Pienoismallit.net

Voi olla että tähän pytinkiin ei suuremmin sisustoja tule, ehkä verhoa ja sen semmoista, muttei mitään suurempaa.

Niin no sehän ei ole oikeastaan aukeava vaan siinä on vain tuikkukynttilän metallista tehdyt liuskat saranoina. Ovi nyt sattuu vain olemaan tuossa asennossa. Voisihan sitä kai kokeilla rakentaa aivan oikeatkin saranat. Ei liene mahdotonta.

aina mukava nähdä tällaisia puusta tehtyjä taloja. Tiedän, että keskeneräistä ei pitäisi arvostella, mutta olematta hirsirakennuksen asiantuntija, pari asiaa "hyppää silmille". Eli ei hirsitaloa noin rakenneta. Nyt mallissa jokaisen seinän "hirret" ovat samassa tasossa viereisen seinän kanssa. Se ei oikein ole rakennusteknisesti mahdollista. Jotta talo pysyy kasassa, nurkittain toisiinsa liittyvien seinien hirret lovetaan ja liitetään toisiinsa, jolloin saadaan toinen toisiaan kiinnipitävä liitos. Näin vierekkäisten seinien hirret ovat noin "puolen hirren paksuuuden" verran toisistaan poikkeavassa korossa.
Toinen on tuo päätykolmio. Suurimmassa osassa vanhoja hirsitaloja, (en väitä, että joka ainoassa, sillä mitä ihmeellisimpiä rakenteitä löytyy), hirsirakenne päättyy viimeiseen, ylimmäiseen hirsikertaan. Se, joka kiertää koko talon lähes samassa korossa. Tämä hirsien toisiinsa loveaminen tasataan juuri päätyhirsissä. Ja kun taloon tehdään kattorakenne, sen aiheuttama päätykolmio tehtiin lähes järestään lankuilla ja laudoituksella. Nyt mallissa tehdyllä tavalla päätykolmion hirsillä ei ole mitään sivuseinistä tulevaa tukea. Totta, on rakennuksia, joissa päätykolmiokin on hirttä; onpa jopa niitä, joissa muuten hirsirakenteisen talon päätykolmio on muuratu tiilistä. Mutta katsotaan, miltä valmis mallitalosi näyttää, voi olla, että näillä yksityiskohdilla ei silloin ole merkitystä. pertti

Kiitos pertti kunnon kommentista. Mallissa en ole pyrkinyt talon pienoismalliin vaan pitäisikö tarkentaa, että olen tehnyt pienoismallin, joka näyttää talolta. Eihän tässä ole esim. katolle minkäänlaisia kantavia rakenteita kuin erikeeperi.

Tosin tuo olisi pitänyt rakentaessa älytä, etteivät hirret ole samassa tasossa. Ja päätykolmiosta sen verran, että huomasin itsekin referenssejä katsellessani, että pystylaudoitus oli yleisin, mutta päädyin kuitenkin tällaiseen vapaampaan malliin. Kiitos kommentista. Tuollaisia niiden pitäisi olla.

Taloltahan tuo talo näyttää. Mukavaa vaihtelua muovimalleihin :) En tiedä enkä edes arvaa mihin ympäristöön olet taloa asentamassa, mutta omaan silmään pistää väritys. Hirsi vaihtaa värinsä harmaaksi suojaamattomana hyvin nopeasti. Ja kattomateriaalista päätellen ei nykypäivän mömmöjä ole kylkeen lyöty.. Eli jos talo loppusijoituspaikassaan on "vanha" tai edes hetken aikaa jo seissyt, voi värityksestä tulla jupinaa.

On kuin Koskelan pirtti Pohjantähden alla, mutta se taisi olla pärekatolla

Tottahan turiset. Ajattelin kuitenkin, että tämä olisi ikään kuin vasta rakennettu. Perspetiivinä ei siis nykyaika vaan tämän talon oma aika. Eihän ne panssaritkaan vielä sodassa aivan umpiruosteessa olleet :) vaikka kyllä tuo väri minuakin vaivaa. Olisin toki voinut jättää aivan puun väriseksi, mutta tuo balsa ei aivan miellyttänyt. Nykyään aika vähän näkee maalaamatonta ulkona olevaa muuta, mutta kyllähän se pian tummuu.

Mikko Koo kirjoitti:

Perspetiivinä ei siis nykyaika vaan tämän talon oma aika.

Siihen nähden tuo kaivamani kuva Utsjoen kirkkotuvista ei ihan täsmää, ne ovat "jo jonniin aikaa" pönöttäneet paikallaan. Seurasin joskus taannoin tutun miehen harrastusta, hän rakentaa hirsimökkirunkoja. Kehikon seistessä pellolla hetken aikaa oli hirsien ulkopinta vetänyt harmaaksi, sisäpuoli pysyi suojauksen ansiosta "puun värisenä".

