Pienoismallit.net

Messerscmitt Bf109 G-2

Luutn. Nissisen MT-225

HUOM! Mallin maalaus on todennäköisesti historiallisesti väärin!!!!

Tein hetki sitten Eduardin "Mersu" -paketoinnista toisen mallin ja nyt oli sitten sen toisen vuoro.

Malli kuvaa 1/HLeLv 24 päällikön luutnantti Lauri Vilhelm "Lapra" Nissisen nimikkoa MT-225 huhtikuussa 1944 Suulajärvellä. Nissinen lensi noin 300 sotalentoa ja hänen pudotuslukunsa oli 30,5 (Lähteet ovat pudotusten suhteen ristiriitaisia, tämä luku on Stenmanin kirjasta). Nissinen oli Mannerheim-ristin ritari numero 69 (nimitys 5. heinäkuuta 1942). Hän menehtyi 17. kesäkuuta 1944, kun Urho Sarjamon ohjaama MT-227 tippui hänen koneensa päälle, tapahtuma jota on kuvattu monissa lähteissä. Mallin esikuva tuhoutui ilmataistelussa Kannaksella 7.6.1944, jolloin konetta lentänyt ylikersantti Viljo Kauppinen haavoittui, mutta pelastautui laskuvarjolla. Lentotunteja koneelle kertyi 173.05.

Valitsin MT-225:n lähinnä sen ulkonäön perusteella, se eroaa paljon aiemmin tekemistäni "mersuista".

Tämäkin malli oli todella mukava rakennettava, Eduardin tyyliin. Kasaamisessa ei ollut suurempia vaikeuksia, ohjeet olivat hyvät, samaten siirtokuvat tottelivat hyvin. Malli on tehty melko suoraan laatikosta. Antenni ja jarruletkut ovat Ez-linea.

Referensseinä käytin Stenmanin: Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa -kirjaa ja internetistä löytämiäni tietoja ja kuvia.

Maaleina ja muina sotkuina käytin lähinnä Tamiyan, Revellin, AK Interactiven ja Vallejon tuotteita.

Kommentit

Olli J. 6.6.2018 13:34 Vastaa lainauksella
Hienoa työtä! MT-225 tosiaan poikkeaa hieman maalauskaavion monotonisuuden ansiosta. Tähän liittyen ainoa pieni miinus tulee ehkäpä omaan makuun piirun verran liian mattapintaisesta viimeistelystä (kuvatkin toki saattavat vääristää). Mutta kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut Mersu!
Erinomaisen upea G2 Mersu!! Minun mielestäni kokonaisuus on just perfect!! Nyt vain tuli paineita omalle MT-225:lle… Koska ko. Mersu olisi ollut listallani ”Suomen Ilmavoimien Ässät”-sarjaan… Ja Lapra Nissinen on yksi suosikkini suomalaisista ässistä. Talvisodan alikersantista jatkosodan luutnantiksi sekä Marskin ritariksi!
Sanomattakin selvää: PIDÄN!!!!
Hieno on! Yritin, mutta en keksi moitittavaa. :)
Siististi rakennettu Mersu ja ainakin minua miellyttää erityisesti juuri tuo väritys vaikka onkin pääosin monotonisen harmaa, mutta siksipä kait se poikkeaakin edukseen siitä tyypillisestä täpläcamosta. Värirajat on tarkat joten huolellista työtä siltäkin osin. Jos jotain huomautettavaa pitää väkisin keksiä, niin Mersuthan oli tuona ajankohtana kovassa käytössä joten käytön jälkiä ja likaa kaiketi pitäisi näkyä vieläkin enemmän…vai pitäisikö? Makuasioitahan nämä joten minä tykkään kyllä tällaisenaankin…sopivaa taustaa vasten voisi luulla vaikkapa oikeaksi koneeksi! Joten onnittelut vain upeasti toteutetusta koneesta…hieno on!

Minullakin tuo samainen Eduardin sarja on ja oli myös tarkoitus tehdä MT-225, mutta saapa nähdä…kuten Petri sanoi…rima on asetettu jo aika korkealle!!
Esko P. 6.6.2018 21:00 Vastaa lainauksella
Suuret kiitokset kaikista kommenteista.
Tuosta likaamisesta sen verran, että koneesta otettuja valokuvia yritin matkia ja mallista otetuissa valokuvissa vähän häviää osa lioista. No tiedä häntä mikä olisi sopiva määrä…
Btw, onko tietoa minkä takia tämän koneen potkurinlapojen kärkiä ei ole maalattu keltaiseksi?
Esko P. 6.6.2018 21:36 Vastaa lainauksella
En tiedä, sori…
Heikki Kuusela kirjoitti:
Btw, onko tietoa minkä takia tämän koneen potkurinlapojen kärkiä ei ole maalattu keltaiseksi?
Varmaan yksinkertaisesti siitä syystä että lapojen kärkiä ei ole kaikkiin koneisiin keritty loppuhässäkässä maalaamaan. Moniin koneisiinhan ei paljon muuta ennätetty tekemään kuin tunnusten ylimaalaus ja uudet tilalle.

