Pienoismallit.net

Moi! Airfixilla on 1/72 Luftwaffe Personel paketti, josta olen itse käyttänyt figuureita. Huono asia on se, että ko. figuurit on nk. ämpärimuovia, jota on todella vaikeata maalata… Kuivalaisella näkyy olevan listoilla Preiserin figuureita 1/72 ja käsittääkseni ne ovat todella laadukkaita…

Teemu hei, se ohjaamon tuulilasin läpi menevä "putkilo" oli putkitähtäin ja ohjaamossa pilotin penkin takana ollut "paksumpi putkilo" oli pelastuslautan (kumiveneen) säilytysloota.

Joo, sen etummaisen putken merkityksen sainkin selville lukiessani hieman kirjallisuutta. Käsittääkseni putkitähtäin ei ollut käytössä Suomessa? Tuon takaputkilon selitystä en löytänyt, joten kiitokset tiedosta! Ja Petrille kiitokset figuuri-infosta. Voisi soitella Kuivalaiselle…

suomessa oli putkitähtäin kun ne tulivat suomeen, mutta ne poistettiin ennen jatkosodan alkua.

noita pelastuslautan putkiloita ei suomalaiskoneissa ollut missään vaiheessa, tai no ehkä jenkeissä ennenkuin ne suomeen(tai no ruotsiin) laivattiin.

Upea Bylly-Waltteri. näyttää todella hyvältä.

toi siirtokuva-ongelma saattaa johtua siitä, että mallissa on ihmeelliset kohoniitit, jotka näyttäisi olevan jopa ulkona skaalasta. Uppoviiva malliin varmasti asettuisivat paremmin, tai sitten käyttämällä siirtokuva pehmennintä.

Tosiaankin revellin sarjassa on kohtuutoman suuret kohoniitit. Tämä virhe on myös airixin sarjassa josta itse hion kylmän viileästi kaikki niitit pois.

Jep, nuo kohoviivat ja -niitit on kyllä aika hurjat, hankaloittivat hommaa melkoisesti. Pehmennin olisi saattanut auttaa, mutta en jaksanut odottaa että Kuivalainen saa sitä lähetettyä (tilasin n. 2 viikkoa sitten), mutta kun tilausta ei ole alkanut näkyä, malttamattomuuttani päätin yrittää ilman. No menköön tämä nyt tällaisena harjoitusmallina, edellisen lentokoneen tein noin 18-20 vuotta sitten.

Hyllyssä odottaa toinen samanlainen Brewsteri, johon voi sitten käyttää tästä viisastuneena uusia kikkoja. Hyllystä löytyy myös Rewellin uudempaa tuotantoa oleva Hurricane, jossa kohoviivat ja -niitit on korvattu urilla. Saattaa olla huomattavasti miellyttävämpi kokemus.

KYSYISIN VAAN Että mitäs moskaa tuo hiekka ja nurmikko on tossa diodraamassa?

Nurmikko on värjättyä sahanpurua, hiekka on värjättyä sahanpurua ja hiekkaa. Tuo pohja tulee muuttumaan vielä, saatan vaihtaa nurmikon ainakin osittain lumeen, siten että tuo ajoittuisi aikaiseen kevääseen. Silloin tosin täytyy vaihtaa koivutkin lehdettömiin versioihin.

Onko kellään ideoita millä maan saisi näyttämään kauttaaltaan märältä?

Näppärä kuva tuo peltomaisemassa oleva BW . :-)

Maan/ ruohon saa "märäksi" varovasti lakkaamalla, tai kiiltävällä maalilla. Voi kyllä mennä helposti överiksi.

Tuota lakkausta ajattelin itsekin kokeilla, mutta pelkään juuri sitä että sen jälkeen maa näyttää juuri siltä mitä se onkin, eli lakatulta. Noo… kokeilemallahan se selviää.

Minkä väriseksi ton pohja kuuluu?

Siis koneen pohjako? Maalusohjeiden mukaan koneen alaosa tulisi alumiinilla, mutta ainakin ne lähteet joista olen asiaa tutkineet antaisivat pohjan väriksi vaalean harmaan.

Hieho on! mistähän olet tehnyt tynnyrin. Kiinnostais tietää kun itse teen dioa ja tarttisin öljy tynnyreitä siihen.

