Pienoismallit.net

Focke-Wulf Ta 152H-1

Oberfeldwebel Josef Keil Stab JG 301 Alteno huhtikuu 1945

Toisen Maailmansodan parhaan mäntämoottorihävittäjän titteliä jaettaessa Focke-Wulf Ta 152 olisi varsin pätevä kandidaatti. Kurt Tank (Ta=Tank koneen nimessä) suunnitteli koneen korkealla lentäviä pommikoneita torjumaan. Korkeatoimintaan tarkoitetun H-version lisäksi Tank suunnitteli C-version matalan ja keskikorkeuksien hävittäjäksi. Ensimmäiset H-0 sarjan koneet valmistuivat marraskuun alussa 1944 ja päätyivät Rechliniin Bruno Stollen johtamaan Erprobungskommando 152 yksikköön. Stolle ja muut lentäjät olivat vakuuttuneita ja suosittelivat koneen pikaista palveluskäyttöön ottamista. Erprobungskommando 152 nimettiin 23.1.1945 uudelleen Stabsschwarm JG 301:ksi. Marraskuun lopulla 1944 Ta 152H-1 versio tuli tuotantoon,mutta ensimmäiset koneet luovutettiin Luftwaffelle vasta tammikuun lopulla 1945. Helmikuun aikana koneen tuotanto päättyi neuvostojoukkojen etenemisen seurauksena.

Erilaisia V-sarjan koekoneita ja H-0 versiota valmistui 44 kappaletta ja H-1 versiota 25 kappaletta. C-versiota valmistui muutama prototyyppi ja tuotanto oli tarkoitus aloittaa kesällä 1945. H-version moottorina oli Jumo 213E-0,josta irtosi tehoa 1870 hevosvoimaa. Koneen lakikorkeus oli 13500 metriä ja 13000 metrissä vauhtia irtosi vielä 737 km/h. Aseistuksena oli moottorin läpi ampuva 30 millimetrin MK 108 tykki ja kaksi 20 millimetrin MG 151/20 tykkiä siivissä. Ilmeisesti kaikki valmistuneet H-sarjan koneet annettiin JG 301:lle,joka käytti niitä sodan loppuun asti. Yksikön lentäjistä ilmavoittoja koneella saavuttivat ylivääpeli Josef Keil (5kpl),ylivääpeli Walter Loos (4Kpl) ja vääpeli Willi Reschke (3kpl). Keilin Ta-152:lla saavuttamat ilmavoitot olivat tyypeiltään 1kpl B-17,1kpl P-51,1kpl P-47 ja 2kpl Jak-9 koneita. Loosin kaikki ilmavoitot tulivat Jak-9 koneita vastaan. Reschke ampui alas yhden Tempestin ja kaksi Jak-9:iä.

Ta 152 on ollut itselleni aina kiinnostava konetyyppi,mutta rakennussarjaa en ollut hankkinut. Tilanne muuttui,kun ostin harrastuksen lopettaneen ystävän "jäämistöstä" Kageron FW 190 vol.IV kirjasen. Sen luettuani alkoi pienoismallinkin rakentaminen kummasti kiehtoa. HobbyBossilta löytyy useampikin versio C-sarjan koneesta,mutta ne eivät kiinnostaneet,koska tyyppi jäi lähinnä kuriositeetiksi ja siten enemmänkin "what if" tyyppisen rakentelun kohteeksi. H-versiota löytyy ainakin Dragonilta ja Zoukei-Muralta. Pienoismallimarketti otti sopivasti ennakkotilauksia vastaan,joten tilasin Zoukei-Muran tarjokkaan. Sarja on tuotenumeron perusteella valmistajan ensimmäisiä malleja ja odotin mielenkiinnolla millaiseksi rakentelu tulisi muodostumaan.

Huoli oli kuitenkin turha ja hieman totutusta poikkeavasta osajaosta huolimatta palikat sopivat varsin hyvin paikoilleen. Huolellinen sovittelu ennen liiman käyttöä kannattaa tosin tälläkin kertaa. Sarjassa tulee mukana myös melko näyttävä moottori,josta tosin luukut kiinni ei juuri mitään jää näkyviin. Valmistaja on suunnitellut osajaon mallariystävällisesti siten,että osien saumat tulevat niihin kohtiin,joissa Kageron kolmitaho piirrustusten mukaan myös oikeassa koneessa oli saumoja. Kittiä tarvitsikin ainoastaan siiven etureunoihin. Sarjan hintaan nähden hieman ihmetytti,että mukana ei tullut minkäänlaisia istuinvöitä. Siirtokuvatkin olisivat olleet plussaa. Hankin siis Eduardin saksalaisiin hävittäjiin tarkoitetut istuinvyöt. Mittaritauluun ja sivukonsoleihin käytin sarjan siirtokuvia,koska kuomu kiinni olevaan ohjaamoon ei juurikaan näe. Ison plussa valmistaja saa laskutelineiden varsiin valetuista jarruputkista. Jostain syystä oma lentokoneen rakenteluni pysähtyy usein jarruputkien väsäämiseen. :)

