Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1939–1945
A6M5C "Zero"
Zero viimeistelyä vaille valmiina. Peräsimen tunnus kiiltelee ikävästi molemmilla puolilla, mutta pahemmin tällä kyljellä. Muut tunnukset istuivat malliin aika mukavasti.
A6M5C, 302. lentorykmentti elokuussa 1945 Atsugin lentokenttä.
Tamyan malli joka oli miellyttävä rakentaa. Tein tämän puhtaasti terapiamallina jossa oli hyvä kokeilla sekä vanhennustekniikoita että detaljointiakin. Malliin olen tyytyväinen lukuunottamatta kabiinin kiinnitystä. Ilman radioantenia se istui paikalleen kuin tauti, mutta kun radion lisäsi niin kuomu ei enää mennytkään kohdalleen joka näkyy rakona kuomun alalaidassa. Tämän mahdollisesti korjaan myöhemmin.
Laitan mallin valmiisiin, mutta seuraavat muutokset siihen vielä tulevat jatkossa:
- Kuomun kiinnitys pitää korjata.
- Malli mattalakataan viellä kertaalleen.
- Antenilanka lisätään.
302. lentorykmentin koneet toimivat kotimaan puolustuksessa vartioimassa keisarillista pääkaupunkia B-29:ien hyökkäyksiä vastaan. Rykmentin koneet taistelivat myös Okinawalla. Minulla ei ole ollut kuvia tästä nimenomaisesta koneyksilöstä, mutta muiden koneiden kuvista ja profiilipiirustuksista päätellen osa rykmentin koneista on ollut melko rähjäisiä ulkoasultaan. Tämän pohjalta uskalsin vanhentaa konetta oikein kunnolla. Itse asiassa juuri vanhentamisen takia valitsin tämän yksilön koneen 03-09 sijasta. Toivon mukaan vanhennus ei lyönnyt pahasti yli. Itse olen siihen melko tyytyväinen, joskin hikeä sen kanssa valutettiin. Ensimäinen versio oli melkoisen kamala ja uusinnassa vähensin kulumia ja lakkailemalla pienentelin kontrasteja yhtenäisemmiksi. Tämä on ensimäinen 1:48 mittakaavan kone jota olen koettannut kunnolla vanhennella.
Malli on tehty lähes suoraan laatikosta. Pari muutosta tein. Ohjaamoon lisäsin istuinvyöt ja moottoriin lisäsin venttiilien työntötangot. Samoin laskutelineisiin lisäsin ensimmäistä kertaa omalla "urallani" jarruletkut.
Lieneekö peräti legendaarisen ässän Saburo Sakain kone? En tosin muista, että lensikö Sakai 302. rykmentissä kotimaan puolustuksessa?
Maalin kulumiskohdista rungossa ja siivissä olisi kenties saanut hieman aidomman näköisiä jos olisit tuolla rungon vihreällä värillä oikein teräväkärkisellä ja ohuella siveltimellä viimeistellyt noiden hopealla maalattujen läiskien reunoja rosoisimmiksi.
Mitä maaleja muuten käytit? Erityisesti kiinnostaa tuon potkurin tyypillinen "japsiväri" - mikä se on?
Olivatko siipien ja kyljen tunnukset tehty niin, että ensin valkoinen siirtokuva ja sitten punainen?
Käytin Revellin ja Humbrolin emalimaaleja.
Vihreä on Revellin 48, potkurin punaruskea on Revellin 83 maalattuna alumiinivärin päälle ja moottorin vaalea väri on Revellin 59. Muuten siinä on mustaa, alumiinia ja terästä. Koneen kulumat on tehty sinisen ja alumiinin sekoituksella. Tuon kulumien parantelun voin vielä hyvinkin tehdä, sillä kone tulee joka tapauksessa vielä kerran lakattavaksi.
Enpä tiedä lieneekö Sakain kone. Jos on niin se on vain plussaa. Ymmärtääkseni hän ei kuitenkaan lentänyt 302:ssa, vaan Yokosukan lentorykmentissä sekä 343. rykmentissä sodan loppupuolella. 302. perustettiin maaliskuussa 1944. Pakko todeta asian vierestä että yksi mallien rakentelun kiehtovimpia osa-alueita on penkoa koneiden historiaa.
Samuli: Eivät olleet, valkoinen reuna oli samassa paketissa punaisen keskustan kanssa. Mallissa oli myös pelkästään punaiset ympyrät niihin yksilöihin joissa tuota valkoista reunaa ei ole.
Paljon tuli hintaa? 1/48 Zero kiinnostaisi minuakin.
Kylkien Hinomarujen valkoiset reunukset voisit viimeistelyn yhteydessä maalata mustaksi. Näin oli oikeassa koneessakin. Tämä pätee todennäköisesti myös siiven yläpintoihin. Toinen mahdollinen vaihtoehto siipien yläpinnalle reunukseton versio, kuten alapinnalla. Sekaannukset mallien ja siirtokuvien sekä monien lähteiden kanssa johtuvat usein alatyyppien ja ajankohtien vääristä tulkinnoista. Japanilaisten sensuuri retusoi kuvia sodan aikana ja sodan jälkeen kaikki kuvat ja tiedot yritettiinsotkea ja hävittää. Ah, niin kinkkistä mutta mielenkiintoista. Muistaakseni minulla on jossain kuvakin kyseisestä yksilöstä, mutta kun tietäisi mistä etsiä.
Johannes Nummela kirjoitti:
Paljon tuli hintaa? 1/48 Zero kiinnostaisi minuakin.
Muistaakseni Combat Modelsilla Tamiyan Zerot olivat 24€. Näissä alkaa ikä jo painaa verrattuna uudempaan ja kalliimpaan Hasegawaan, mutta eiköhän muutaman euron lisäsijoitus Haseen ole hintansa väärti.
