Etusivu
Galleria
Mallit: dioraamat
Santahaminan merilentoasema


Santahaminan merilentoaseman lentokonehallit 2 ja 3 laitureineen. Mallinrakennusalan työharjoitteluprojekti Keski-Suomen Ilmailumuseolle.
Galleriasta löytyvät Hansa-koneet ( www.pienoismallit.net/galleria/malli_718/ ) sekä Caudron C.60 ( www.pienoismallit.net/galleria/malli_868/ ) tulevat myös tähän dioraamaan.
13.2. Dioraamaan tulevat Hansa-koneet valmistuivat, ks. oheinen linkki. Tein polttoainetynnyreitä, koneiden kellukeiden alle tulevat kuljetustelineet sekä kelluketuet hartsista valamalla.
5.3. Laitettu tikkuja ristiin. Vielä puuttuu muutama kattotuoli ja välituet.
10.3. Tiiliseinien virheellinen limitys yritetty korjata inkillä ja seiniin tehty pastellipölytys.
27.3. Kakkoshallin kattotuolit valmistuivat, tein rakentamista varten yksinkertaisen jigin, joten homma helpottui/nopeutui huomattavasti.
14.4. Rännit valmiina.
19.4. Alustaa pohjamaalattu, veden pohjaväri vaatii vielä hionnan ja maalauksen. Seuraavaksi sävytystä
kynäruiskulla.
24.4. Merenpohja maalattu ruiskulla ja sirotteita lisätty maastoon. Kakkoshallin portaikko tehty sekä karttapöytä karttoineen. Seuraavaksi pitää ruiskumaalata betoninen laskusilta.
6.5. Betoninen laskusilta maalattu ruiskulla ja vanhennettu, kääntöpyörät lisätty. Kolmannesta laskusillasta tulee nurkkaan vielä pätkä ja sen jälkeen pitäisi aloittaa varsinainen veden teko.
12.5. Mm. II-hallin liukuovia tehty sekä I-hallin laituri dioraamassa näkyvä pätkä. Kiinnitän molemmat puiset laiturit kuitenkin vasta veden teon jälkeen. Sain juuri paljon lisätietoa vesilentoaseman rakenteista Pentti Manniselta, josta suuret kiitokset hänelle, sekä Petri Salliselle laiturin kiskotuksien selvittämisestä.
13.5. Tein messinkisen kyltin alustaan syövyttämällä. Kyltistä puuttuu vielä patinointi ja kiillotus.
18.5. Patinoinnin sijasta maalasin kyltin taustan mustaksi. Tein hallin kattotasanteen kaidetta syövyttämällä messinkipeltiin. Myös betonilaiturin laudoitus tehty.
20.5. Hallin kaiteet valmiina. Meren pinta tehty 2k-epoksihartsista, jota kului n. 3kg. sekoitin hieman merensinistä maalia epoksiin, mutta jälkeenpäin havaitsin että maalia olisi voinut laittaa enemmänkin. Epoksin alkaessa jämähtää, puhalsin epoksin pintaa paineilmapistoolilla saadakseni jonkinlaista lainehdintaa tasaiseen pintaan. Lopputulos paljastuu huomenna, kun epoksi on täysin kuivunut.
21.5. Epoksiin tekemäni laineet olivat yön aikana laskeutuneet lähes kokonaan. Tein uuden, pienemmän satsin (n.1,5kg) epoksia, johon laitoin tällä kertaa enemmän maalia sekaan. Lopputulos paljastuu taas huomenna. Sain myös kattotasanteen lipputankoa vaille valmiiksi.
22.5. Veden pinnoitus onnistui lopulta ihan hyvin ja pinnalle tuli pientä lainehdintaa. Kolmen tunnin päivystys ilmapistoolin kanssa klo 22:een asti ei ollut siis turha keissi :)
2.6. Projekti on vihdoin valmis! Muutaman jutun olisi voinut tehdä paremmin, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen ja toivon että museon vierailijatkin tulevat olemaan kiinnostuneita dioraamasta. Saattaa myös olla, että pari Hansaa tulee vielä joskus lisää.
Kiitokset kaikille projektissa auttaneille sekä kiitokset kannustavista kommenteista.
Kukapas alkaa sitten tekemään dioraamaa vaikka Koivistosta, Suur-Merijoesta tai Kasinhännästä? ;)
Kommentit
Viimeksi muokattu 10.11.2007 23:55
Tämä on jo nyt mykistyttävän hyvää…
Hienoa työtä kyllä on tähän asti näin maallikon silmin tirkisteltynä.
mielessäni, kun suunnittelin ristikkomaston kokoamista. Sitten aloin leikata puikonpätkiä ja asensin ne maalarin-
teippiin kiinni, että pysyvät paikoillaan ja liimasin ne Araldit Rapidilla. Kuivattuaan teippi irti ja sama toimenpide
seuraavaan elementtiin jne. Lopulta osat yhteen ja se on siinä. Voin vakuuttaa, että rakenne on niin luja , että
se kestää pudottamisen lattialle. Harmitti, että messingin värinen masto piti maalata.
