Maalaus tapahtui siveltimellä ja Revellin maalilla num. 39. Ohenteena tuttu turvallinen asetooni. Resiini osiin sai vetää parikin kerrosta enne kuin peitti kunnolla. Lakkoina käytin hobbycoloria ja revelliä. Siirtokuvat ovat Wiking-decalsin(ylläri-pylläri) asettuivat paikalleen vaivalloisesti mutta asettuivat kuitenkin. Microsolia kului pehmentämiseen ja mustaa maalia paikkailuun. Ensin kuiva harjaukset metallilla ja tumman harmaalla. Mallin litkuttelin akryyli litkulla melko vahvasti. Lopuksi pölytin mallin vielä MIG pigmenteillä.
BT42
BT42 vaunusta on olemassa Eastern Expressillä malli sarja mutta siinä on useita vikoja kuten tornin koko. Itselläni oli ylimääräinen BT7 runko joka on Zvezdan valmistetta. Löysin Kuivalaiselta JS-modelsin tornin ja rahaa mukana ollessahan se oli ostettava, käytän tähän myös JS-modelsin BT42 tunkki & varustelaatikot sarjaa. Tämä on ensimmäinen mallini jossa käytän resiini osia mittavammin. Käytän mallia harjoitteluna resiini osia varten ja se tulee osaksi Suomi-kokoelmaani.Sitten itse vaunusta, BT42 on osin Suomalais valmisteinen rynnäkkötykki näillä oli tarkoitus varustaa jatkosodan aikana Panssaridivisioonan rynnäkkötykki komppania. Vuonna 1942 alkoi suunnittelu VTT:llä rynnäkkö tykkien tekemiseksi Venäläisten sotasaalis vaunujen BT7 rungolle. Vaunun rungolle valmistettiin Suomessa BT7 tornia hyväksi käyttäen kulmikas torni. Torni oli varustettu Englantilaisilla tykeillä joita oli saatu lahjoituksen Englannista ja sittemmin ostettu Espanjasta.Tykin tyyppi merkintä oli Suomessa 114 H 18 täällä tykkiin lisättiin suuhidastin. Ensimmäinen valmis BT42 saatin testattavaksi vuoden 1942 syyskuussa. Vaunu ei vastannut aivan odotuksia koska se oli monin puolin ahdas ja hankala ja siinä oli monia ongelmia. Vaunuja valmistettiin lopulta 18 kpl. Rynnäkkötykki pataljoona luovutti vaunut loppu vuodesta 1943 erilliselle Panssarikomppanialle koska rynnäkkötykki pataljoona sai uusia StuG 3 vaunuja.
Lähde:Muikku,Purhonen Suomalaiset panssarivaunut 1918-1997


