Pienoismallit.net

Iljushin IL-2m3

"Shturmovik"

IL-2 oli toisen maailmansodan aikainen Neuvostoliittolainen maataistelukone, itse asiassa ensimmäinen täysin tähän tarkoitukseen rakennettu rynnäkkökone. Konetta valmistettiin kaiken kaikkiaan yli 36 000 kpl ja oli runsaslukuisin Neuvostoliiton koneista. Sarjavalmistus aloitettiin vuonna 1940, mutta kolmannen version, eli IL-2m3 mallin vasta vuonna 1943. Siipikonekiväärien ja 23mm:n tykkien lisäksi kone kantoi 400 kg pommeja, sekä lisäksi raketteja.

Kone oli varsin raskaasti panssaroitu, sillä koko koneen etuosa ohjaamon takaosaan saakka oli rakennettu taivutetusta teräslevystä. Kone kesti hyvin jopa maahansyöksyssä ohjaajien useimmiten selvitessä, taka-ampujien tilanne oli paljon huonompi ja heidän kuolleisuus oli suuri.

Neuvostoliitto käytti sodassa myös paljon naislentäjiä ja useimmiten juuri IL-2 koneiden ohjaimissa, liekö tuolla suht. turvallisella ohjaamolla ollut osuutensa asiaan? Suomalaiset rintamasotilaat kokivat Shturmovikit usein pelottavina, vaikka asiantuntijoiden mukaan ei kone niin kovin kyvykäs ollutkaan hitautensa, kömpelyytensä ja ehkä hieman taitamattomien lentäjiensäkin ansiosta. Koneet pystyivät lentämään kuitenkin matalalla, eikä niihin kiväärikaliiberin aseet juuri tehonneet…suuri määräkin saattoi vaikuttaa psykologisesti siihen että nuohan pörrää jatkuvasti päällä eikä niihin mikään tunnu tehoavan.

Tämä mallinnettu kone kuvaa Leningradin rintaman 566 ShAP:n (Maataistelulentorykmentti) konetta numero 07 kesällä 1944, rykmentti toimi myös Kannaksen alueella. Koneen kyljessä kansallisuustunnuksen takana teksti "Kosto Hristenkon puolesta" ja edessä "Leningradin puolesta" ja kaupungin silhuetti.

Neuvostokoneille oli aika tyypillistä nuo "iskulauseet" koneen kyljissä ja usein aika värikkäätkin piirrokset…aika hienoja minusta monetkin. Yhdysvaltalaiset taisivat olla toinen maa joka käytti usein piirroksia koneissaan…ne tosin olivat useimmiten pinup tyttöjä iskulauseiden sijaan!

Tamiyan sarja oli varsin hyvä laadultaan, osat olivat siistejä ja sopivuus kiitettävää, kittiä en tainnut käyttää juuri lainkaan. Välillä tuntui siltä että oikein hävettää rakentaa tällaista mallia, kun ylimääräistä hinkkaamista ja tuskailua ei juurikaan ollut. Ohjaamoon oli hankittuna Eduardin etsiosat, siirtokuvat olivat myös hyvälaatuisia, tosin hieman paksuhkoja. Ehkä huonointa sarjassa oli mukana tulleet kuomumaskit jotka oli leikeltävää mallia. Maskien "pitävyys" ei vetänyt vertoja Eduardin maskeihin tottuneelle…niinpä seurauksena oli hieman maalivuotojen raaputtelua laseista. Sarjan mukana tuli myös ohjaajan ja kk.ampujan figuurit.

Maalattu, lakattu, säistetty jälleen sivellintyönä käyttäen LifeColorin, Vallejon ja Tamiyan litkuja. Alustassa Scale Supplyn ruohosirotetta ja Still Wateria renkaiden painanteisiin kuvaamaan todella märkää väliaikaista peltokenttää.

Kommentit tervetulleita.

Kommentit

Nätti ja onnistunut Stormovik! Nuo tekstit tosiaan luovat pirteyttä ulkoasuun vaikka sisällöltään ovatkin näin tänä päivänä tarkasteltuna lähinnä Pohjois-Korean iskulauseiden humoristista tasoa. Tamiya on tunnetusti hyvä koota, itsellä ei ole tullut yhtään huonovaluista Tamia vastaan (samoin hyviä ovat Hasen ja Trumpeterin valut). Osuva historiikki, hyvä! Nätti alustadio, hyvät rullauspyöränjäljet. Lähikuvat hyviä, kulumat ja paneelirajat onnistuneet, samoin figut. Hakemalla hakien pari nillitystä. Silmiin pistää renkaiden kiilto, muuten matta camo on onnistunut. Kuvassa 6 siiven etureunan sauma vähän irvistää (vai onko maaliraja?).