Tynnyri oli ihan valmiina hankittu. Kuivalaisella on listoilla 1/72 dioraamasetti jossa pitäisi olla tynyreitä, laatikoita yms. On vaan valitettavasti tilapäisesti loppu. Yritin nimittäin itsekin tilata ko. setin, mutta jäi tulematta. Lentäjiä ja kenttähenkilökuntaa sisältävä setti tuli, joten lähiaikoina saanen tuon dion valmiiksi. Pari figuuria on jo maalattu.

Pohjan väri riippui ajankohdasta.
Käsittääkseni pohjan väri oli brewstereissä alunperin tehtaalla maalattu alumiini(maali), joka maalattiin uudella värillä vasta ensimmäisen isomman huollon yhteydessä (ei käyty maalailemaan vain värin muuttamisen takia). Ensin käytössä oli vaalea harmaa, joka myöhemmin vaihdettiin vaaleansiniseen DN-väriin.
Tarkkoja ajankohtia en muista, referenssejä ei juuri nyt ole käsillä.

Ukkospilvikuvassa näyttää kyllä siltä että kohta alkaa ropisemaan vettä Brewsterin siiville.

Voipi olla, että tässä mallissa pitäisi olla se alumiinin värinen pohja, sillä tunnusten alla on alumiinia ja se viittaisi siihen, että kone on kentällä maalattu. Vaan ajankohdastahan se riippuu, että mihin sen mallin sijoittaa ja sen mukaan pohjan väri.

Tosiaankin Revellin maalausohjeiden mukaan koneessa pitäisi olla alumiinin värinen pohja, mutta niissä lähteissä mitä olen käsiini saanut, oli pohja maalattu vaalean harmaalla. Mustavalkoisista kuvista väriä on tosin erittäin vaikea päätellä.

Tässä mallissa on ollut tarkoitus kuvata kyseisen yksilön viimeisiä päiviä, eli kesäkuun puoliväliä -42. Konehan upposi Pekurin suorittaman pakkolaskun jälkeen järven pohjaan.

Erittäin suurella todennäköisyydella BW-372 on ollut alumiininvärinen pohjastaan. Mutta kone oli kovassa käytösssä ja alumiiniväri virttyi kuluessaan lähes vaaleanharmaaksi. Vaaleanharmaa mallisi pohja on siinä suhteessa oikea valinta. Suomivaaleanharmaa tehdasväri taas on aivan eri sävyinen, aavistus ruskeaa mukana, ns lämmin sävy. Huh, vaikea selittää…

Joka tapauksessa, dioraamasi on erittäin upea. Samperi, että Suomimalleja on mukava nähdä!

C :)

hienon dioraaman olet Teemu tehnyt, maasto on hyvin onnistunut. Olet ollut kriittinen itsellesi malliin jääneiden puutteiden kohdalta…joten et pahastune jos lisään pari. Noin seuraavaa malliasi varten. Rakennusselostuksesi mukaan et tehnyt mitään eturungolle. Suoraan laatikosta tekemällä malli esittää suomalaiseksi hieman liian lyhyttä (varsinkin 1/72-mallissa) versiota. Ainakin pakoputkien sijainti olisi pitänyt muuttaa. Spinneri on jenkkikoneiden isokokoinen. Sen kun vaihtaa, niin ulkonäkö suomalaistuu huomattavasti. Samalla voi vaihtaa koko potkurin. Vaikka Revellin mallin lavoista hioo pois lavan juuren vahvikkeet, jää koko potkuri silti suomalaiskoneista poikkeavaksi. Tunnuksista sen verran, että runkorekisteri on liki sijansa liian ylhäällä…tunnusrivin keskilinja tulisi olla samassa linjassa korkeusvakaajan kanssa. Samoin ilves-tunnukset ovat liian lähellä ohjaamoa. Mutta dioraamana oikein hyvän näköinen kokonaisuus.