Mene pois ja kasva aikuiseksi.Miko Rastas kirjoitti:Pistä nyt edes taustaa! Mitä kaikkee roskaa näkyy taustal!!! :D
Samoin tiilijako on ulkoseinälle erikoinen, siinä ei näy limitystä ja kaikki pystysaumat on niinsanotusti vedetty 'votsiin'. Limitys on kuitenkin ainoa malli, jossa kuorma jakautuu kantavalle osalle tasaisesti koko seinän leveydeltä. 'Votsiin' muuraaminen oli siis aloittelijan virhe. Muuri on paksu, joten voihan olla, että rakenteeseen on sisälle piiloitettu sidostiilien rytmi. Referenssisi varmaankin antoi tämän mallin ratkaisuksi. Saattaa olla, että jupisen joutavia. ;-)
Tietämykseni tiiliseinien rakenteista on aika hataralla pohjalla, mutta tiedän miten tavallisen tiiliseinän limitys menee. Kuitenkin kuvien perusteella tämä seinä on ollut paksumpi, kuin normaali tiiliseinä ja limitys on erilainen. Joka toisessa rivissä tiilet näyttäisivät olevan poikittain ja joka toisessa pitkittäin. Pohjapiirustuksissa seinät ovat n. metrin paksuiset(!)
Koska seinien uudelleen tekeminen olisi ollut iso urakka ja olisin joutunut purkamaan aika paljon, yritin tuolla inkillä rikkoa näitä jatkuvia pystysaumoja, lopullisissa seinissä niiden ei pitäisi pistää niin pahasti silmään. Kuitenkin tuo harmittaa itseänikin ja tiesin että sanomista tulee jossain vaiheessa :).
Eikä pistäkään, erittäin tehokas häivytys sävytetyllä musteella. Metrin paksuiseen muuriin on saatettu tehdä julkisivumuuraus tällälailla (kantavat ja kuormaajakavat rakenteet siis sisällä), joten ei huolta.Antti Lappalainen kirjoitti:…yritin tuolla inkillä rikkoa näitä jatkuvia pystysaumoja, lopullisissa seinissä niiden ei pitäisi pistää niin pahasti silmään. Kuitenkin tuo harmittaa itseänikin ja tiesin että sanomista tulee jossain vaiheessa :).
Harmittaa, jos dissasin, mutta yksityiskohtiahan täällä tutkaillaan.
kessu vei jalat suusta… ;D kaunista on..Sergeant Steiner kirjoitti:En osaa sanoa muuta kuin että katselen haavi auki niin että kitalaki kuivuu ikävästi. Todella hienoa työtä.
Totta…Sergeant Steiner kirjoitti:Tämähän on taideteos eikä mikään pienoismalli!
Viimeksi muokattu 11.4.2008 20:58
Olen kyllä itsekin varsin tyytyväinen lopputulokseen.
Hienoa, että on jo näin pitkällä, vastaavia malleja ei Suomesta kovin montaa varmasti löydy. Toivottavasti veden tekemisen kanssa ei tule ongelmaa.
Oletko muuten jo katsellut hyllystä paikkaa ensi vuoden Model Expon Best of show pokaalia varten ;)
Hallien sisälle pitäisi kyllä näkyä ihan hyvin, museon valaistus tietysti vaikuttaa aika paljon. Pitää tosiaan toivoa, että veden teko onnistuu.
Petri, laiturilla ei varsinaisesti mene kiskoja, vaikka siltä se tosiaan näyttää. Hemmetinmoisen kuvien etsimisen ja tarkastelun jälkeen selvisi että ne ovat kaksi n. 5 sentin syvyistä uraa. Näiden urien funktiosta en ole täysin tietoinen, lentokoneiden kuljetuksessa käytettävissä "kellukekärryissä" ei näy ainakaan mitään ohjureita näihin uriin. Jos joku osaisi selittää mihin näitä ohjausuria käytetään, olisin hyvin kiitollinen.