Maalasin mallini Mr Hobbyn akryyleillä ja metallit Alcladilla. Kiiltävänä lakkana toimi taas AK:n Gauzy shine enhancer. Sarjan siirtokuva-arkki on mallia hyvä + sisältäen mm. reilusti vihreitä,punaisia ja keltaisia numeroita. Päädyin tekemään omasta mallistani Josef Keilin vihreän kolmosen. Rungon punaisen ja keltaisen nauhan maalasin Tamiyan akryyleillä,koska en luottanut siirtokuvien olevan tarpeeksi peittäviä. Cartografin ja muiden valmistajien dekaaleihin verrattuna tuli yllätyksenä,että dekaaleja tarvitsi ainoastaan käyttää vedessä,kun ne jo irtosivat arkilta. Dekaalit tottelivat hyvin Tamiyan pehmennintä. Suojasin siirtokuvat toisella kerroksella Gauzya ja litkutin
paneeliurat harmaalla öljyväri litkulla. Mattalakkauksen hoidin jälleen Migin Lucky matt varnishilla. Lukuunottamatta Tamiyan maaleilla ruiskuteltuja pakokaasuvanoja ja metallimaalilla tehtyjä maltillisia chippailuja huoltoluukkujen ympäristössä en alkanut mallia sen enempää vanhentamaan. Viimeisenä lisäsin antennilangan elastaanilangasta. Varsin mukava rakenneltava ja pitkine siipineen vitriinistä erottuva malli,jota voin suositella muillekin aiheesta kiinnostuneille.

Kommentit

Upea malli upeasta koneesta. Eipä ensivilkaisulla moitittavaa löydy. Sehr gur getan.
Hyvin suoriuduttu sarjasta ja näyttävä lopputulos! Omaan silmään ei osu yhtään muuta juttua kuin kabiinin lukkokoukut jotka ovat omituisessa kabiini auki positiossa ?
Kaunis peli. Ainoana pistää silmään pohjakuvassa paneelirajausten ylikorostuminen vasemmassa siivessä ja lähes katoaminen oikeassa siivessä. Liekö sitten valaistuksen syytä? Mutta nelosta pukkaa.

YT
Kalle
Kiitoksia kommenteista Tapio,Jari ja Kalle. Olisikohan Zoukei-Muralla oletuksena,että kaikki rakentajat jättävät kabiinin auki. Sulkeutuvatko nuo lukkokoukut muuten itsestään,kun kuomu laitetaan kiinni? Paneelirajojen litkutus on kyllä tasainen alapuolellakin,eli valo tekee tepposet,kuten Kalle arvelit.
AJ 3.7.2018 13:33 Vastaa lainauksella
Moi Veli-Matti, Kompataan jälleen kehuja yllä; hienosti rakennettu, maalattu, säistetty ja viimeistelty Kurt Tank.n Taavi Ankka 152H-1. Hyvä taustoitus myös. Zoukei-Muran 1/48 skaalan Ta-152H-1 rakennussarja on hyvä, kuten kirjoitit, sama sarja odottaa rakentamista yhdessä ZM:n 1/32 skaalan Ta-152H-0 kanssa. Ta-152 konetyyppinä on aina kiinnostanut minua, joten aihealueesta on vuosikymmenien varrella tullut tavattua kirja jos toinen ja luonnollisesti paljon muutakin saatavilla olevaa materiaalia. Ta-152:sta on kirjoitettu paljon, mutta kaksi opusta nousee kirkkaasti yli muiden, nimittäin Dietmar Harmann:n ja Thomas Hitchcock:n teokset.

Dietmar Harmann:n opusta Focke-Wulf Ta-152 The Story of the Luftwaffe's Late-War, High-Altitude Fighter, Schiffer Publishing Ltd:tä vuodelta 1999 https://www.amazon.com/Focke-Wulf-Ta-152-Luftwaffes-High-Altitude/dp/0764308602 on pidetty Ta-152 "raamattuna" ja monelta osin se on yhä sitä; pääpiirteittäin hyvin tekninen teos. Suosittelen lämpimästi Harmann:n kirjaa, mikäli Ta-152 konetyyppinä ja mallausmielessä kiinnostaa.

