyä ja joitakin taloja sekä Tahmelan lähde, josta otettiin vielä 1970-luvulla Pispalan juomavesi. Rakennukset, maasto ja vesistö tehdään samalla periaatteella kuin toisessakin lohkossa.
Näsijärven puoleisen lohkon kaikki talot on nyt rakennettu ja pohjamaalattu. Kaikkiaan rakennuksia on 184 kpl. Perusmaisemointi on myös valmis, puut ja mahdolliset muut yksityiskohdat (mikäli aika sallii) lisätään myöhemmin. Joitakin ihmisten muodostamia ryhmiä olen sijoittanut Näsijärven rantaan nähdäkseni kuinka hyvin pienen mittakaavan ihmiset erottuvat maastossa. Näsijärven rantaan on laitettu myös hartsista valettuja ja maalattuja soutuveneitä. Näsijärven vesi on valettu epoksista, jota on kaadettu yhdellä valulla max. 4 mm:n kerros. Maisemapohja vaaitettiin ennen valua, mutta siitä huolimatta valun loppuvaiheessa epoksi lorahteli yli…
Taloja ja aina vain taloja… Maalausta vaille valmiita rakennuksia on nyt reilut 150 kpl. Näsijärven puoleisen lohkon talot saan tehtyä parin viikon kuluessa, jolloin tönöjä on reilu puolet kokonaismäärästä. Työhuoneessani voi käsitellä kerrallaan ainoastaan yhtä lohkoa, joten pyrin tekemään tässä lohkossa mahdollisimman paljon valmiiksi ennen lohkojen vaihtamista. Yritän myös välttää maisemalohkojen turhaa liikuttelua. Näsijärven rannan laitureita on rakennettu, maalattu ja liimattu paikalleen. Parin seuraavan viikon sisällä olisi tarkoitus valaa epoksista järven pinta. Maisemalohkon reunat on kahteen kertaan pohjamaalattu ja…
Pispalan pienoismalliin tulee noin 300 rakennusta.Lukuun sisältyvät asuintalot,vajat,saunarakennukset,tehtaat…Talojen lukumäärä on sen verran suuri ja pienoismallin aikataulu tiukka,että yksittäisten kohteiden hyvin tarkka detaljointi ei ole mahdollista.Monista taloista ei myöskään ole säilynyt minkäänlaista dokumennttia,ainoastaan vuoden 1930 kartta,josta saa talojen pohjapinta-alat sekä vuoden 1946 ilmakuvat,joista voi jotain päätellä.Joistakin kohteista on vanhoja kuvia kohtuullisen hyvinkin.Myös noin kolmannes nykyisestä rakennuskannasta on rakennettu ennen vuotta 1930. Olennaista talojen detaljoinnissa on,että tarkkuustaso joka on…
Reposaaren saha rakensi v. 1873 ns. harmaan tukkitien,joka oli jo alkuaan höyryvoimakäyttöinen.Tukkitiet olivat melkoisia ilmestyksiä jyrkissä Pispalan rinteissä.Pyhäjärven puoleisella rinteellä kouru kulki talojen kattojen yläpuolella ja tukkien ryske oli melkoinen.Tukkeja uitettiin keväästä syksyyn yötä päivää. Pienoismallin Näsijärven puoleinen tukkitien osa on tehty erilaisista polystyreenisoiroista liimaamalla.Pyhäjärven puoleisen osan kourun laidat on juotettu messinkilangasta,kourun pohja on polystyreeniä ja korkeat tukijalat on juotettu kuparilangasta.Tukkitien molemmissa päissä olevat laiturit on rakennettu polystyreenistä.
Maisemapohjan hiomisen jälkeen uretaanilevyjen saumat,montut ja karkeudet kitattiin ja hiottiin.Kittinä käytin Red Devilin Onetime tasoitetta.Kitti on todella kevyttä ja hienorakeista,helppo hioa eikä kutistumakaan ole kummoista.Kittauksen ja hiomisen jälkeen koko komeus maalattiin kahteen kertaan vihreällä lateksimaalilla,jotta myöhemmin laitettavien purujen ja heinien välistä ei loistaisi valkoisia pilkkuja.
50 mm paksuinen uretaanilevy mittakaavassa 1:220 vastaa luonnossa 11 metrin korkeuseroa.Kartasta haettiin oikeat korkeuskäyrät ja ne piirrettiin eristelevyn pintaan ja sahattiin muotoonsa kuviosahalla.Pispalan harjun korkein kohta on 149 metriä merenpinnasta.Korkeuskäyrien mukaisesti sahatut levyt liimattiin päällekkäin,näin saatiin 11 metrin välein kulkevat korkeuskäyrien linjaukset,jotka helpottivat myöhemmin muotoiltavaa harjua.Näiden korkeuskäyrien väliin piirrettiin vielä yhdet käyrät,käyriä tuli siis noin viiden metrin välein. Harjun rinteiden muodon tein sahalla,erilaisilla veitsillä,karkeilla raspeilla,yläjyrsimellä ja karkeilla…
Museon näyttelyssä pienoismallille varattu tila määritteli pitkälti dioraaman mittakaavan.Koska mallissa täytyisi näkyä sekä Näsi- että Pyhäjärvi,tulisi siitä pienestäkin mittakaavasta huolimatta melko isokokoinen.Mittakaavaksi valittiin 1:220 eli pienoisrautateiden Z-mittakaava.Myös sillä oli merkitystä,että tähän skaalaan saa valmiita kaupallisia tuotteita esim. figuureita ja dioraaman halki kulkevan Porin radan kiskoituksen. Tällaisissa kohteissa taustatiedon merkitystä ei voi liioitella.Tampereen kaupungilta sain vanhoja Pispalaa käsitteleviä karttoja mm. Pispalan viemäröintiä suunniteltaessa alue kartoitettiin v. 1930.Tämä kartta on…