Pienoismallit.net

Lavotškin La-5

3. IAK, Toukokuu 1943

Zvezdan kohtuullisen laadukas mallisarja meni kasaan suhteellisen kivuttomasti. Lisäsin hyttiin quickboostin erinomaisen hartsipenkin, koska sarjan oma oli varsin pelkistetty.

Malli on maalattu tamiyan ja gunzen väreillä käyttäen ns. Black basing tekniikkaa. Yläpintojen värisävyt ovat Gunzen h303 green ja Tamiyan xf-69 Nato black. Alapinnan vaalean sinisen sekoittelin silmämääräisesti Tamiyan väreistä. Metallipinnat maalasin alcladin sävyillä kiiltävän mustan päälle.

Siirtokuvat olivat Zvezdan tapaan surkeat.. Ne rypistyivät helposti ja halkeilivat kuivuessaan. Vedin siirtokuvien päälle kolme kerrosta kiiltävää lakkaa, jonka jälkeen hioin ne hienolla hiekkapaperilla sileäksi. Samalla niihin tuli hieman kulumia. Säistin mallin AK:n panel linereillä. Viimeistelin mallin lisäämällä maaliruiskulla pakokaasuvanat ja lopuksi antenninlangan.

Malli on valmistunut joulukuussa 2018

Kommentit

Hieno lopputulema, pitää kuitenkin kysyä että miksi molemmat siivekkeet roikkuvat ?
Siivekkeiden virheasentoa lukuunottamatta oikein hieno La-5. Alapuolelle olisi voinut laittaa hieman öljyvalumia.
Siivekkeet on tosiaan varsinainen katseenvangitsija.

Värisävyt on hyvät, ohjaamo näyttää nätiltä - se mitä näkyy.
Kiitokset palautteesta! Taitaa mennä veistely hommaksi kun nuo siivekkeet eivät sovi paikoilleen muuten kuin ala-asennossa… Laitan päivitetyt kuvat kunhan kerkeän!

-Juuso T.
Ok, eli sopivuus ongelma kyseessä. Noin yleisesti siivekkeistä oleva fakta on että ne toimivat aina ristiin. Toinen ylhäällä ja toinen alhaalla, näin siis normaali lentokoneissa.
Ehkäpä nuo siirtokuvien hiomiset ovatkin melkein parasta koko mallissa. Antavat juuri sellaisen kuvan, kuin ne olisivat aidot. Jollain sapluunallahan ne varmaankin maalattiin ja silloin maalin pysyminen oletettavasti oli vähän niin ja näin.
Muutenkin malli on hyvin taidokkaasti tehty ja pieni säistys korostaa malia.
Näyttää kyllä upealle.
Jari B. Miettinen kirjoitti:
Ok, eli sopivuus ongelma kyseessä. Noin yleisesti siivekkeistä oleva fakta on että ne toimivat aina ristiin. Toinen ylhäällä ja toinen alhaalla, näin siis normaali lentokoneissa.
Nyt kun tämä siivekkeiden asento tuli puheeksi varsinaiselta asiantuntijalta, niin katselin useita eri malleja ja samalla lailla ne roikkuu alaspäin lähes kaikissa.
Selventäisitkö meille tyhmemmille, että miksi ne ei voi olla maassa olevassa koneessa noin, niin kuin tässä? Onko se joku tekninen ongelma? Vai olisiko ne voinut jättää noin "lepoasentoon"?
Mielenkiinto heräsi oitis.
Timo Rissanen kirjoitti:
Jari B. Miettinen kirjoitti:
Ok, eli sopivuus ongelma kyseessä. Noin yleisesti siivekkeistä oleva fakta on että ne toimivat aina ristiin. Toinen ylhäällä ja toinen alhaalla, näin siis normaali lentokoneissa.
Nyt kun tämä siivekkeiden asento tuli puheeksi varsinaiselta asiantuntijalta, niin katselin useita eri malleja ja samalla lailla ne roikkuu alaspäin lähes kaikissa.
Selventäisitkö meille tyhmemmille, että miksi ne ei voi olla maassa olevassa koneessa noin, niin kuin tässä? Onko se joku tekninen ongelma? Vai olisiko ne voinut jättää noin "lepoasentoon"?
Mielenkiinto heräsi oitis.
En ole Jari, mutta ehkäpä osaan kertoa asiasta jotain. Ohjausjärjestelmä näissä vanhoissa koneissa on täysin mekaaninen. Se koostuu yleensä vaijereista, rissapyöristä ja työntötangoista. Siivekkeet eivät koskaan voi olla "lepoasennossa" koska vaijerit ja työntötangot ovat trimmattu toimimaan täsmällisesti ilman minkäänlaista välystä eikä siinä ole mitään, mikä voisi antaa periksi, kuten jousia tms. Mekaaninen järjestelmä on aina toiminnassa, huolimatta siitä ovatko esim. virrat päällä.
Korkeusperäsimen mekanismi sitävastoin voi olla "lepoasennossa", siten että korkeusperäsimen jättöreuna eli takareuna on maata kohden. Usein kuitenkin korkeusperäsinkin on tasapainotettu vastapainolla, joka pitää peräsimen vaaka-asennossa. Ohjaussiivekkeet eivät voi kuitenkaan levätä alaspäin, sillä kun toinen siiveke pyrkii alaspäin, vastakkainen siiveke pyrkiikin ylöspäin aiheuttaen vastavoiman vaijerien välityksellä, ne toimivat siis aina ristiin. Mikäli molemmat siivekkeet olisivat alaspäin, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että järjestelmässä on esim. joku vaijeri poikki.

