Etusivu
Galleria
Mallit: lentokoneet 1914–1938
VL Sääski SÄ-117

Jotakuinkin tämmöinen kone olisi tavoitteena. Lento-ominaisuuksien vuoksi joitain kompromisseja joutuu tosin tekemään.
VL Sääski oli ensimmäinen suomalaista suunnittelua oleva moottorilentokone, josta saatiin ulkomaankaupat. Tämän jälkeen temppu on onnistunut vain kerran, Redigolla.
Tämä malli on tehty olohuonemalliksi, mutta tarkoitus palvella myös lentotoimintaa. Seuraavalla videolla näkyy koelento ennen maalauksia:
www.youtube.com/watch?v=hFymNJ_ANdg
Näillä pienillä mallikoneilla myös kilpaillaan Suomessa. Kilpailua harrastava joukko on pieni. Alan kärkitapahtuma on Pietarsaaressa vuosittain järjestettävä inSkaala: www.inskaala.net
Kilpailuissa kisataan mallin tarkkuudella esikuvaan nähden (staattinen arvostelu) ja lentoliikkeitten puhtaudella. Staattinen arvostelu tehdään vertailemalla konetta 3 metrin päästä esikuvasta otettuihin dokumentteihin. Dokumenteissa pääosaa näyttelevät 3-tahokuvat ja suurimman osan staattisen pisteistä saa päämuotojen oikeellisuudesta.
Kommentit
Rakentamista helpottaa että aivan pieniä deltaljeja ei lisätä. Kisoissa arvosteluetäisyys on 3 metriä, joten kisojen puolesta voisi jättää kohtuu paljonkin pois. Tärkeintä on kuitenkin että kone näyttää olohuoneen katossa hyvältä.
Jos homma menee suunnitellusti eteenpäin, niin SÄ-117 lentää Model Expon lauantain lennätysnäytöksessä.
Miko,
Esikuvassa ei ollut tykkiä, joten kuulapyssy ei tule kysymykseen :) Ja eihän näin pieni kone oikein mitään raskasta jaksa kantaakaan. MUTTA ajattelin laittaa joku päivä koneen kuskille pienellä servolla toimivan käden jolla voi jakaa ilmapuolustusliiton propakandalehtisiä :) :) :)
Koneeseen tulee myös siipiin navigointivalot, jotka voi sytyttää / sammuttaa kesken lennon.
Piirustukset (3D malli tässä tapauksessa) on tehty imuroimalla Mannisen 3-taho suunnittelun taustakuvaksi ja mallia on lähdetty rakentamaan tämän pohjalta.
Koska rakenteet tosiaankin jäävät piiloon, niin sisäosissa tähdätään lähinnä keveyden ja riittävän lujuuden optimointiin.
Viimeksi muokattu 26.2.2008 15:58
Kiitoksia kommenteista. RC vehkeiden sisällä on monta lajia ja itse olen ihastunut nimenomaan mallikoisiin. Muuntyyppiset RC lennokit ovat itselle lähinnä työkalu siihen että oppii lennättämään tarpeeksi että uskaltaa ottaa kovalla työllä tehdyn mallikoneen ilmaan ja saa sen lennosta kaunista ja esikuvamaista.
Kyllä eri lajien tutkiminen kannattaa. Osa sykäyksenä tähänkin malliin oli (PM 6/2005) hieno Petri Sallisen Sääski rakennuskertomus. Monta mainiota vinkkiä (erityisesti maalaukseen) on tullu muovimallareiden rakennuskuvausten kautta. Lisäksi pidän monien muovimallareiden huolellista paneutumista koneen vaiheisiin ja historiaan hyvänä esimerkkinä RC mallikoneiden puolelle.
Puskurilista on juurikin lista tuon koneen kyljessä. Alkuperäisessä se on suojannut konetta. Lista on balsasta keveyden vuoksi joten tuo kommenttini oli harhaanjohtava. Korjasin sen. Paino on todella tarkkaa ja jokainen osa käytännössä harkitaan tarkoin ja punnitaan. Listojen yhteispainoksi tuli 0.4 grammaa. Muovia käyttämällä ne olisivat tulleet noin 2 grammaiseksi. 1.6 grammaa on sinänsä pieni asia, mutta jos jokaisessa kohteessa antaa periksi, niin koneeseen tulee herkästi 50-100 grammaa ylimääräistä painoa. Tästä on seurauksena kovempi lentonopeus ja täten lento alkaisi muistuttamaan enemmän lennokin lentoa esikuvan sijasta.