Vastaan röyhkeästi Johannekselle Timon puolesta ;) 1/48 Zeroilla tuppaa olemaan hintaa kaupasta riippuen n.25-30e. Joskus Harrasteesta ostin A6M2-N-version 30e, Kuivalaiselta näyttäisi saavan Hasegawan A6M5 25e. Tamiyan Zero on kyllä huippuhelppo rakentaa, eli sitä suosittelen sen puolesta. Timon koneesta taas, näyttää tosi hyvältä, maalilohkeamia voisi tosin vähän vielä "tuunailla" ja perän tunnus pistää silmään…
edit. Mixa kerkesi, olin ( "vain" 6 min myöhässä ) ;)
Näytän kaikille pitkää nenää ja sanon että tämä maksoi 15 euroa, mutta se vain kertoo että kannattaa täällä katsella tuotakin osiota missä mallarit myyvät mallejaan. ;o)
Se perän tunnus pistää todellakin silmään ja pahasti. En vain oikein tiedä pystyykö asiaa enää pelastamaan. Kuten sanottu niin maalilohkeamia voin vielä korjailla, ja luultavammin korjailenkin. Siinä on juuri sen tyyppistä työtä josta pidän.
Vai tunnukset mustiksi. Minulla oli lähteenä tässä projektissa Ospreyn Japanin laivaston ilmavoimien ässät 1937-45 kirja ja siellä näyttäisi kuvissa olevan esim. Raideneissa ihan normaalisti valkoiset kehykset joita Tamya tarjosi myös tähän Zeroon. Näin siis nimenomaan tämän rykmentin kohdalla. Esim. aiemmin mainitsemassani 03-09:ssä Tamyan mukaan pitäisi olla vain punaiset ympyrät ilman valkoista, kuvassa näkyisi että siinä se valkoinen osuus voisi olla ylimaalattukkin. Kaiken kaikkiaan kiinnostava aihe. Pitänee koettaa etsiä kuvia tuosta yksilöstä, sellaisia siitä varmasti on kun kerta siihen on siirtokuviakin olemassa.
Päättelisin juuri ajankohdasta elokuu, että tunnuksen reunat olisi tummennettu. Koneet tulivat tehtaalta kylläkin valkoisilla reunuksilta varustettuna. Laivasto ei ollut kovin innoissaan noista valkoisista reunuksista, vaikka armeijan osastoilla tunnukset olivat hyvinkin räikeät. Useissa netissäkin olevissa kuvissa näkyvät valkoiset reunukset eivät kuulu taistelutehtävissä oleville koneille. Ospreyn kirjassa on profiili Akamatsun Zerosta numero 126, mutta ajankohta on huhtikuu?
Kyllä, ajankohta siinä on aikaisempi. Toisaalta samassa kirjassa on useampi kuva kyseisen rykmentin Raideneista joissa tunnuksia ei ole tummennettu. Ongelmana tietysti se että ajankohdaksi mainitaan vain 1945 ilman tarkempaa määritelmää. Toisaalta esim. sivun 99 kuvassa 653. lentorykmentin koneet elokuussa -44 näyttäisivät olevan kaikki ilman valkoista reunaa. Olisikohan käytöntö vaihdellut rykmenteittäin? Sinänsä tunnusten reunojen himmentäminen ei ole ongelma. Voin hyvin kuvitella että lentäjät mielellään näkivät hinomarut ilman sitä juoruraitaa niiden reunoissa.
Kaiken kaikkiaan lähdekuviinkin pitää aina suhtautua kriittisesti. Esim. vanhemmissa painoksissa Hävittäjä-ässät kirjassa on kuva FR-98:sta Hyvinkäällä mutta kuvatekstissä koneen väitetään olevan Utissa. Samassa kirjassa oli myös FR-125:n Hyvinkään kuvat sijoitettu väärille kentille. Eli liikaa en luota Ospreynkään kuviin.
Niin… jäi sanomatta: Tämän mallin olen sijoittanut elokuuhun koska ohjeissa sanotaan niin. Pikaisella etsimisellä en löytänyt netistä tämän yksilön kuvia. Eli jos sellainen löytyy niin olen hyvin utelias näkemään vaikka tiedänkin että hatusta vedetyt kulumat eivät varmuudella osu kohdilleen tämän yksilön kanssa. (Tai jos osuvat niin pistän heti loton vetämään)!
Olihan noita eroja yksiköittäin ja yksilöittäin. Kuten sanoin tuossa edellä tehdastuoreet yksilöt tulivat yleensä valkoisin reunoin varustettuna. Peittämiseen käytetty musta oli sitten myös erittäin herkkä kulumaan, joten joissakin koneissa jotka näyttävät olevan valkoisilla reunoilla onkin tarkemmin tutkittuna jäänteitä mustasta maalista. Yksilöllä on siten voinut olla valkoinen, musta ja lopuksi lähes valkoinen reunus… Ja voila! Mikä tahansa voi olla oikein. Kuitenkin täytyy muistaa kokonaisuus.
Totta, kokonaisuus on aina tärkeintä. Esim. tähän yksilöön muun kulumisen perusteella kävisi parhaiten voimakkaasti kulunut mustalla sudittu hinomarun reunus. Ei varmaan satu olemaan tietoa siitä että saatiinko Okinawalla toimineita koneita siirrettyä Japanin pääsaarille? Lähinnä voisi kuvitella että Okinawan olosuhteet ovat tuottaneet koneille sen rähjäisyyden jota niissä näkyy. Japanin pääsaarilla kuitenkin olettaisi olleen konesuojia ja huoltomahdollisuuksia paremmin.
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy heti.