Santahaminen betonilaiturilla näyttäisi olleen kiskot. Tyypiltään ne ovat samankaltaiset kuin raitiotien urakiskot, eli kiskonharja on samalla tasolla kuin ympäröivä katu - tässä tapauksessa samassa tasossa kuin betonilaituri yläpinta. Santahaminen laiturin kisko poikkeaa ratikkakiskoista siinä, että ura on leveämpi ja kiskonharjat ovat yhtä leveät kummaltakin puolelta. Urakiskon profiili on siis symmetrinen. Tällaisessa kiskossa ei käytetä laippapyörää, vaan koko pyörä kulkee urassa. Kääntölavoilla raskas lentokone saatiin käännettyä. Vaihteessa ei ole kääntyvää kieltä, vaan kun taakkaa työnnetttin vastavaihteeseen suorilta, pääsivät pyörät liikkumaan vapaasti. Jos taakkaa haluttiin työntää myötävaihteeseen käyrille, on taakkaa työntävien kavereiden käännettävä, eli nytkäytettävä taakka poikkeavalle raiteelle.Antti Lappalainen kirjoitti:Petri, laiturilla ei varsinaisesti mene kiskoja, vaikka siltä se tosiaan näyttää. Hemmetinmoisen kuvien etsimisen ja tarkastelun jälkeen selvisi että ne ovat kaksi n. 5 sentin syvyistä uraa. Näiden urien funktiosta en ole täysin tietoinen, lentokoneiden kuljetuksessa käytettävissä "kellukekärryissä" ei näy ainakaan mitään ohjureita näihin uriin. Jos joku osaisi selittää mihin näitä ohjausuria käytetään, olisin hyvin kiitollinen.
Suomen Ilmavoimat 1918-27-kirjassa sivulla 169 on kuva, jossa kiskot näkyvät. Samassa kirjassa sivulla 143 näkyy "yksiakselinen vaunu", joka on Hansan kellukkeen alla. Myös Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä on julkaistu juttu Santahaminen merilentoasemasta vuonna 1933. Jutun yhteydessä olevasta ilmakuvasta näkyy laiturin raidekaavio hyvin.
Ilmeisesti Blackburn Ribonit olivat niin painavia, että ne rikkoivat radan kääntölavat. Eräs kaverini oli Santahaminassa armeijassa. Hän kertoi, että kiskot olivat paikoillaan laiturilla vielä vuonna 1977 - tosin urat oli tuolloin täytetty soralla.
Meneekö molempien "vaunujen" toinen pyörä sitten kiskolle, kun konetta vedetään? Eikö se aiheuta mitään kampeamista esim. mutkissa? Toinen pyörähän on myös sitten hieman alempana.
Mistäköhän nuo kiskot voisi tehdä malliin, styreenisoiroa menisi aika paljon. Tieto lisäsi taas tuskaa…
www.pienoismallit.net/media/kuvat/03/48/97/034897.jpg
Props taken!Jari Matikainen kirjoitti:Heh piti rekisteröityy että pääsee heittään propsit sulle =D Ehkä hienoin dioraama mitä olen nähnyt.
Ja kiitokset taas muillekin kommenteista.
Ainoa miinus tossa yhdes kuvas että siinä vedes näyttää olevan jonkunsortin kuoppia. Pidän ite tosta laiturista jossa näkyy laudoitus veden alta. -Kymmenen peukkua pystys-
Ideana Santahamina on aivan erinomainen ja sen toteutus myöskin.
Oliko epoksihartsiin sekoitettu meren sininen maali akryyli vai emalimaali?
Muutenkin hienoa käsityötä koko dioraama. Ja jatkuvasti uusia mielenkiintoisa työvaiheita.
Samoilla mennään. En ois minä uskaltanu noin isoa pinta-alaa varmaan ikinä peittää epoksilla. Roskien pelko on valtava :D Huomenna löytyy tietysti vasara keskeltä lätäkköä, puoliksi uponneena ;)Jouni Koski kirjoitti:Joutuu myös liittymään veden ihailijoihin… …Muutenkin hienoa käsityötä koko dioraama. Ja jatkuvasti uusia mielenkiintoisa työvaiheita.
Epoksiin sotkettu maali on akryylimaalia, en tiedä kuinka emalimaali sekoittuu epoksiin. Kerrospaksuus on noin 2-5mm, pohja on hieman epätasainen. Epoksin ei pitäisi halkeilla kuivuessaan, mutta sitä ei kannata valaa kerralla kovin paksua kerrosta, sillä epoksi saattaa kuumentua melkoisesti kuivuessaan. Tosin siitäkään ei välttämättä liene haittaa? Jälkeenpäin epoksi saattaa tietysti haljeta, jos kerros on ohut ja alusta pääsee taipumaan liikuteltaessa. Oikeilla sekoitussuhteilla epoksin ei pitäisi kuitenkaan kuivua niin kovaksi, että se halkeaisi helposti.