Kerroit katsoneesi useita malleja ja sanoit niissäkin siivekkeiden roikkuvan. Voisitko laittaa muutaman linkin, jossa se näkyisi? Luulen, että olet sotkenut laskusiivekkeet ja ohjaussiivekkeet toisiinsa. Laskusiivekkeet nimittäin ohjaussiivekkeistä poiketen liikkuvat rinnakkain samansuuntaisesti, aivan kuten korkeusperäsimet.
Joissain koneissa, kuten Saab Drakenissa, ohjaussiivekkeet toimivat myös laskusiivekkeinä, että korkeusperäsiminä(!) Drakenissa on jo servoilla ohjattu monimutkaisempi ohjausjärjestelmä.

Tuossa vielä youtube -pätkä Cessnan ohjausjärjestelmästä:
https://www.youtube.com/watch?v=AiTk5r-4coc

Tästäkin olisi voinut perustaa ihan oman keskustelun, kommentteihin nämä eivät oikein kuulu.
Timo Rissanen kirjoitti:
Nyt kun tämä siivekkeiden asento tuli puheeksi varsinaiselta asiantuntijalta, niin katselin useita eri malleja ja samalla lailla ne roikkuu alaspäin lähes kaikissa.
Ei pitäisi. Lähes kaikissa "potkurikoneissa" siivekkeet ovat hyvin tiukasti paikoillaan vaijereilla, joissain työntötangoilla. Normaali liikerata on vähän enemmän alas kuin ylös. Vähän!