Mikäs tuossa savupiipussa mietityttää? Väri vai muoto? Mun silmään näyttää varsin hyvältä, piippukin. Ehkä siihen voisi jonkinlaisen hatun askarrella, ettei sadevesi pääse sisään, jos haluaa hifistellä. Mutta ei mun mielestä tarvitse välttämättä sitäkään.

Kiitos problemwastelle. Voisihan siihen aavistuksen harmaata sipaista.

Marko: Jotenkin se pomppaa sieltä olkikaton keskeltä, vaikka netistä kyllä löysin vanhankin näköisiä taloja, joissa oli tuon suuntainen piippu. Ainakin harmaalla pitää koettaa vielä laastit värittää väliin.

Kirjastosta muistan lainanneeni joskus loistavan kirjan aiheena talonpoikaismaalaismaisen rakennukset. Sisälsi paljon kuvia, uusia sekä vanhoja. Kannattaa käydä vilkaisemassa, sieltä löytyy paljon hyviä teoksia aiheesta kuin aiheesta.

Savupiipun seinämät näyttävät aika ohuilta. Jos tuon aikaista taloa tutkii niin yleisin savupuupun rakennusaine on ollut kivi. Sinänsä yksi iso savuhormi on oikein koska kyseessä voi olla niin sanottu "hamepiippu". Hamepiipussa ylhäältä katsottaessa savuhormi lähtee yhtenä isona ja vasta alempana jatkuu mahdollisesti useampana hormina. Piipunhattu ei kuulu varsinaiseti tuonaikaiseen savupiippuun, vaikka niitäkin oli muurattuina. Ikkunat vaikuttavat suurehkoilta tuon akaiseen rakennukseen.

Täytyypä etsiä sitä kirjaa, tosin vasta sitten kun saan laivani johonkin kuosiin.

Tein fimosta savupiipun pariinkin otteeseen, mutta se ei ottanut onnistuakseen niin tein tuon sitten balsasta. Olisi kai pitänyt laittaa pari kerrosta balsaa. Tilallisilla on varaa vähän isompiinkin akkunoihin :)

Mikko Koo kirjoitti:

Täytyypä etsiä sitä kirjaa, tosin vasta sitten kun saan laivani johonkin kuosiin.

Yritin tuossa nopeasti etsiä Kouvolan kirjastojärjestelmän sivuilta sitä mainitsemaani kirjaa mutta lukumuistini on sen verran huono etten sitä saa kirveelläkään päähäni. Muistan kyllä tasan tarkkaan mistä kohtaa sen otin käteeni. Maanantaina käyn ko. laitoksessa ja teen parhaani yrittäessäni muistaa tarkistaa tämän teoksen nimen ja tekijät.

Ei toki minun vuokseni tarvitse noin kovin vaivaa nähdä. Nöyrä kiitos.

problemwaste kirjoitti:

Mikko Koo kirjoitti:

Täytyypä etsiä sitä kirjaa, tosin vasta sitten kun saan laivani johonkin kuosiin.

Yritin tuossa nopeasti etsiä Kouvolan kirjastojärjestelmän sivuilta sitä mainitsemaani kirjaa mutta lukumuistini on sen verran huono etten sitä saa kirveelläkään päähäni. Muistan kyllä tasan tarkkaan mistä kohtaa sen otin käteeni. Maanantaina käyn ko. laitoksessa ja teen parhaani yrittäessäni muistaa tarkistaa tämän teoksen nimen ja tekijät.

Noniin kävin palauttamassa Nyyssösen Pienoismallirakentajan Käsikirjan sekä D. Koontzin romaanin. Uutta iltalukemista hain myös matkaan sekä MUISTIN vilkaista mainitsemaani opusta. Siis kyseessä on Alfred Kolehmaisen ja Veijo A. Laineen kirjoittama Suomalainen talonpoikaistalo. Hyvää kuvitusta sekä piirrosta kirja täynnä. Lisäksi kuvattuna useampi vanha maatila jotka koostuvat näistä (nykyään) vanhoista hirsitönöistä/mökeistä/aitoista ja mitä kaikkea pihapiiriin kuuluikaan.
Tämän lisäksi Risto Vuolle-Apiala on kirjoitellut useamman teoksen hirsityyppisistä rakennuksista, mm. kirjat nimeltä Savusauna, Savusaunakirja, Savusaunan kiuas sekä Hirsityöt.

Kiitos vaivannäöstä. Kyseiset kirjat näyttävätkin löytyvän kaupungin kirjastosta. Pitääpä jo kenties huomenna käydä hakemassa kyseisiä opuksia josko saisi inspiraatiota seuraavaan malliin. Kaukana horisontissa siintävänä tavoitteena olisi rakentaa jonkinmoinen vanhan ajan pihapiiri.