Mersujen hankintasopimuksessahan oli klausuuli että menetetyt koneet korvataan uusilla ja niitä kaiketi tuli "lähes tasaisena virtana", viimeinen G-2 kone taisi tulla 1.6.1944. Mitä noita eri tunnuksin olevien Mersujen kuvia katselee niin suurimmassa osassa G-2 koneita taitaa potkurit olla ilman keltaisia kärkiä, mutta löytyy niitä G-6 Mersuistakin.
Esko P. 7.6.2018 04:40 Vastaa lainauksella
MT-225 tuli jo vuoden -43 puolella ja oli ensimmäinen HLeLv 24:n Messerschmitt. En nyt ulkoa muista päivämäärää, mutta kiire ei varmaan tuota asiaa pelkästään selitä varsinkaan kun kone tässä kuosissa on tosiaan kuvattu vasta, tai jo ennen kesän -44 loppurähinöitä, huhtikuussa -44.
Tuosta potkurinlapojen kärkien maalauksesta sen verran että sen tarkoitushan lienee pyörivän potkurin havaitseminen kentällä että osaa varoa sitä. Tässä koneessa saman asian ajaa kaksiväriseksi maalattu spinneri.
Olen ollut huomaavinani että koneissa joissa spinneri on maalattu kaksiväriseksi tai siihen on maalattu spiraalikuvio lapojen kärkiä ei ole maalattu. Eli kyseessä on varoitus/huomio maalaus, ei koristelu tms.
Ko. tavalla maalatun spinnerin tehtävä oli "vilkuttaa" lähestyvän koneen omakonetunnusta.
AJ 7.6.2018 14:40 Vastaa lainauksella
Moi Esko, Nätti 1/HLeLv 24 päällikön luutnantti Lauri Vilhelm "Lapra" Nissisen nimikko-Mersu MT-225. Muutamia pikku juttuja; renkaat voisivat olla hieman lytyssä koneen painon vuoksi ja antennilanka suorempi. Luonnollisesti säistystä voisi olla enemmän, mutta hyvä näin puhtoisenakin - puhtaita koneitakin on kiva katsoa, piirteet ja yksityiskohdat näkyvät tuolloin hyvin.

Tuosta maalauksesta sen verran, että useasti on esitetty mm. www.pienoismallit.net/galleria/malli_12939/ ja www.pienoismallit.net/keskustelut/11749_bf-109g-2-mt-201-maalaus/ , että muutama Bf 109G-2 kone, kuten esim. MT-225, MT-227 ja MT-229 olisivat olleet Saksassa varaosista kasattuja ja tästä syystä näiden em. koneiden rungon ja yläsiipien väritys olisi ollut yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76; aivan kuten Mersu MT-225 mallissasi.

Mielenkiintoista olisi tietää lähde tähän väittämään, muita kuin SBS Modelin dekaali https://sbsmodel.com/model/SBS-D48014/messerschmitt-bf-109g-2-in-finnish-service tai Eduardin Mersu / Bf 109G in Finland Dual Combo 1/48 rakennussarjan www.eduard.com…nd-dual-combo-1-48.html?cur=1&force_sid=36bc9c147d1cc54d77ec1536dde53caf näkemys.

Nimittäin etenkin kun katsoo Kari Stenmanin: Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa-kirjan Bf 109G-2 Nissisen nimikko-Mersu MT-225 lekon mustavalkoisia kuvia mm. sivut 114, 115, 118, 122, 124, 203, 216, 217, 221 ja 235 niin kovasti näyttäisi olevan normi camo-kuosissa eli yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Näin siis kirjan kuvia katsoen.

Myös Mersut MT-227 ja MT-229 ovat Kari Stenmanin Mersu-opuksen mv-kuvien, esim. sivut 86, 87, 88, 89, 104, 106, 107 ja 119 pohjalta normi camo-kuosissa eli yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76.

Huomionarvoista on, että 2/HLeLv 30:n Mersu MT-227 rullasi MT-401:een kiinni Malmilla 4.4.1944 ja joutui huoltoon. Huollon jälkeen MT-227 luovutettiin 2/HLeLv 24:lle 6.5.1944. Ilmeisesti huollon yhteydessä Mersu MT-227 maalattiin yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76 kuosiin; Kari Stenmanin Mersu-opuksen mv-kuvien sivut 224 ja 225 mukaan, päiväyksellä 8.5.1944.

Toki lienee aina mahdollista, että MT-225 olisi syystä tai toisesta (kenties jonkun huollon yhteydessä; tosin melko epätodennäköistä) maalaattu kuosiin Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, kuten Mersu MT-227, mutta vastaavaa huoltoa vaativaa tapahtumaa ei ainakaan Kari Stenmanin Mersu-opuksen mukaan tapahtunut MT-225.lle.

Mersut MT-225 WNr. 13577, MT-227 WNr. 13736 ja MT-229 WNr. 13993 olivat ihan normaalisti Wiener Neustädler Flugzeugwerke (WNF) tehtaisssa rakennettuja 600 kpl:een Bf 109G-2 lekon rakennusblokissa (590 kpl:tta Bf 109G-2 ja 10 kpl:tta Bf 109G-2/R1 konetta) aikajänteellä touko - lokakuu 1942. Lisäksi Mersut MT-225 WNr. 13577 ja MT-227 WNr. 13736 olivat Bf 109G-2/R1 versioita eli rakennusblokin 10 kpl:sta Bf 109G-2/R1 versioita, kaksi "eksyi" Suomeen. R1 eli Rüstzustand 1 tarkoitti sitä, että siipien alle mahdollisuus laittaa kaksi MG 151/15 tykkiä gondoloissaan/tykkisäiliöissään (yksi per siipi). Hyvin harvoin tätä optiota toteutettiin Bf 109G-2 lekoissa. Lähteet: Prien & Rodeike Mersu-teos ja Radinger & Otto Mersu-teos.

Toki lienee aina myös mahdollista, että MT-225 olisi syystä tai toisesta (kenties jonkun huollon yhteydessä; tosin melko epätodennäköistä) maalaattu kuosiin Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, kuten esim. Mersu MT-231. Mersu MT-231 WNr. 10322 oli Erlan rakentama 160 kpl:een koneen rakennusblokista kesä - elokuussa 1942. Lähteet: Prien & Rodeike Mersu-teos ja Radinger & Otto Mersu-teos.

