Bristol Blenheim mk1

Mallista tuli mukaelma talvisodan aikaisesta bl-117 koneesta helmikuussa 1940. Ventti eli 21 sivuperäsimessä kertoo lentomestari Salmisen suorittamien sotalentojen määrää talvisodan aikana. Myöhemmin Bl -117 ammuttin alas syksyllä 41 venäläisen it:n toimesta lähellä Sortavalaa
Jostain kumman syystä päädyin avaamaan mpm:n paketeistani tämän mk:1 mallin.
Jotensakin tuli mieleen että jos jonkun talvisotamukaelman saisi aikaiseksi. Tuo mpm:n malli sisältää itselleni uusina juttuina resiini osia ja jokusen "etsin" joihin toki olen special hobbyn fokkerissa tutustunut ja tärvännyt totaalisesti (kuten koko pahuksen mallin,tähän palataan…). Joten eiköhän
tuo ole se tarvittava uutuuden viehätys ja haaste.
Aikani sitten pyörittelin noita lentorykmentti 4:n ja sih:n blenheim kirjan sekä suomen ilmailuhistoriallisen lehden
4/2001 painoksia. Totesin että nyt taitaa "karata mopo" ja tämän seurauksena hommasta saattaa tulla taas yksi "ei valmistu ikinä" projekti…Kas kun tuo kovasti haikalemani in scalen arkilla esiintyvä bl-117 on avonaisilla pommikuiluilla varustettu yksilö(niin sanottu 1 sarjalainen).
Tämä taas vaatisi hartsisen pommikuilun asentamista ja raakaa kirurgista operaatiota sahalla ja askarteluveitsellä.
Osaavalta tämä varmasti sujuukin mutta näin aloittelija vinkkelistä epäilys hiertää..
Välillinen hulluus iski tässä kohdilla. "Pertiltä" saamani vihjeen rohkaisemana soitin keskisuomen ilmailumuseoon ja tilasin tarvittavat Galdecal:sin resiini osat.(loisto idea… ,Kiitokset Pertille).
Kaikenmoiset neuvot ja kritiikki tervetullutta tottakai,koska ihan amatöörinä touhuan näitä.
Katotaan nyt sitten kuinka jäpiskän käy!!
Haaveet suksikoneesta on sitten romutettu heti lähtökuopissa..
Sellanen oli vielä jotta minkähän sävyinen tuon mittaritaulun selkäpuolen pitäisi olla,vihreäkö ??
3.5
Jotain pientä moottorin ja potkureiden kasausta saannut aikaiseksi. Tuo kuomun sovitus ja liimaus ei ihan juu mennyt puikkoihin. Tarttee vissiin vähä odotella jotta kittaus yms motivaatio löytyy.
13.7
Ja perjantaikin vielä.. Vähän ollut hiljaista tämän härvelin kohdilla. Siivet liimailin aikoja sitten kiinni. kitin ja hiomapaperin yhteiselo tuli sittemmin hyvin tutuksi. Jossain vaiheessa kone oli jo pohjamaalausta vaille valmis. No kone teki selkäsyöksyn työpäydältä päätyen keulakabiini yms. osaa pitkin lattiaa ,erillään rungosta tottakai.
Eihän siinä muuta kuin sälät kasaan. No ohjaamon onnistuin vinoon liimaamaan ,tottakai. Ja pikaliima himmensi pahuksen kabiinin..
Kolmas kerta toden sanoo, tuumin ja kampesin ohjaamon auki. RÄKS!!!!..syvä hiljaisuus..
Tuli tauko…
No ajattelin että uusi sarja ja uudet osat, sitten iski nuukuus ja kokeilunhalu.
Hioin 1200 vesihiomapaperilla läpinäkyvät osat puhtaaksi(mataksi). Tämän jälkeen nailon kankaalla tiukkaa kiillotusta.. Sit optimistesena luonteen laatuna koko kuomukompleksin upotus johnnsson litkuun..
No ei siitä uudenveroita tosiaan tullut mutta kokeiltua tuli ja perehtymisellä varmasti saisi ihan kelvollisenkin.
Totta puhuen ohjaamoliitos on nyt karmivan näköinen..tjaa no ehkei paneeliviivatkan oo enää kaikkialla tallessa.
Mutta rojekti edistyy,vielä kun löytäisi kadonneen potkurin keskiöineen. Toinen löyty pyykkikorista.
Nyt sitten vihdoinkin saatu pohja ja pintaväriäkin ssatu päälle..
Ai niin mikäköhän olisi oikea sävy tuolle avoimeksijäävälle pommikuiluille rungossa ja siivissä???
21.7
Jaaha tästä tuli sitten "via dolorosa" malli todellakin. Tälläkertaa hosuin turhaan litkutusten kanssa. Litku sulatti "johnssonit"siirtokuvien päältä muuttaen pinnan siirtokuvien päältä liisteriksi. mustanpuhuvia läiskiä siivissä ja sulaneet runkotunnukset. Tietty jälkiä siivotessa maalipinta puhki ja huipuksi vesihiomapöly seosta pääsi valumaan ohjaamokuvun sisäpinnalle harmaannuttaen kopan lopullisesti..
Taidan olla loman tarpeessa.
Mainitsinko jo että puoliso käveli lattiallepudottamani konekivääri kuomun yli…
Lopputuloksena alkaa olemaan malli jota en…no joo,kesäloma alkaa sentään huomenna.
29.7
Tänään tuli kuluneeksi tasan 70 vuotta siitä kun ilmavoimien ensimmäiset Bristol Blenheimit saapuivat siirtolennolta maahamme. Bl-104 ja 105 ohjaajinaan kapteenit Tauno Hannus Ja Armas Eskola. Joten asian kunniaksi laitoin pikaisesti kuvan valmiista projektistani..
Koetan ottaa paremmassa valossa kuvat niin päästään tämän koneen rakentelun osalta loppputeksteihin ja laitettua kirjan kannet kiinni.
30.7
Oikeastaan se on nyt siinä,ihan ei mennyt silleen ku piti…
Toisaalta olihan se hoidettava homma loppuun kun kerran aloittikin ja hyvä näin. Nythän voi vaikka rakennella tai ainakin availla laatikossa olevaa pitkänokkaboxia seuraavaksi…? Tai sitten ihan jotain muuta..
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy heti.