Välttelen laskeutuvaa pölyä tekemällä valuhommat illalla, kun kukaan ei ole tekemässä hiontahommia, ym. koululla.
www.arsalin.fi/Lattiapinnoitteet/jeti_epoksipinnoite%20esite.htm
www.arsalin.fi/Epoksihartsit/JETI%20500%20epoksihartsi.pdf
juu täytynee sanoo että mahtaa työtä taas olet tehnyt.. ihan meinaa tippa silmään tulla on niin nättiä että.. GzJanne Ikonen kirjoitti:Onpas kaunista vettä, voisi poiketa motissa ihmettelemässä: onko siellä mitään tapahtumia? :)
Keskiviikkona on (S)ikahovissa 90-l pippalot ja perjantaina on kevätjuhla :D Niin ja huomenna on Ikatassa avoimet ovet.Janne Ikonen kirjoitti:Onpas kaunista vettä, voisi poiketa motissa ihmettelemässä: onko siellä mitään tapahtumia? :)
Viimeksi muokattu 23.5.2008 16:16
Sukellusveneeni kaipaa kunnon kyltin joten olen tehnyt muutamia enemmän tai vähemmän epäonnistuneita koekappaleita (teipit on irtoillut ja tussit/maalit on liuenneet pois).
Millä teit tuon kuvion levyn päälle, teipillä ?
Antti, en ole varma mutta muistaakseni Antti sanoi hoitavansa kuljetuksen pakettiautolla.
Kuljetus hoituu IKATA:n pakulla torstaina museolle. Yritän ottaa silloin parempia kuvia ulkona, nyt on kaikkea taustaroinaa häiritsemässä.
Ovatko nuo figuurit Preisserin satseista?
Minä pidän siitä että dioraamoissa on jotain tarinaa, ja tässä sellaisen muodostaa tuo porukka joka ihmettelee Hansan ohjaamon ympärillä. Aivan mainio oivallus.
Hieno kuva tuo joka on otettu hallin sisältä. Paitsi että malli on upea niin kuva on todella aidon näköinen.
Tuosta reunoissa olevasta pintajännityksestä ym. Ei pitäisi opettaa isäänsä na… tai no mitä vain, mutta oletko ajatellut että ohut rima tavallaan reunuksena siistisi laidat ja poistaisi ongelmat siitä että meren laidoissa näkyy pintajännityksen vaikutus?
Teksti on printattu ensin siniselle filmille jota saa esim. SP-Elektroniikasta, sen jälkeen teksti kopioidaan messinkilevyyn teippaamalla filmi levyyn ja ajamalla se laminointikoneen läpi n. 10-15 kertaa levyn paksuudesta riippuen. Laminointikoneen lämmöt oli n. 180 astetta. Sen jälkeen filmi irrotetaan levystä ja tekstin pitäisi jäädä levyyn. Huomasin itsekin että hapotuksen loppuvaiheessa muste meinaa irrota levystä, tähän auttoi happoliuoksen lämpötilan laskeminen.Marko Eerola kirjoitti:Minulla olisi vähän kysyttävää tuosta kyltistä.
Sukellusveneeni kaipaa kunnon kyltin joten olen tehnyt muutamia enemmän tai vähemmän epäonnistuneita koekappaleita (teipit on irtoillut ja tussit/maalit on liuenneet pois).
Millä teit tuon kuvion levyn päälle, teipillä ?
Sain hiottua ja kiillotettua pahimmat pintajännityksen aiheuttamat kohoamat, lopputulos oli mielestäni ihan hyvä eikä sitä enää huomaa. Laitojen teko kävi kyllä monesti mielessä, mutta siitä tulee helposti sellainen "hiekkalaatikkoefekti" josta en pidä.Timo Rasimus kirjoitti:Lisätäänpä vielä:
Hieno kuva tuo joka on otettu hallin sisältä. Paitsi että malli on upea niin kuva on todella aidon näköinen.
Tuosta reunoissa olevasta pintajännityksestä ym. Ei pitäisi opettaa isäänsä na… tai no mitä vain, mutta oletko ajatellut että ohut rima tavallaan reunuksena siistisi laidat ja poistaisi ongelmat siitä että meren laidoissa näkyy pintajännityksen vaikutus?
Mikko
Mutta ettei menisi ylikehujen puolelle, niin ehkä työ kaipaisi vielä muutaman figuurin lisää touhuamaan askareitaan? Toisaalta, tarkoitushan onkin varmaan esittää lentoasemaa…
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy heti.
Tämä sivu
- Sisältöä on viimeksi muokattu 5.6.2008
- Koodia on viimeksi muokattu 31.7.2008
- Sivu ladattiin 8.8.2008 klo 22:09
- Sivu generoitiin 0,09 sekunnissa
Tärkeät sivut
Tallenna tämän sivun linkki
Sivusto on tekijänoikeuslailla suojattu. Käyttäjien tuottamien aineistojen tekijänoikeudet ovat käyttäjillä. Muu sisältö, ulkoasu ja ohjelmakoodit Copyright © Tomi Mynttinen 2005–2008, ellei toisin mainittu. Sisällön kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua. Kaikkeen muuhun käyttöön tulee pyytää lupa oikeuksien haltijalta. Palvelimen tarjoaa Scene Group Oy.





















































