Huomionarvoista on, että 2/HLeLv 34:n MT-231:llä 15.2.1944 laskeuduttiin Malmille oikea laskuteline sisällä; kone joutui huoltoon. Huollon jälkeen kone luovutettiin 2/HLeLv 30:lle 6.3.1944. 1/HLeLv 24:lle MT-231 luovutettiin 8.4.1944. Joten MT-231:n osalta voi olla hyvinkin todennäköistä, että huollon yhteydessä leko maalattiin kuosiin Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76. Vastaavaa huoltoa vaativaa tapahtumaa ei ainakaan Kari Stenmanin Mersu-opuksen mukaan tapahtunut MT-225.lle. Samoin huomionarvoista on, että MT-231 oli ns. korvauskone; tämä on saattanut myös vaikuttaa siihen, että sen camo oli Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76.

Joten summa summarum, epäilen vahvasti, ettei Suomi-Mersun, Bf 109G-2/R1, MT-225, WNr. 13577 camo olisi ollut yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76, sillä mitään fakta-näyttöjä sen puolesta ei ole. Sen sijaan näyttöjä on siitä (kts. edellä), että Suomi-Mersun, Bf 109G-2/R1, MT-225, WNr. 13577 camo olisi ollut normi eli yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76.

No joo, tulipa pitkä jorina, toivottavasti herättää keskustelua ja jollain tavalla auttaa eteenpäin…

Mutta joka tapauksessa hieno Suomi-Mersu, hyvää työtä. Parhain terveisin, AJ
Esko P. 7.6.2018 20:12 Vastaa lainauksella
Eli summa summarum, täysp**** on tämäkin :(
Jälleen seikkaperäinen selvitys AJ:lta, kiitos siitä! Tätä väriasiaa on täällä ruodittu jo useampaan kertaan kuten noista linkeistäkin selviää, itse olen kyllä kallistumassa siihen suuntaan että koneet tulivat Suomeen RLM 74 / RLM 75 kuosissa, mutta nimenomaan Suomessa ylimaalattiin RLM 74 sävyllä huollon yhteydessä. Tätä itsekin AJ arvelit, mutta kuitenkin epäilit esim. MT-225:n osalta.

Tuota Stenmanin Mersukirjaa ei minulla ole, olisikin mielenkiitoista tietää minä ajankohtana nuo mainitut kuvat on otettu? Itse kiinnitin huomiota Suomen Ilmavoimien Hävittäjät II kirjassa olleisiin kuviin jossa mm. MT-225 4.4.1944 oli täysin samanlainen kuin Esko mallissaan esittää, jopa sekin että RLM 74 sävyllä on maalattu myös keltaisen ja siiven johtoreunan välinen alue koneen alapuolelta, mikä onkin hieman harvinaisempaa.

Sen sijaan elokuussa 1943 otetussa kuvassa kyseinen alue on RLM 76 sävyssä ( vasemmalla puolen pakosarjan alapuolella teksti Vorsicht beim Öftnen ) ja vaikka kuva on etuviistosta otettu niin vaikuttaisi että koneen pääväri olisi RLM 74 / RLM 75? MT-227 koneen suhteen tuo camoväritys toukokuulta 1943 on hyvin selvästi nähtävinä ja vastaavasti kesäkuulla 1944 otetussa kuvassa pääväri on yksivärinen, eli kaiketi sitten juuri tuo RLM 74. Molemmat koneet, kuten myös MT-229 tulivat Suomeen 16.5.1943.

Toisin sanoen, Eskon Mersu on juuri sellainen kuin sen kyseisenä ajankohtana pitääkin olla. Eikä Esko mitään p*****, vaan loistava malli jota kelpaa esitellä.
Olli J. 7.6.2018 21:46 Vastaa lainauksella
Tämä ei Esko ole todellakaan mikään p**** tämä malli, vaan hemmetin hieno esitys! Mun mielestä on hienoa, että esim. nimim. AJ & Markku Rinne viitsivät tehdä seikkaperäisiä selvityksiä näistä aiheista! (Tutkin itse työkseni historiaa, joskin eri aihetta, mutta tiedän kuinka työlästä se saattaa olla) Aikakausi, jota tässäkin mallinnetaan, sattuu olemaan ohjesääntöihin verrattuna ensinnäkin sotatilan aiheuttamasta poikkeustilasta ja -tilanteista sekä valokuvien mustavalkoisuudesta johtuen ”hivenen” vaikea täydellisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Täytyy kuitenkin muistaa, että me esittelemme täällä pienoismalleja, jotka ovat TULKINTOJA juuri esimerkiksi näistä historiallisista aiheista ja tässä on erittäin hieno sellainen!
Hieno mersu, ja eikä ollenkaan tylsän näköinen yksivärisyydestään huolimatta. Kova on viimeaikaisten mersujen taso täällä etenkin Eskon ja Antin toimesta. Eikä missään tapauksessa ole mitään moitittavaa mallissa, päinvastoin ihailin korkeaa työn laatua. Ja sehän vaan on hyvä että keskustelua aiheesta herää, kertoo että mallilla ollaan herätetty kiinnostusta.
AJ 8.6.2018 10:23 Vastaa lainauksella
Moi, Minulla ei ole Kari Stenmanin ja Karoliina Holdan tekemää Suomen ilmavoimien hävittäjät 2 - Historia, maalaukset ja merkinnät 1939-1945 opusta vuodelta 2015, joten en tiedä mitä kuvia Mersuista siellä on.

