F-22 Raptor Bu No 91-002

Maalauskaavio on tosi tylsä, mutta näissä koneissa ei ole juuri vaihtoehtoja.
Ohjaamo on nykymittapuun mukaan hieman ankea, pieni joystick löytyy sivupaneelista ja heittoistuin menettelee mutta näin avaraa konttoria tuskin on oikealla Raptor-pilotilla. Kuomun rakenteesta tulee pelkkää plussaa, erikseen valettu reunaosa tekee maalauksesta siistin kun kirkasta lasiosaa ei tarvitse maalata ollenkaan.
Ilmanottoaukoissa on yksinkertaistetun oloiset sisukset, mutta valmiissa mallissa ne eivät sen kummemmin häiritse. Moottorin toisen pään rakenteet eli suunnattavat suuttimet on toteutettu jo useammalla osalla, en tiedä miten oikein ne ovat todellisiin verrattuna tai osasinko koota niitä edes oikein, mutta näyttävät kyllä tarpeeksi eksoottisilta.
Hankalin kohta on eturungon poikittainen sauma keskellä yläpuolta muutama sentti ohjaamosta taaksepäin. Varmasti oikeassa koneessa on peltiä (titaania?) taivuteltu jos johonkin suuntaan mutta tässä mallissa ei pinnan muodot kyllä kohtaa. Saumaa olisi ehkä voinut tukea alapuolelta joillakin omilla lisäyksillä, mutta ohjeen mukaisella rakennusjärjestyksellä suoraan laatikosta tulos on tällä kertaa tämä. Kitillä en välittänyt alkaa muotoja leipomaan kohdilleen, koska siistien stealth-kuvioiden teko ei olisi onnistunut kuitenkaan.
Toinen moka oli ehkä vielä enemmän omaa syytäni, laskutelinekuilut takana ovat toteutettu sillä tavalla että kaukalot liimataan rungon sisäpuolelle ja tottakai kuiluihin maskeja laittaessa toinen koppa irtosi liimauksista valmiin rungon uumeniin. Siinä sitten sain kuin sainkin ronkittua irtokuilun suunnilleen paikoilleen ja siipiä rusikoimalla sen verran puristusta aikaiseksi että pikaliimalla sai vahingon jotenkin korjattua. Oli kyllä lähellä ettei tullut telineet sisällä -tyyppistä ratkaisua lähes loppusuoralla…
Kolmas ongelmakohta oli asekuilut, tämän koneen stealth-ominaisuuksiin kuuluu että asekuorma on pääosin rungon sisällä. Virhe oli siinä että päätin laittaa kuilut kiinni, liimapintoja ei ollut nimeksikään ja mittakaavaan sopivat ohuet peitelevyt eivät asettuneet kovinkaan nätisti. Täysin ei voi Italeriakaan syyttää, koska sarja on varmaan ajateltu rakennettavaksi kuilut auki.
Valitukset sikseen, maalisävyjen valinta oli edessä. Italerin ehdotus Light Ghost Graystä ja Dark Gull Graystä olisi kai ollut ihan ok sekin, mutta siirtokuvia katsellessa päätin kokeilla sävyjen sovittamista niiden mukaan. Humbrolin väreistä valitsin sitten numeron 147 vaaleaksi ja 128 tummaksi yläpuolen kuvioksi, keskinäinen kontrasti näytti hyvältä purkin kansien mukaan mutta valmiissa mallissa tumma sävy olisi saanut olla ehkä vaaleampikin. Vaalea sävy on tosi low-viz siirtokuvien kanssa, mikä oli kyllä tarkoituskin.
Siirtokuvat olivat hyvät, minimaalisesta arkista jätin jopa käyttämättä pikkusälää mutta pilotin ja mekaanikkojen nimet piti sentään laittaa. Vaihtoehtoja olivat 001 prototyyppi ja 002, valitsin jälkimmäisen koska Spirit of America-erikoismaalaukset näyttivät siirtokuvina vähän epäilyttäviltä.
F-22 Raptor on vähän hankala tapaus pienoismalliksi, realistisen oloista mallia ei ole helppo tehdä tuollaisesta stealth-hävittäjästä mutta ei tämä Italerin sarjakaan ihan huono ole. Revellillä taitaa olla oma sarjansa samassa mittakaavassa, ehkä yritän siitä vielä uudestaan Raptorin tekoa. Hävittäjäprojektin stealth-malliksi välttää tämä kyllä jo nytkin.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy heti.