Kalle,
Päällyste on läpinakyvää muovikalvoa joka liimautuu lämmöllä pintaan. Tämän jälkeen kalvo on hiottu hiukan mataksi karhunkielellä maalin tarttuvuuden varmistamiseksi. Tämän päälle sitten maalaus. Monasti näin pienissä koneissa käytetään silkkipaperia. Isommissa koneissa käytetään taasen kangasta joka on käytännössä hyvin pitkälle samaa kuin oikeissa lentokoneissa (ohuempaa tosin).
/Jarkko
Viimeksi muokattu 4.3.2008 00:12
Käytin I-Deas 11 versiota. I-Deas on poistumassa muutaman vuoden sisällä UG:n kanssa yhteen sulautuneena, mutta kohtuullisen monia softia käyttäneenä pidän jostakin syystä alkuperäisen I-Deaksen logiikasta vaikkakin sen sisälle pääseminen vie aikaa. Rhino, Vertex ja Solidworks ovat yksinkertaisempia käyttää. Pro E alkaa olla jo vanhanaikainen. Catia voi kuulemma hyvin. Kaikilla näillä ja monilla muillakin saa näin yksinkertaisen mallin tehtyä.Imperator Maximus kirjoitti:Moro! Millä softalla teit 3d-mallin? Teitkö puolet 3d-vaiheessa ja peilasit loput vai?
3D Malli on tosiaankin tehty peilaamalla. Tämä toteutettu siten että jos toista puolta muuttu niin toinen puoli päivittyy automaattisesti. Tämän lisäksi rungon mallintamisessa käytin ns assosiatiivista kopioa. Eli tein Mannisen kolmitahoista 3D pintamallin aihioksi, jota on nopea muuttaa. Tämän aihion avulla sitten tehtiin rungon ympärille kaartuvat rimat. Kun aihiota muuttaa, niin rimat muuttuvat automaattisesti. Tästä ominaisuudesta on sinänsä vähän hyötyä geometrisesti näin yksinkertaisessa mallissa, mutta kyllä se jonkin verran helpotti alkuvaiheessa, jossa muotoa piti omien tulkintavirheitten ja aivan pienten 3 tahojen kuvantojen vastaavuusvirheiden vuoksi muuttaa suuntaan jos toiseenkin (pullistaa, hoikentaa, pullistaa…).
3D mallista ei näin yksinkertaisella geometrialla ole käytännössä juurikaan hyötyä. Toki se lisää vähän tarkkuutta ja helpotti moottorialueen ideointia. Tärkein syy mallin tekemiseen oli hupi ja taitojen ylläpito. Todelliset hyödyt tulisivat esille vasta kaksoiskaarevien muotojen ja NC-koneen käytön yhteydessä. Muutamat rimat ja moottorin osia teetin mallin perusteella laserilla. Seuraavassa projektissa ehkä 3D mallia tulee hyödynnettyä kokonaisvaltaisesti.
/Jarkko
Viimeksi muokattu 20.3.2008 22:23
Solid Works:iin ei siirry 3D mallin historiatieto. Pelkän geometrian siirtoon käy IGES ja STEP kääntäjät.
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy heti.
Tämä sivu
- Sisältöä on viimeksi muokattu 23.3.2008
- Koodia on viimeksi muokattu 27.8.2008
- Sivu ladattiin 30.8.2008 klo 05:24
- Sivu generoitiin 0,03 sekunnissa
Tärkeät sivut
Tallenna tämän sivun linkki
Sivusto on tekijänoikeuslailla suojattu. Käyttäjien tuottamien aineistojen tekijänoikeudet ovat käyttäjillä. Muu sisältö, ulkoasu ja ohjelmakoodit Copyright © Tomi Mynttinen 2005–2008, ellei toisin mainittu. Sisällön kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua. Kaikkeen muuhun käyttöön tulee pyytää lupa oikeuksien haltijalta. Palvelimen tarjoaa Scene Group Oy.