Tosin pääsääntöisesti uudemmassa kirjassa on yleensä aina päivitetty tieto, oikaisut, korjaukset, mahdolliset uudet kuvat jne… Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa teos on uudempi, vuodelta 2017 ja lisäksi sen 400 sivua 479 mustavalko- ja 6 vanhaa värivalokuvineen keskittyy vain ja ainoastaan Mersuun, kun taas Suomen ilmavoimien hävittäjät 2 - Historia, maalaukset ja merkinnät 1939-1945 opus käsittelee Mersun lisäksi Hawker Hurricane I & II, Caudron CR 714, Curtiss Hawk 75A, VL Myrsky, Polikarpov I-153, Polikarpov I-16, LaGG-3 ja Curtiss P-40M Warhawk koneet 208 sivussaan ja 330 valokuvassaan. Joten uskoisin, että uudemmassa, laajemmassa ja dedikoidummassa kirjassa on tuoreempi ja yksityiskohtaisempi tieto. Tosin kyllä molemmissa kirjoissa pitäisi olla ainakin pähkinäkuoressa sama tieto, sen verran uusia opuksia molemmat ovat.

Lienee itsestäänselvää ettei suojamaalausta muuteta kesken rakennusblokin, ilman erityisen painavaa syytä ja tällöinkään sitä ei tehdä vain muutamalle koneelle; rakennusblokin koneet valmistetaan sarjassa yhtenä ryhmänä alusta loppuun eli valmistettavia lekoja käsitellään yhtenä yksikkönä ja valmistus jaetaan osa-alueisiin. Mikäli jotain pieniäkin muutoksia tehdään, ne kirjataan tarkasti, tässä tapauksessa saksalaisella pedanttisuudella.

Jochen Prien:n & Peter Rodeike:n Messerschmitt Bf 109F, G & K Series An Illustrated Study opuksessa sekä Willy Radinger:n & Wolfgang Otto:n Messerschmitt Bf 109F - K Development Testing Production teoksessa on yhtenevä ja identtinen tieto Mersujen MT-225, WNr. 13577, MT-227, WNr. 13736 ja MT-229, WNr. 13993 rakennusblokista. Ko. Mersut valmistettiin touko - lokakuussa 1942, 600 kpl:een Bf 109G-2 lekon rakennusblokissa, joista 590 kpl:tta oli standardi Bf 109G-2 lekoa ja 10 kpl:tta oli Bf 109G-2/R1 konetta. Mersut MT-225, WNr. 13577 ja MT-227, WNr. 13736 olivat ko. rakennusblokista Bf 109G-2/R1 versioita. Eli näissä Mersuissa oli optio asentaa yksi MG 151/15 tykki tykkisäiliöissään per siipi. Tätä optiota ei kuitenkaan toteutettu.

Kyseinen touko - lokakuun 1942 600 kpl:een Bf 109G-2 lekon rakennusbloki on itsessään mainio esimerkki saksalaisesta pedanttisuudesta kirjauksessa; tarkkaan kirjataan, että 10 kpl:tta blokin koneista oli Bf 109G-2/R1 lekoja. Mikäli johonkin koneyksilöön olisi jostain käsittämättömästä syystä valmistuksen yhteydessä maalattu poikkeava suojamaalaus, se olisi varmasti kirjattu tarkoin erityisine syineen.Täten ottaen huomioon rakennusblokin ajankohdan standardi Bf 109G-2 lekojen suojamaalaus oli yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76.

Mersut MT-225, WNr. 13577, MT-227, WNr. 13736 ja MT-229, WNr. 13993 luovutettiin suomalaisille Saksassa, Erdingissä 10.5.1943 ja ne saapuivat Suomeen Malmin lentokentälle 16.5.1943, jolloin ne saivat MT-tunnuksensa. Ko. Mersujen, MT-225, MT-227 ja MT-229, osalta Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa kirjan mv-valokuvat osoittavat täysin selkeästi, että ainakin saapuessaan Suomeen niissä oli standardi Bf 109G-2 lekojen suojamaalaus; yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76.

MT-225, WNr. 13577 valokuvat pähkinäkuoressa:

Sivu 108, iso kuva, Utti kesä 1943, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa lentomestari Ilmari Juutilainen ja ylikersantti Eino Peltola MT-225:n edessä.
Sivut 114 & 115, isot kuvat, Malmi elokuu 1943, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Sivun 114 kuvassa vääpeli Mauno Fräntilä koneen siivellä ja sivun 115 kuvassa kersantti Hemmo Leino istuu siivellä.
Sivu 118, iso kuva, Malmi elokuu 1943, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa kersantti Pekka Tanner seisoo siivellä.
Sivu 122, iso kuva, Malmi vuoden 1943 lopulla, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa kaksi henkilöä.
Sivu 124, iso kuva, Malmi 7.1.1944, koneen päällä pressuja, mutta täplitystä näkyy rungossa, joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa kolme Mersua, joista MT-225:n lisäksi näkyy MT-233 tunnus. Tulkinnanvarainen kuva.
Sivu 203, iso kuva, Malmi 6.3.1944, koneen nokan päällä pressuja, mutta täplitystä näkyy rungossa, joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Tulkinnanvarainen kuva.
Sivu 216, iso kuva, Suulajärvi huhtikuussa 1944, ei kokokuva koneesta, mutta täplitystä näkyy rungossa, joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa luutnantti Lauri Nissinen on koneensa ohjaamossa. Tulkinnanvarainen kuva.
Sivu 217, iso kuva, Suulajärvi 4.4.1944, ei kovin tarkka kuva koneesta, mutta vaaleita kohtia näkyy rungossa ja eri värejä siivissä, joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Ilmeisesti sama kuva kuin Suomen Ilmavoimien Hävittäjät II kirjassa ollut kuva MT-225 4.4.1944. Tulkinnanvarainen kuva.
Sivu 221, iso kuva, Suulajärvi huhtikuussa 1944, ei kovin tarkka kuva koneesta, mutta eri värejä siivissä, joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa mekaniikko E. Raita, ltn Lauri Nissinen ja apumekaniikko K. Aarnio seisovat koneen edessä peittäen sitä ja lisäksi kuva koneesta on täysin edestä. Tulkinnanvarainen kuva.
Sivu 235, iso kuva, Immola 15.6.1944, melko selkeästi täplitystä näkyy rungossa ja eri värejä siivissä, joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa ltn Carl-Erik Bruun, ylik Kauko Tuomikoski, ltn Nils Trontti ja ltn Sakari Kokkonen. Bruun istuu siivellä, Tuomikoski laskutelineen pyörän päällä ja muut seisovat. Tulkinnanvarainen kuva.