Poikkeuksia:
Joissakin 1910-1915 koneissa siivekkeet roikkuivat alaspäin, ja vasta ilmavirta nosti ne ylös. Farman HF.20.
Joissakin koneissa siivekkeitä säädetään pysyvästi poikkeutetuksi lento-ominaisuuksien muuttamiseksi. Tosin, silloinkin yleisin tapa on nostaa siivekkeitä hieman keskilinjan yläpuolelle, niin että saadaan kohtauskulma kärjessä pienemmäksi, joka saattaa vähentää kärkisakkausominaisuutta.
Olisikohan nuo monissa kuvissa näkyvät roikkuvat siivekkeet laskusiivekkeitä (flaps) tai jotain ilmajarruja (spoiler) ? Nehän voivat molemmat osoittaa alaspäin. Kun taas mallissa olevat kallistussiivekkeet (aileron) ovat aina toinen ylös toinen alas. Esim tässä kuvassa laskusiivekkeet näkyvissä: https://bit.ly/2EgORri
Oula Martikainen kirjoitti:
Olisikohan nuo monissa kuvissa näkyvät roikkuvat siivekkeet laskusiivekkeitä (flaps) tai jotain ilmajarruja (spoiler) ? Nehän voivat molemmat osoittaa alaspäin. Kun taas mallissa olevat kallistussiivekkeet (aileron) ovat aina toinen ylös toinen alas. Esim tässä kuvassa laskusiivekkeet näkyvissä: https://bit.ly/2EgORri
Tämän ajan koneissa ehken parempi termi ilmajarruille on dive brake tai speed brake. Spoilereista puhutaan mielestäni yleisemmin matkustajakone puolella ja niiden tarkoitus on heikentää nostetta aiheuttavaa ilmavirtaa siiven yläpinnalta. Ilmajarrut ovat yleisemmin taas siiven alapinnalla (esim. syöksypommikoneet) pois lukien purjekoneet ja muut vastaavanlaiset ilmajarrut omaavat lentolaitteet.
Hieno ja onnistunut La-5!
YT
Kalle
JuhaO 6.12.2018 18:14 Vastaa lainauksella
Tosi hieno La-5. Katselin tuossa La-5 -kuvia, kyllä yleensä neukut näyttävät parkkeeranneet La-5:nsa sauva keskellä, eli siivekkeiden jättöreuna siiven jättöreunan tasassa. Yhdessä tehdaskuvassa ainakin valmistuslinjan parissa ensimmäisessä koneessa sauva näköjään oikealla ja siivekkeet normaalisti "ristissä". Muistelen kyllä, että joissain koneissa oli drooping ailerons laskuasussa. En muista tähän hätään tyyppejä ja vielä vähemmän teknistä ratkaisua, mutta idea oli sama kuin laskulaipoissa, eli saada laskeutumisnopeutta pienemmäksi.

Juha
Hiano La-5 joka tappauksessa!!

terv. Seppo V
Antti Lappalainen kirjoitti:
Ok, eli sopivuus ongelma kyseessä. Noin yleisesti siivekkeistä oleva fakta on että ne toimivat aina ristiin. Toinen ylhäällä ja toinen alhaalla, näin siis normaali lentokoneissa.
Nyt kun tämä siivekkeiden asento tuli puheeksi varsinaiselta asiantuntijalta, niin katselin useita eri malleja ja samalla lailla ne roikkuu alaspäin lähes kaikissa.
Selventäisitkö meille tyhmemmille, että miksi ne ei voi olla maassa olevassa koneessa noin, niin kuin tässä? Onko se joku tekninen ongelma? Vai olisiko ne voinut jättää noin "lepoasentoon"?
Mielenkiinto heräsi oitis.
En ole Jari, mutta ehkäpä osaan kertoa asiasta jotain. Ohjausjärjestelmä näissä vanhoissa koneissa on täysin mekaaninen. Se koostuu yleensä vaijereista, rissapyöristä ja työntötangoista. Siivekkeet eivät koskaan voi olla "lepoasennossa" koska vaijerit ja työntötangot ovat trimmattu toimimaan täsmällisesti ilman minkäänlaista välystä eikä siinä ole mitään, mikä voisi antaa periksi, kuten jousia tms. Mekaaninen järjestelmä on aina toiminnassa, huolimatta siitä ovatko esim. virrat päällä.
Korkeusperäsimen mekanismi sitävastoin voi olla "lepoasennossa", siten että korkeusperäsimen jättöreuna eli takareuna on maata kohden. Usein kuitenkin korkeusperäsinkin on tasapainotettu vastapainolla, joka pitää peräsimen vaaka-asennossa. Ohjaussiivekkeet eivät voi kuitenkaan levätä alaspäin, sillä kun toinen siiveke pyrkii alaspäin, vastakkainen siiveke pyrkiikin ylöspäin aiheuttaen vastavoiman vaijerien välityksellä, ne toimivat siis aina ristiin. Mikäli molemmat siivekkeet olisivat alaspäin, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että järjestelmässä on esim. joku vaijeri poikki.