Toinen tuoreempi opus, pitkään odotettu, Thomas Hitchcock:n The Focke-Wulf Ta 152 Eagle Editions Ltd:ltä vuodelta 2010 www.hyperscale.com/2011/reviews/books/ta152monogrambookreviewbg_1.htm lienee se Ta-152 "raamattu" nykyisin; erittäin laaja teos Ta-152 lekosta kaikinpuolin. Suosittelen myös lämpimästi Hitchcock:n kirjaa, mikäli Ta-152 konetyyppinä ja mallausmielessä kiinnostaa.

Koen, että molemmat sekä Harmann:n että Hitchcock:n kirjat monellakin tavalla täydentävät toisiaan ja vahvistavat faktoja Ta-152:stä. Voi hyvin todeta, että kaikki saatavilla oleva tieto Ta-152:stä löytyy Harmann:n ja Hitchcock:n kirjoista.

Em. opusten mukaan täysin tarkkoja valmistuslukuja Ta-152H-0:sta ja Ta-152H-1:stä sekä koekoneista on mahdotonta tietää. Molemmat opukset kyllä listaavat W.Nr. pohjalta kaikki tiedetyt lekot, mutta silti jättävät tarkat lukumäärät auki. Voitaneen faktana ainoastaan sanoa, että Ta-152H-0:aa, mukaanlukien V-sarjan koekoneet valmistettiin valmiiksi lentokuntoisiksi vähintään 40 kpl:tta, W.Nr. 150 001 - 150 040, mutta mahdollisesti jopa 55 kpl:tta. Puolestaan Ta-152H-1:stä voitaneen faktana ainoastaan sanoa, että sitä valmistettiin valmiiksi lentokuntoisiksi vähintään 17 kpl:tta W.Nr. 150 158 - 150 174. Näin ollen Cottbus:n tehtaalta valmistettiin valmiiksi lentokuntoisiksi jotain välillä 57 - 72 kpl:tta Ta-152H-0 ja Ta-152H-1 lekoja. Mitteldeutschen Metallwerken Erfurt (Mimetall tai MML) ehti valmistaa ainoastaa kaksi Ta-152C-1 lekoa valmiiksi ja melkein valmiiksi kaksi Ta-152H-11 lekoa; noin tusina Ta-152E-0/E-1 lekoa oli eri valmistuksen vaiheissa. Vastaavasti Focke-Wulf:n tehdas Bremenissä sai melkein valmiiksi yhden Ta-152H-1/R11 lekon ja ATG:lla Leipzigin tehtaalla oli useita melkein valmiita Ta-152C-1/R11 lekoja.

Olen myös aina pitänyt Ta-152 lekoa WWII:n nopeimpana mäntämoottorilekona; välttämättä asia ei ole näin. Harmann:n opuksen mukaan Ta-152H-0:n oli 718km/h@10700m ilman boosteja ja puolestaan Ta-152H-1:n 732-734km/h@9500m MW 50 boostilla ja 755km/h@12500m GM-1 boostilla. Puolestaan Hitchcock:n opuksen mukaan Ta-152H-0 saavutti 737km/h@13800m GM-1 boostilla (normaalisti valmistuksen yhteydessä Ta-152H-0:aan ei oltu asennettu MW 50 boostia; toki se voitiin jälkikäteen asentaa ja vasta alkaen 11:toista valmistetusta Ta-152H-0:sta alettiin asentaa GM-1 boosti) ja 752km/h@12400m GM-1 boostilla. Hitchcock:n teos antaa samat em. Ta-152H-0 nopeusarvot Ta-152H-1:lle. Moottorina Jumo 213E/E-1, tehot 1750 hevosvoimaa@3200 RPM. Huom! Boostit lisäävät tehoa; 135 - 415 hevosvoimaa riippuen korkeudesta ja asetuksista. Molemmat sekä Harmann:n, että Hitchcock:n opuksien nopeudet pitänevät paikkansa. 2.2.1945 ltn. A.W. Hagedorn 9./JG 301 lensi Ta-152H-0 "Keltainen 2" 13200 metrin korkeudella, nopeudella 820-830km/h, ilmeisesti käyttäen GM-1 boostia ja hätätehoasetusta. Tämä nopeus lienee suurin WWII:ssa mäntämoottorikoneella lennetty nopeus. Huomioitavaa on myös, että yllä olevat Harmann:n, että Hitchcock:n ilmoittamat nopeudet ovat ns. taistelutehoasetuksella, eivät hätätehoasetuksella. Joka tapauksessa todennäköistä on, että Dornier Do 335A-0/A-1 oli Ta-152H-0/H-1 nopeampi mäntämoottorikone, sillä Do 335A-0/A-1 nopeus oli peräti 770km/h@8600m taisteluteholla.