Kuten jo sanottu Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa kirjan yllä mainittuja mv- kuvia katsoen Nissisen nimikko-Mersu MT-225 näyttäisi olevan normi camo-kuosissa eli yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Em. mv-kuvien pohjalta on erittäin spekulatiivista väittää, että MT-225 olisi ollut yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76. Toki se on voinut olla mahdollista, mutta tarvitaan muuta faktaa kuin yllä mainitut mv-kuvat osoittamaan se. Lisäksi Kari Stenmanin Mersu-opuksen mukaan MT-225.lle ei tapahtunut mitään onnettomuutta, joka olisi vaatinut mittavaa huoltoa ja jonka yhteydessä MT-225:lle olisi voitu maalata Grüngrau RLM 74 & Lichtblau RLM 76 camo. Toki maalaus lienee mahdollista myös kenttäoloissa ja kenttähuollossa.

MT-227, WNr. 13736 valokuvat pähkinäkuoressa:

Sivut 88 & 89, isot kuvat, Utti kevät ja kesä 1943, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Sivun 88 kuva päiväyksellä 21.5.1943, mahalasku kentälle ja sivun 89 kuva kesä 1943.
Sivu 104, iso kuva, Utti elokuu 1943, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuva ennen siirtoa Kymiin, joka tapahtui 2.8.1943.
Sivu 108, iso kuva, Utti kesä 1943, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa nokan päällä mekaniikko Esko Laiho.
Sivu 119, iso kuva, Malmi elokuu 1943, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa ohjaamoon astumassa vänrikki Mauno Kirjonen.
Sivut 224 ja 225, isot kuvat, Suulajärvi 8.5.1944, selkeästi yläpuoli yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Sivun 224 kuva on todella iso, koko sivun kokoinen koko koneen sivuprofiilikuva. Sivulla 225 on kaksi isoa kuvaa, sivun yläkuva edestä ja sivun alakuva takaa. Näitä kuvia, jotka osoittavat selkeästi yksivärisen Grüngrau RLM 74 yläpuolen ja Lichtblau RLM 76 alapuolen, kannattaa verrata kuviin MT-225:stä ja MT-229:stä; erot kyllä huomaa hyvinkin selkeästi.

2/HLeLv 30:n kersantti A. Koskelaisen ohjaama MT-227 rullasi MT-401:een kiinni Malmilla 4.4.1944 ja joutui huoltoon. Huollon jälkeen MT-227 luovutettiin 2/HLeLv 24:lle 6.5.1944. Ilmeisesti huollon yhteydessä Mersu MT-227 maalattiin sivujen 224 ja 225 osoittama yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76 kuosiin; koska sivujen 224 ja 225 kuvat ovat päiväyksellä 8.5.1944.

MT-229, WNr. 13993 valokuvat pähkinäkuoressa:

Sivut 86 & 87, isot kuvat, Utti ja Suulajärvi kevät 1943, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Sivun 86 kuva Utissa päiväyksellä 19.5.1943 ja sivun 87 kuva Suulajärvellä päiväyksellä 20.5.1943.
Sivu 106, iso kuva, Utti kesä 1943, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa ltn Reno Valli MT-229:n edessä. Vrt. sivun 108 kuvaa MT-225:sta.
Sivu 223, iso kuva, Suulajärvi toukokuu 1944, selkeästi yläpuoli yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Vrt. sivujen 224 ja 225 kuvia MT-227:sta.

Jatkuu…
AJ 8.6.2018 10:38 Vastaa lainauksella
Jatkuu…

MT-231, WNr. 10322 muutama mv-kuva vielä vertailun vuoksi:

Sivu 123, iso kuva, Malmi 8.1.1944, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa mekaaniikot valmistelevat konetta lennolle.
Sivu 242, iso kuva, Lappeenranta 29.6.1944, selkeästi yläpuoli yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Vrt. sivun 223 kuvaa MT-229:stä ja sivujen 224 ja 225 kuvia MT-227:sta.

2/HLeLv 34:n ylikersantti A. Gerdtin ohjaama MT-231 laskeutui 15.2.1944 Malmille oikea laskuteline sisällä; kone joutui huoltoon. 6.3.1944 huollon jälkeen kone luovutettiin 2/HLeLv 30:lle. MT-231 luovutettiin 8.4.1944 1/HLeLv 24:lle. Ilmeisesti huollon yhteydessä Mersu MT-231 maalattiin sivun 242 osoittama yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76 kuosiin. MT-231 oli ns. korvauskone.

Huom! Mersu MT-231 WNr. 10322 oli Erlan rakentama 160 kpl:een koneen rakennusblokista kesä - elokuussa 1942. Lähteet: Yllä jo mainitut Prien & Rodeike Mersu-teos ja Radinger & Otto Mersu-teos.