Summa summarum erinomainen työ, Viikon Malli -ainesta.

YT
Kalle
Kiitos Kalle kommenteista! Pitää paikkaansa, juuri nuo mainitsemasi valmistajat ovat pääosin laadukkaita, lisäisin tuohon vielä vaikkapa Italierin ja Eduardin uudemman tuotannon.

Tuo renkaiden kiilto oli tietoinen valinta. Kuten tuolla alkuteksteissä mainitsin, alustana märkä, hieman upottava pelto ja nuo renkaanjäljetkin savessa ovat osin veden peitossa. Siksi lakkasin pyörät erikseen vielä kiiltävällä lakalla kun näytti niin hassulta mattana märän saven edessä. En tiedä onko tuo kiilto oikein, mutta sellainen siitä tällä kertaa tuli. Pyöritin nuo jäljet tämän koneen pyörillä coctailtikku vain pyörien välissä.

Ei irvistä saumat, tarkistin vielä äsken erikseen. Taitaa olla vain maaliraja mihin kiinnitit huomiota.

Tuossa Shturmovikissa on muuten hieman samaa "pelottavuutta" kuin Saksalaisten Stukissa, eli ihan sotakoneen näköinen kaikin puolin mielestäni.
[quote="Markku Rinne"

Tuo renkaiden kiilto oli tietoinen valinta. Kuten tuolla alkuteksteissä mainitsin, alustana märkä, hieman upottava pelto ja nuo renkaanjäljetkin savessa ovat osin veden peitossa. Siksi lakkasin pyörät erikseen vielä kiiltävällä lakalla kun näytti niin hassulta mattana märän saven edessä. En tiedä onko tuo kiilto oikein, mutta sellainen siitä tällä kertaa tuli. Pyöritin nuo jäljet tämän koneen pyörillä coctailtikku vain pyörien välissä.

Ei irvistä saumat, tarkistin vielä äsken erikseen. Taitaa olla vain maaliraja mihin kiinnitit huomiota.
[/quote]

Ok, tämä selvensi asiaa!
YT
Kalle
Terve!

566 ShAP toimi Kannaksella 1944. Tämä yksilö ei ainakaan näillä merkinnöillä. Kyljessä vannotaan kostoa Hristenkon puolesta ja ko. henkilö kaatui muistaakseni vasta huhtikuussa 1945. Niissä valokuvissakin maahenkilöstöllä on karvahatut päässä, joten aivan kesä ei ollut sinä ajankohtana.

Noita vinoviivoja sivuvakaimen yli esiintyi Viron saarten valtaamisen yhteydessä loppuvuodesta 1944 ja Kuramaalla 1945. Kannaksella 566 ShAP lensi alkuun ilman mitään erikoismerkintöjä ja kesäkuun -44 loppupuolella kaksi valkoista raitaa takarungon ympäri. Valokuvat vähän harvassa, mutta niitä on.

Olen itsekin tehnyt 1/72 mittakaavassa ko. yksilön uskoen sen olevan Kannaksen taistelujen kone.

t.
Kari
Kiitos Kari kommenteista ja huomioista.

Käytössäni ei mallin ohjeiden lisäksi ollut kuin Red Stars Neuvostoliiton Ilmavoimat 1939-1945 kirja ( Geust, Keskinen, Stenman ). Kirjassa oli yksi mustavalkokuva kyseisestä koneesta noilla merkinnöillä ja kuvatekstissä myös maininta…kesällä 1944. Kuvassa pilotti ohjaamossa ja ilmeisesti maahenkilöstöön kuuluva makaamassa koneen siivellä karvalakki päässä. Maassa, sen paremmin kuin takana olevissa puissa ei näy lunta, joten sen perusteella voisi olettaa kuvan otetun keväällä…ehkä toukokuussa lumien sulettua…tiedä häntä? Toisaalla…jossain Brittiläisellä nettisivustolla kerrottiin että Hristenko ( kaiketi Khristenko ) olisi kuollut keväällä 1944. No, oli miten oli, Kannaksen taisteluihin näillä merkinnöillä kone ei sitten ilmeisesti kuitenkaan osallistunut, mutta riittihän noita "maatalouskoneita" joka tapauksessa ihan riittävästi myös Kannaksellekin ;-).