BW:n väreistä hyvin lyhyesti: tässä koneessa BW-372 oli jo harmaa alapuoli. Koneiden alkuperäinen alumiiniväri ei virttynyt harmaaksi…siihen tarvittiin maalaria.
Tullessaan BW:t oli maalattu UNS BuAer Technical Orderin mukaisesti alumiinimaalilla, Aluminium Dope. FS.595 värimääritteenä 17178 hieman harmaalla taitettuna on erittäin lähellä. Siis: koneet eivät olleet puhtaalla peltipinnalla, vaan ne olivat maalattuja. Osassa koneista ehti jo saamaan USN BuAer TO No 101 -määräyksen mukaisesti keltaiset siipien yläpinnat; näiden ylimaalaus näkyy hyvälaatuisista lähikuvista, joissa keltainen vielä pilkottaa siipien etureunassa kahden harmaan alueen välissä. Tämä tosin on triviaalia, mutta kuitenkin tässä mainittakoon…
Osaan koneista maalattiin Ruotsissa hakaristi suoraan harmaalle pinnalle ilman valkoista kiekkoa. Tunnukset säilyivät pääosin näin (osaan koneista yritettiin erilaisin menetelmin lisätä valkoiset alueet/rajaukset hakaristeihin) kunnes 01.11.40 annettiin määräys sotamaalauksen ottamisesta käyttöön. Tätä ennen kesällä -40 LeLv 24 oli ottanut BW:ssä käyttöön lentuevärit ja tunnukset.
Sotamaalauksen osalta BW:t jakautuivat pääosin kahteen ryhmään: niihin, joihin sotanaamari tehtiin täydellisenä ja niihin, joissa tehtiin vain välttämätön, eli vain yläpuolen musta/vihreä maalattiin, alapuolen säilyessä aluminium dopena.
Ennen Liikekannallepanoa kesällä -41 oli neljä BW ehtinyt käydä IV:n Lentovarikolla ja/tai VL Tampereella, jolloin koneet saivat siistin ja täydellisen sotanaamarin. Neljä konetta oli LKP:n aikana korjattavana/maalattavana ja vielä tämän jälkeen syksyllä 8 konetta kävi samassa hoidossa…näin ainakin 16 konetta ehti saamaan harmaan alapuolen. 07.05.42 määrättiin alapuolen väriksi ns. DN-väri, saksalainen vaalean sininen, RLM65. Kuitenkin siten, että a: joukoilla olevat harmaat piti käyttää ensin loppuun niin kauan kuin maalia riitti, b: maalausta vain värin vaihtamiseksi ei saanut tehdä. Uusi maalaus saatiin tehdä vain kun koneen kunto tai laajemmat korjaukset edellyttivät uudelleen maalausta. Tämä koski kaikkia koneita, ei vain BW:tä !
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että DN-värin ehtivät saamaan ne BW:t, jotka kävivät Lentokonetehtaalla isommassa huollossa (jolloin kaikki maalaus poistettiin peltipinnassa mahdollisesti olevien vaurioiden toteamiseksi). Ja tästä taas seurasi se, että osa BW:stä palveli loppuun asti hopeisella tai harmaalla alapuolella.
BW-372: koneessa oli "loppuun" asti Kenttävarikolla tehty maalaus. vihreä/musta yläpuoli, harmaa alapuoli ja maalauksen yhteydessä rekisterin ympäristö plus ohjaamon raamitus suojattiin, jolloin nämä alueet jäivät alkuperäisen alumiinimaalin vaaleiksi. Ja niissä koneissa, joissa Ruotsissa oli hakaristi maalattu ilman valkoista pohjaa, tämä väri jäi myös hakaristin pohjaväriksi koneen saadessa harmaan alapinnan, näin mm: BW-359, -361, -369, -373, -374, -375, -378, -380, -387 ja -390.
Vaikka BW-koneita ei ollut kuin 40, niin siihenkin joukkoon mahtuu vielä monta toisistaan poikkeavaa yksityiskohtaa maalauksien sihteen. But tämä näin lyhyesti…tämä BW kun on suomalaisittain yksi rakkaimmista aiheista.
fi661 pertti

Suuret kiitokset fi661 pertille kattavasta ja mielenkiintoisesta selvityksestä. On erittäin hienoa saada tällaista palautetta josta voi ottaa opikseen. Toki "hyvältä näyttää" kommentitkin ovat mukavia, mutta kriittinen ja asiantunteva palaute on hyödyllistä ja kiinnostavaa.

Tiedossani oli tuo pakoputkien väärä sijainti, mutta potkurin ja spinnerin väärää muotoa en ollut huomannut. Kuten en myöskään sitä että runko on edestä liian lyhyt. Toisaalta taitoni eivät olisi varmaankaan tässä vaiheessa riittäneet asian korjaamiseen. Myös tuo ohjaamon raamituksen väri oli hyvä huomio, sen korjaaminen alumiiniksi ei ole myöhäistä vieläkään. Muut korjaukset saavat jäädä seuraavaan yksilöön, joka jo hyllyssä odottaakin. Itsellenikin Brewster on ehdoton suosikkikone, johtuen varmasti osaltaan legendaarisista lentäjistä jotka kyseisen koneen puikoissa tekivät ihmeitä.