Faktat:

1) MT-225, WNr. 13577, MT-227, WNr. 13736, MT-229, WNr. 13993 ja MT-231, WNr. 10322 lekot valmistettiin aivan normaalisti rakennusblokeissaan normaaliin ajankohdan suojaväriin, joka oli yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76, aivan kuten muutkin rakennusblokkien koneet.
2) Ko. Mersut, aivan kuten muutkin Mersut luovutettiin suomalaisille normaalissa ajankohdan suojavärissä; Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja Lichtblau RLM 76.
3) Jochen Prien:n & Peter Rodeike:n Messerschmitt Bf 109F, G & K Series An Illustrated Study opus ja Willy Radinger:n & Wolfgang Otto:n Messerschmitt Bf 109F - K Development Testing Production teos vahvistavat yllä mainitun.
4) Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa kirjan mv-valokuvat ko. lekoista vahvistavat myös yllä mainitun.
5) MT-227, WNr. 13736, MT-229, WNr. 13993 ja MT-231, WNr. 10322 saivat syystä jos toisesta (syy auki) ilmeisesti (ei ole tarkkaan tiedossa) huollon yhteydessä keväällä 1944 uuden yksivärisen suojamaalauksen; Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76.

Tulkinnanvaraista ja epäselvää:

1) Milloin tarkasti, miksi ylipäätään ja missä tarkalleen MT-227, WNr. 13736, MT-229, WNr. 13993 ja MT-231, WNr. 10322 maalattiin yksiväriseen suojamaalaukseen; Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76.
2) Maalattiinko MT-225, WNr. 13577 myös yksiväriseen suojamaalaukseen; Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76? Missä, milloin ja miksi, mikäli niin tapahtui. Olemassa olevat mv-valokuvat eivät explisiittisesti tue yksiväristä suojamaalausta, muuta faktaa tarvitaan.

Joten epäilen yhä vahvasti, että Suomi-Mersun, Bf 109G-2/R1, MT-225, WNr. 13577 camo olisi ollut jossain vaiheessa yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76. Sen sijaan näyttäisi siltä, että Suomi-Mersun, Bf 109G-2/R1, MT-225, WNr. 13577 camo olisi ollut koko ajan normi eli yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Toki se on voinut olla mahdollista, että MT-225, WNr. 13577 camo olisi ollut jossain vaiheessa yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76.

Jos muuta faktaa ei löydy, joka explisiittisesti todistaa MT-225:n yksivärisyyden jossain vaiheessa lienee fiksuinta ja parasta todeta, ettei varmuudella tiedetä asiaa ja että se on hyvin tulkinnanvarainen, kuin se että mutu-tulkinnalla esittää tai väittää kiven kovaa asiaa faktaksi. Kaikkiin asioihin ei aina vaan löydy vastausta.

En tiedä oliko MT-225, WNr. 13577 yksivärisessä camossa Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 jossain vaiheessa, mutta kaipaan muuta faktaa, kun muutamat tulkinnanvaraiset ja epäselvät mv-kuvat asian tiimoilta.

Pitkä jorina, mutta eikähän se selkeytä jo melko paljon. Parhain terveisin, AJ
Esko P. 8.6.2018 10:48 Vastaa lainauksella
Lisäsin mallin kuvaukseen tiedon todennäköisesti väärästä maalauksesta, koska en kuitenkaan halua poistaa mallia sivustolta kokonaan.
AJ 8.6.2018 10:50 Vastaa lainauksella
Moi Esko, Kuten edellä on jo sanottu, ei Mersu-mallisi paskaa ole, vaan kuten jo yllä totesin hieno Suomi-Mersu, hyvää työtä. Se, että onko camo oikein tai väärin on toinen juttu, eikä lainkaan sinun syysi. Syy on Eduardin ja SBS Modelin, jotka vetävät liialliset johtopäätökset epäselvistä ja tulkinnanvaraisista asioista. Parhain terveisin, AJ
Tälle sivustolle postataan kuvia omista malleista. Yleensä mallit pyritään rakentamaan ja maalaamaan ns. parhaan tiedon mukaan. Joskus jälkikäteen voi käydä ilmi, että on syytä epäillä onko tämä paras tieto oikea. Tämä sivusto ei ole kuitenkaan mikään historiallinen referenssi, jonne postattujen mallien pitäisi käydä läpi vertaisarviointi. Kyseessä on harrastus, jonka on tarkoitus olla hauskaa. En miellä näitä keskusteluja mallin moittimiseksi, vaan mallausharrastusta ja mallien esikuvina olevia lentokoneita koskevan tiedon lisäämiseksi.

Malli on joka tapauksessa hienosti tehty, jonka nämä enemmän tai vähemmän vertaiset ovat nelosen pintaan sijoittuvan arvostelun mukaan havainnoineet.
Esko P. 8.6.2018 13:52 Vastaa lainauksella
Joo siis kiitos kaikista kommenteista!
Kuten jo aiemmin kirjoitin niin olen yrittänyt tehdä tämän juuri siihen huhtikuun -44 kuosiin ja Eduardin ohjeiden mukaan lähinnä maalasin. Konetta on selvästi jossain vaiheessa maalattu (ks. esim juuri alapuoli). Pääasiallisena referenssinä käytin tuota Stenmaninkin kirjasta löytyvää kuvaa (s. 217) ja minun silmääni se näytti aika yksiväriseltä ja alapuoli tummemmalta (RLM76). Minulla on tosin näköni kanssa ongelmia (en esim erota kunnolla eri värejä…). Kaipa tämä todisti taas sen ettei saisi luottaa mihinkään ohjeisiin, vaan aina etsiä useammasta lähteestä tietoja, se vaan tuppaa aina unohtumaan.
Aluksi toteamus, että Esko P.:n tekemä malli on hienoa työtä, rakentelujälki kaikin puolin moitteetonta. Työnnän lusikkani soppaan myös toisesta syystä, eli AJ on tuolla ylempänä linkannut esimerkiksi rakentamani MT-225:sen, yksivärisen :) Oma rakenteluni perustuu haluun tehdä tarkkuutta vaativia töitä käsilläni. Ja koska en ole mikään asiantuntija suomalaisten sotakoneiden historian suhteen, lähden olettamuksesta, että mallin valmistaja on jollain tasolla tutkinut asioita tehdessään ohjeita mm. värityksestä. Moneen kertaa on todettu, että totuus on joskus jotain ihan muuta. Mutta ei vähennä ainakaan meikäläisen intoa rakentaa malleja laatikon ohjeiden mukaan. Olisi tosin mielenkiintoista tietää, miksi esim. Hasegawa on päätynyt yksiväriseen MT-225:seen? Onko heillä joku generaattori, jolla arvotaan värit malleihin…
AJ 8.6.2018 14:59 Vastaa lainauksella
Moi, Tarkoitukseni ei ollut moittia kenenkään mallia ja uskoisin, että se käy ilmi täysin selkeästi kaikesta yllä kirjoittamastani.