Kerroit katsoneesi useita malleja ja sanoit niissäkin siivekkeiden roikkuvan. Voisitko laittaa muutaman linkin, jossa se näkyisi? Luulen, että olet sotkenut laskusiivekkeet ja ohjaussiivekkeet toisiinsa. Laskusiivekkeet nimittäin ohjaussiivekkeistä poiketen liikkuvat rinnakkain samansuuntaisesti, aivan kuten korkeusperäsimet.
Joissain koneissa, kuten Saab Drakenissa, ohjaussiivekkeet toimivat myös laskusiivekkeinä, että korkeusperäsiminä(!) Drakenissa on jo servoilla ohjattu monimutkaisempi ohjausjärjestelmä.

Tuossa vielä youtube -pätkä Cessnan ohjausjärjestelmästä:
https://www.youtube.com/watch?v=AiTk5r-4coc

Tästäkin olisi voinut perustaa ihan oman keskustelun, kommentteihin nämä eivät oikein kuulu.
Kiitos Antti valaisusta. Kyllähän se on ihan järkeen menevä systeemi. Tosiaan lepoasennossa jos ovat, niin joku vika siellä täytyy olla. Miten ja missä tilanteessa käytettiin mm. Me Bf-109 ja oliko Jak-3 siipien etureunoissa olevia laippoja?

Pyysit linkkejä,mutta kun katselin uudelleen kuvia, niin ei niissä oleellisesti ole nuo siivekkeet eri asennoissa. Hieman kuitenkin. Monissa malleissahan ei ole osinakaan siivekkeitä ja oikeastaan se on hieman harmin paikka, vaikka ne tulee laittaa samaan asentoon, niin elävyyttä mallille toisi irto-osien kiinnitys, jolloin ne erottuisivat paremmin.
Tämä ei tosiaankaan kulu tämän mallin sivuille, mutta asia lienee käsitelty.
Timo Rissanen kirjoitti:
Miten ja missä tilanteessa käytettiin mm. Me Bf-109 ja oliko Jak-3 siipien etureunoissa olevia laippoja?
109lair.hobbyvista.com/techref/systems/control/slats/slats.htm
Timo Rissanen kirjoitti:
Miten ja missä tilanteessa käytettiin mm. Me Bf-109 ja oliko Jak-3 siipien etureunoissa olevia laippoja?
Suomeksi solakot. Useimmiten olivat automaattiset. Kun kohtauskulma (se kulma jolla ilmavirta kohtaa siiven; siipiprofiilin jänteen) oli tarpeeksi iso, solakot kolahtivat auki, lisäsivät nostovoimaa ja pienensivät sakkausnopeutta - tai suurensivat sakkauskohtauskulmaa, miten vain. Eli siis yleensä pienessä nopeudessa kuten lähestymisessä laskua varten, tai jyrkässä kaarrossa/kovassa vedossa.

B Miettiseltä kuulin että maassa Bf-109:n solakkojen jouset ja painovoima olivat suunnilleen tasapainossa. Solakot olivat sattumanvaraisesti auki tai kiinni. Arvelisin että mekaanikot olisivat painelleet niitä kiinni, ettei systeemeihin mene likaa tai linnunpesiä.
Tervo Salminen kirjoitti:
Timo Rissanen kirjoitti:
Miten ja missä tilanteessa käytettiin mm. Me Bf-109 ja oliko Jak-3 siipien etureunoissa olevia laippoja?
109lair.hobbyvista.com/techref/systems/control/slats/slats.htm
Hieno linkki. Kiitos.
Hienosti kasattu ja viimeistelty La-5. Kovin paljoa ei käytön jälkiä ei ole malliin tehty mutta toimii se näin hieman puhtoisempanakin.

La-5 ja myöhempi La-7 olivat itänaapurin parhaita hävittäjäkoneita Toisessa Maailmansodassa ja minun mielestä niissä on etäisesti jotain samaa kuin Saksalaisessa Focke Wulfissa. Joka tapauksessa hieno nähdä malleina täällä myös näitä harvemmin esille tuotuja koneita.