Pienoismallit.net

Saab 91 Safir

Suomen Ilmavoimien Saab Safir SF-24

Saab 91 Safir on Saabin lentokonetehtaan yksimoottorinen potkurikone, jonka ensilento tapahtui 20. marraskuuta 1945.

Koneen suunnitteli Anders Johan Andersson, joka oli toiminut Bückerin tehtailla Natsi-Saksassa 1930-luvulla ja suunnitellut siellä mm. Bücker Bü 181 Bestmann-koulukoneen, jonka piirteet on Safirissa selvästi nähtävissä.
Käyttö.
Kaikkiaan Safireita valmistettiin 323 kappaletta viitenä eri versiona (A, B, B-2, C ja D). Safiria käyttivät Ruotsin, Norjan, Suomen, Itävallan, Tunisian ja Etiopian ilmavoimat koulukoneena. Japanin ilmavoimat käyttivät Safireitaan koelentokoneena.

Itävalta: Österreichische Luftstreitkräfte - 24 kpl Saab 91D (1964-1993)
Etiopia: Armée de l'air impériale éthiopienne - 16 Saab 91A, 15 Saab 91B, 16 Saab 91C
Suomen ilmavoimat - 35 Saab 91D, 1 Saab 91B/D
Japani - 1 Saab 91B (ex. Sk 50B)
Norja - Luftforsvaret, 25 Saab 91B-2 (1954), 5 Saab 91B
Hollanti - Rijks Luchtvaartschool - 8 Saab 91A (1950), 23 Saab 91D (1959-1980)
Ruotsi - Svenska flygvapnet - 10 Saab 91A (Tp 91), 76 Saab 91B (Sk 50B), 14 Saab 91C (Sk 50C)
Tunisia - Armée de l'air tunisienne - 15 Saab 91D

Käyttö Suomessa
Saab 91D Safir oli Suomen ilmavoimien alkeiskoulukone 1960-luvun alusta 1980-luvun alkuun.Kolme Safiria siirrettiin Rajavartiolaitokselle, jossa niitä käytettiin vuodet 1982 - 85 helikopterien suunnistajien koulutukseen. Koneen lempinimi oli Sähvä.

Tekniset tiedot.
Pituus:
91A: 7,85 m
91B, B-2, C: 7,90 m
91D: 8,03 m
Kärkiväli: 10,60 m
Korkeus: 2,20 m
Suurin lentoonlähtöpaino:
91A: 1 075 kg,
91B, B-2: 1 165 kg,
91C: 1 215 kg
91D: 1 205 kg
Huippunopeus:
91A: 265 km/h
91B: 275 km/h
Koneet ovat 3-4 paikkaisia.

91D-version moottori oli Lycoming O-360-A1A, joka tuottaa 180 hv.

Kone on aseistamaton.

Museokoneita Suomessa.
SF-2 D on Keski-Suomen ilmailumuseossa, kuten SF-8 D:n eturunko.
SF-3 D oli Porin tekniikkaopistossa. Ilmavoimat myi koneen nettihuutokaupalla siviiliomistajalle 29.7.2014.
SF-4 on siviilirekisterissä, OH-SFF.
SF-5 D on Uudenkaupungin autotehtaan alueella sijaitsevalla "Saab-museolla".
SF-7 D on esillä Kauhavan keskustassa Lentosotakoulun Killan muistomerkkinä.
SF-9 D on Suomen ilmailumuseossa
SF-10 D oli Kormun romuvarastolla, kone tuhoutunut maahansyöksyssä 16.6.1972. Nykyisin koneen jäänteet ovat Suomen Ilmailumuseossa (varastoituna).
SF-16 D on siviilirekisreissä, OH-SFN.
SF-18 D on näytteillä Flygvapenmuseumissa Linköpingissä Ruostissa.
SF-21 oli siviilirekisreissä, OH-SFL.
SF-22 D on siviilirekisterissä, OH-SFP.
SF-24 D on siviilirekisterissä, OH-SFJ.
SF-27 D on Helsinki-Malmin I-hallissa ja lentää yksityisessä omistuksessa, OH-SFH.
SF-29 oli siviilirekisterissä, OH-SFG. Myytiin myöhemmin Ruotsiin.
SF-31 D myöh. OH-SFB Rajavartiolaitoksella. Nykyisin Karjalan Ilmailumuseossa Lappeenrannassa.
SF-34 D on varastoituna Keski-Suomen ilmailumuseossa, ex. RVL OH-SFD.
SF-35 D on varastoituna Keski-Suomen ilmailumuseossa, ex. RVL OH-SFE.
SF-36 B oli Rovaniemellä Lapin ammattiopistolla lentokoneasentajien koulutusta varten. Ilmavoimat myi koneen nettihuutokaupalla siviiliomistajalle 29.7.2014.

Kommentit

Hyvin onnistunut metalli- ja loistepunaiset pinnat! Oliko Taranguksen malli minkälainen rakentaa?
Petri Jaakkonen kirjoitti:
Hyvin onnistunut metalli- ja loistepunaiset pinnat! Oliko Taranguksen malli minkälainen rakentaa?
Kiitos Petri. Suurimmat ongelmat oli sovittaa ohjaamon kuomu sopimaan paikoilleen eli alareunoista ison oloinen mutta muuten hyvä ja simppeli malli. Siipiäkin joutui taivuttelemaan hiukan ylöspäin kanssa .
Hieno !
Saman tehneenä, hienosti olet saanut kuomun paikoilleen !
Kiitos Tuomo. Itsekkin huomasin että suurin ongema on ohjaamon sisällä oleva tukitanko joka meinasi jäädä kantamaan kunihmettelin miten ei oikein meinaa asettua kohdilleen se helotti hiukan kun sai matalemmaksi niin ei jäänyt kuin etukulman yli purseet harmiksi.
Muuten hienossa mallissa häiritsee hiukan olematon siiven V-kulma