Linkitykseni tarkoitus ei myöskään ollut keskittyä Tuomon hyvään Mersu-malliin, eikä Heikkiin, vaan osoittaa, että MT-225:n camosta on käyty jo aikaisemmin paljonkin keskustelua ja esitetty virheellisiäkin väittämiä. Taaskaan tarkoitus ei ollut osoittaa ketään sormella tahi moittia mistään, sillä virheellistä tietoa on netti täynnä. Uskoisin, että myös tämä käy ilmi täysin selkeästi kaikesta yllä kirjoittamastani.

Myöskään ketään ei tule milläin tavoin syyttää tai arvostella siitä, että on noudattanut rakennussarjavalmistajan ohjeita niin rakentamisessa tai maalauksessa. Rakennussarjavalmistajat erehtyvät myös, niinkuin me kaikki - erehtyminen on inhimillistä.

Heikki osuvasti kirjoittaa edellä seuraavasti:
Heikki Kuusela kirjoitti:
Kyseessä on harrastus, jonka on tarkoitus olla hauskaa. En miellä näitä keskusteluja mallin moittimiseksi, vaan mallausharrastusta ja mallien esikuvina olevia lentokoneita koskevan tiedon lisäämiseksi.
Juuri näin. Itse asiassa muistaakseni juuri Kari Stenmankin aloitti ilmailuhistoriantutkimuksensa pienoismalliharrastajana.

Tämä on ainakin herättänyt keskustelua, joka jollain tavalla toivottavasti auttaa eteenpäin… Kaikkiin asioihin ei aina vaan löydy vastausta, paljon jää useasti tulkinnanvaraiseksi ilman 100% varmuutta… Parhain terveisin, AJ
Moi Esko,

Hyvin tehty ja hieno malli! Minusta olet varsin taitava ja aikaansaava sekä maakalusto, että leko-mallari.

Kävin itsekin tänään hakemassa tuo Eduardin paketoinnin. Lisäksi löytyy vielä Hasegavan G-6. Ajattelinkin rakentaa MT-453:n, jossa on siipitykit ja Katajaisen 476:n. Siitä Edun G2 versiosta tullee joku jossa on musta/vihreä sotamaalaus, vaikkapa 213.

T. Jake
Esko P. 8.6.2018 17:01 Vastaa lainauksella
Kiitti Jake! Tarkoitatko Hasegawan "Juutilainen" -paketointia, sitä isomman skaalan versiota? Tein sen joku aika sitten ja oli kyllä kiva mallata. Sen(kin) kanssa tosin kannattaa olla tarkkana, on muutamia epätarkkuuksia…
Moi Esko,

Tarkoitan 1/48 mallia. Sellaista, jonka laatikon kannessa on G-6 kokardeilla ja lepakko tunnus on rungossa. JT163 on laatikossa oleva koodi. Aika vanha paketointi taitaa olla, mutta minulle ihan ok.

T. Jake
AJ kirjoitti:
Kuten jo sanottu Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa kirjan yllä mainittuja mv- kuvia katsoen Nissisen nimikko-Mersu MT-225 näyttäisi olevan normi camo-kuosissa eli yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Em. mv-kuvien pohjalta on erittäin spekulatiivista väittää, että MT-225 olisi ollut yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76. Toki se on voinut olla mahdollista, mutta tarvitaan muuta faktaa kuin yllä mainitut mv-kuvat osoittamaan se. Lisäksi Kari Stenmanin Mersu-opuksen mukaan MT-225.lle ei tapahtunut mitään onnettomuutta, joka olisi vaatinut mittavaa huoltoa ja jonka yhteydessä MT-225:lle olisi voitu maalata Grüngrau RLM 74 & Lichtblau RLM 76 camo. Toki maalaus lienee mahdollista myös kenttäoloissa ja kenttähuollossa.
Minullakin oli tänään tilaisuus vilkaista tuota Stenmanin Mersu kirjaa…hieno opus, paksu kuin mikä ja paljon kuvia. Ennätin kuitenkin vain silmäillä kuvia juuri tuon MT-225:n osalta ja täytyy sanoa että melkoinen fakiiri pitää olla jos pystyy jokaisen kuvan kohdalla toteamaan…oletus camosta, yläpuoli Grungrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75. Itse en pysynyt ainoankaan kuvan kohdalla tekemään näin!