Kiitokset myös muille kommentoijille!

Ps.
Täytyisi löytää joku parempi lähtökohta kuin tuo Revellin ikivanha BW, pelkästään nuo kohoviivoitukset ja -niitit ovat kamalia.

kiitos itsellesi Teemu…jos haluat tehdä hyvän BW:n 1/72, niin hanki Hasegawa. Se on erinomainen, yksi parhaista "suoraan laatikosta suomalaiseksi". Siinäkin on muutama puute, mutta kaikkineen erinomainen malli. Siitä paremmaksi lienee mennyt Hasegawan Ju-88.
Olen samaa mieltä kanssasi tuosta palautteesta. Tämä netti ja varsinkin tämä Pienoismallit-sivusto on mitä parhain paikka nähdä muiden rakentamia malleja ja saada palautetta omista malleistaan sekä ennen kaikkea kehittyä mallarina. Kukaan ei ole koskaan niin täydellinen mallari, ettei voisi oppia ja kehittyä muiden malleja näkemällä ja palautetta saamalla. Samoin hyvin moni käyttää oman mallailunsa tietolähteenä juuri muiden tekemiä malleja…ja siksipä on hyvä korjata ja oikaista jos niihin on tullut joitakin virheitä…niin kuin sinun mallissasi esim tuo väärä spinneri. Oikein osaan koneista, mutta väärin suomalaisiin.
1/72 tuo eturungon pidennys ei ole huimaa luokkaa, vain n 1,5 mm; siksi totesinkin, että jo potkurin ja spinnerin vaihdolla + pakoputkien siirtämisellä alemmaksi, koneesi jo jokin hyvin näyttää suomalaiselta. Laita teippi niiden runkorekisterien ja ilvesten päälle, repäise ne irti ja laita uudet tunnukset. Näillä muutoksilla mallisi yhdistettynä jo nyt erinomaisen näköiseen dioraama-alustaan tekee lopputuloksesta todella hyvän.
Tuo omien kirjoitusten editointi on näemmä poistunut…joten tarkennettakoon edelliseen kirjoitukseeni, että meillä BW-koneita oli 44, eikä 40.
Niin ja vielä; jos et saa hankittua Hasegawaa, etkä pelkää eturungon pientä pidennystä, niin mm Matchboxin ja varsinkin Airfixin malleista saa tehtyä hyvän suomikoneen. Eli suoraan laatikosta, mutta kuitenkin. Ja toki ne Hasegawan lyhytrunkoiset muut BW:t. Ne ovat erinomaisia rakennussarjoja…pätkä lisää eturunkoon ja hyvä tulee. Ja jos ns.täydellisyyttä hakee, niin PM-lehden numerossa 3/97 on artikkeli, jossa eräs suomi-guru teki tästä Hasegawasta vallan hyvän mallin.
t. fi661 pertti

Tuosta Hasen mallin saatavuudesta sen verran että firma on kuulemma uudelleenjulkaisemassa lähiaikoina isohkon läjän vanhempia mallejaan, mukaanlukien Suomi-Brewsteri, ja sopuhintaankin vielä.

Kuulostaa hyvältä, täytyy seurailla milloin moinen tulee markkinoille.

Kiitos Pertti hyvästä kirjoituksesta. Hyvä oikaisu oikeiksi luulemiini tietoihin. Nämä foorumit ovat suurenmoinen asia; moni "varma" tieto saa uuden suunnan asiaan perehtyneiden tiedon kautta.

Aprikoos, mitä olet mieltä Hu 28:sta suomikoneiden, lähinnä BW:t, vaaleanharmaaksi alapintojen maaliksi? Mikäli olen oikein ymmärtänyt erinäisistä lähteistä, väri ei ollut ns. "kova" vaaleanharmaa, vaan "lämpimämpi", aavistuksen rusehtava. ? .

Tuus

C

Hienosti kuvattu nuo sinun kuvasi. Osa niistä ja varsinkin tuo pääkuva on tunnelmaltaan hieno ja kuin suoraan otettu jostakin Keskinen, Stenman Ilmavoimien historiakirjasta niiden värikuvista;)

Kiioksia vaan. Siinä oli naapureilla ihmettelemistä kun meikäläinen konttasi pitkin pihaa naama kiinni hiekassa ja ahteri pystyssä. :)