Ylivääpeli Josef Keil:stä tuli ainoa Ta-152 ässä, kuten edellä jo kirjoitit. Kaiken kaikkiaan Fw Ta-152H-0/H-1 olivat ja ovat yhä hyvin kiehtovia lekotyyppejä ja mallinnoksesi Keil:n "Vihreästä 3:sta" on kaikinpuolin hyvin onnistunut.

Erinomaista työtä Veli-Matti, kilpaillee viikon mallin statuksesta… Terkuin, AJ
AJ 3.7.2018 15:48 Vastaa lainauksella
Moi, Noista lukkokoukuista sen verran, että ne ovat ihan oikein suljettu kuomu asennossa; itse asiassa nuo ulkopuolella näkyvät koukut eivät mielestäni liiku mihinkään suuntaan, oli kuomu sitten auki tai kiinni. Parhain terveisin, AJ
Kalle Korkala kirjoitti:
Kaunis peli. Ainoana pistää silmään pohjakuvassa paneelirajausten ylikorostuminen vasemmassa siivessä ja lähes katoaminen oikeassa siivessä. Liekö sitten valaistuksen syytä? Mutta nelosta pukkaa.

YT
Kalle
Johtuu valaistuksesta.
Kiitoksia AJ:lle kommentista,kirjavinkeistä ja tietopläjäyksestä. Mukava,että viitsit nähdä vaivaa ja näitä monen mallin kohdalla kirjoitella. Tuon Monogramin kustantaman teoksen voisi vaikka hankkiakin Arado 234 kirjan kaveriksi hyllyyn. Enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksiahan tosiaan tämänkin mallin esikuvan tuotantoluvut ovat. Samoin monen muunkin sodan loppuaikojen kaaoksessa valmistuneen saksalaisen konetyypin.
AJ 3.7.2018 20:12 Vastaa lainauksella
Moi Veli-Matti, Ole hyvä. Upean Ta-152H-1 lekomallin olet kyllä rakentanut. Tosiaan sama sarja odottaa rakentamista sekä isomman skaalan Ta 152H-0 versio. Kyseinen Ta-152 konetyyppi on aina kiinnostanut; sillä se tavallaan osoitti ja osoittaa yhä missä mäntämoottorikoneiden aerodynamiikan rajat menivät/menevät, aivan kuten P-51D/K/H, Spitfire Mk.VIII/IX/XIV/22/24, F4U-4/5, P-47D/M/N, P-38J/L, Fw 190D-9/11/12/13, Tempest Mk.V/II/VI, Sea Fury ja Do 335A-0/1 propellikoneet. Lakikorkeus Ta-152H-0:lla oli noin 13600 metriä ja Ta-152H-1:llä noin 14800 metriä.

Ohessa linkkinä muutamia kuvia Ta-152H:n kuomun lukkokoukuista. Aivan oikein muistin, sillä eivät nuo kuomun ulkopuolella kuomussa kiinni olevat lukkokoukut eivät liiku mihinkään; ne ovat kiinteästi kuomussa kiinni ja toimivat kuomun stoppareina. Ihan oikein olet lukkokoukut rakentanut ja mallintanut. Hitchcock:n opuksen kuvat kertonevat koko asian.
[img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/14/35/13/143513.jpg[/img]
Ta 152H's aft-sliding canopy Hitchcock book
[img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/14/35/14/143514.jpg[/img]
Ta 152 H Canopy right side Hitchcock book
[img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/14/35/15/143515.jpg[/img]
Ta 152H Canopy left side Hitchcock book
Ja joo suosittelen lämpimästi Hitchcock:n kirjaa, paljon mielenkiintoista tavattavaa Ta-152H konetyyppien lisäksi.

Mutta hei, todella upean Ta-152H-1:n olet rakentanut; toivon, että saan omastani edes puoliksikaan yhtä hyvän rakennettua. Loistava lekomallisi kilpaillee Kallen F-16C:n kanssa viikon mallin statuksesta. Terkuin, AJ
Kiitoksia vielä AJ. Mukava sarja tämä on rakennella,eli ainakaan siitä ei oma mallisikaan aikanaan jää kiinni. Seuraavaksi katsomaan tuottaako Englanti jälleen kerran pettymyksen…
On todella tyylikäs TA-152, ja kiva kuulla kokemuksia Z-M -malleista. Itselläni olisi jossain vaiheessa edessä Ho-229 samalta firmalta. Maalaus ja viimeistely omaan silmään huippuluokkaa. Hieno malli!
Kiitos kommentista Janne. Zoukei-Muran Ho-229:n hankkiminen houkuttelisi jossain määrin minuakin.