Ollaan varmaan samaa mieltä siitä että koneet ( MT-225 mukaan lukien ) tulivat Suomeen juuri tuossa kaaviossa mutta jossain vaiheessa tapahtui tuon kaavion ylimaalaus RLM 74:lla. Ehkä se ei ollut täysin tasaisen peittävää ja joiltain osin tuo alkuperäinen camo saattaa kuultaa läpi, tiedä häntä? Tuon Mersukirjan sivun 115 kuva ( Hemmo Leino istuu siivellä ) elokuulta 1943 ja sivun 217 kuva 4.4.1944 ovat samoja kuin tuossa Ilmavoimien Hävittäjät II kirjassa. Niissäkin kuvissa hyvin havaittavissa ero esim. öljynlauhduttimen tienoo on jälkimmäisessä tumma kun se 1943 otetussa kuvassa on pohjan värinen. Varsinaista kaksiväristä camoa ei erota kummastakaan kun on etuviistosta otettuja kuvia.

Ei pelkästään sillä perusteella että MT-225 koneelle ei ole raportoitu tuossa Mersukirjassa mitään onnettomuutta voi tehdä päätelmää että ylimaalausta ei olisi suoritettu. On voitu tehdä.

Miksi useissa lähteissä nämä koneesta tehdyt väripiirrokset sitten olisi tehty RLM 74 värille nimenomaan koskien huhtikuuta 1944, kait sille tiedolle joku pohja on ollut? Esimerkkinä Hannu Valtosen kirja Lento-osasto Kuhlmey, siinä Pentti Mannisen tekemä väripiirros MT-225:sta jossa kone esitetään RLM 74 värissä, tuskin pelkän olettamuksen perusteella?
AJ 10.6.2018 19:11 Vastaa lainauksella
Moi,
Hyvä Markku, että olet päässyt vilkaisemaan teosta; tosin kuvia kannattaa katsoa paljon tarkemmin kuin vain vilkaista, useasti ja mieluusti luupilla; tosin täytyy myös muistaa, että kuvat kirjassa ovat vain printtejä, vaikkakin pääsääntöisesti erittäin hyvälaatuisia sellaisia. Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa on upea ja hieno teos itsessään - sopii kuin nenä päähän kunnioittamaan Suomen ilmavoimien 100-vuotisjuhlia.

Edellä ja yllä on jo kirjoitettu kaikki oleellinen ja keskeinen asian tiimoilta, sitä on turha tautologisesti toistaa enää. Kannattaa lukea edellä ja yllä kirjoitettu tarkkaan ilman mitään emotionaalisia reaktioita, se auttaa kummasti luetun ymmärtämisessä.

Ihmettelen aina, että miksi ihmiset useasti tällä saitilla ottavat ns. herneen nekkuun ja reagoivat täysin emotionaalisti - silloin objektiivinen, rationaalinen ja analyyttinen asioiden käsittely on täysin mahdotonta.

Siitä missä camovärityksessä Mersut Suomeen toimitettiin, ei tarvitse olla yhtään mitään mieltä; se vaan on fakta, että ne toimitettiin ajankohdan normicamossa. Yllä on tämäkin jo melko tarkkaan perusteltu, en toista sitä enää.

Kaiken edellä ja yllä kirjoitetun lisäksi normaalista poikkeava camo olisi jo edellä mainittujen opusten lisäksi tullut ilmi mm. Heinz Mankau:n & Peter Petrick:n teoksessa Messerschmitt Bf 110/Me 210/Me 410 An Illustrated History, koska ko. opuksessa käydään läpi Generalfeldmarchall Erhard Milch:n pöytäkirjat kronologisessa järjestyksessä alkaen helmikuusta vuonna 1922 päättyen kevääseen 1945 ja joista käy ilmi päätökset koskien kaikkia Luftwaffen koneita muutoksineen, mukaanlukien Bf 109:t. Samoin poikkeava camo olisi tullut ilmi Donald Caldwell:n & Richard Muller:n The Luftwaffe over Germany Defence of the Reich ja Jan Forsgren:n Messerschmitt Bf 109: The Design and Operational History opuksissa, jotka myös kaiken muun ohessa käsittelevät Luftwaffen koneiden suojamaalausta eri ajankohtina.
Markku Rinne kirjoitti:
Miksi useissa lähteissä nämä koneesta tehdyt väripiirrokset sitten olisi tehty RLM 74 värille nimenomaan koskien huhtikuuta 1944, kait sille tiedolle joku pohja on ollut? Esimerkkinä Hannu Valtosen kirja Lento-osasto Kuhlmey, siinä Pentti Mannisen tekemä väripiirros MT-225:sta jossa kone esitetään RLM 74 värissä, tuskin pelkän olettamuksen perusteella?
Mitähän nämä kaikki useat lähteet ovat?

En spekuloi sitä miksi ja miltä pohjalta Pentti Manninen on tehnyt väripiirroksensa MT-225:stä Hannu Valtosen Lento-osasto Kuhlmey kirjaan, koska en yksinkertaisesti tiedä.

Enköhän tässä kaiken aikaa ole juuri kysynyt lähteiden ja faktojen perään, enkä vain mutu-tuntumaan pohjautuvaan tietoon, kuten kaikesta yllä kirjoittamastani pitäisi selkeästi käydä ilmi. Kaipaan muita faktoja MT-225 suojamaalauksesta kuin jo yllä ja edellä läpikäydyt muutamat tulkinnanvaraiset ja epäselvät mv-kuvat eli milloin, miksi ja missä jos ylipäätään maalattiin ja missä ovat asianmukaiset käskyt poikkeukselliseen maalaukseen, jos se ylipäätään maalattiin.

Jos perusteena/pohjana MT-225:n yksiväriseen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76 maalaukseen ovat kuvat Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa opuksesta:
Sivulta 115, iso kuva Malmi elokuu 1943, jossa kersantti Hemmo Leino istuu siivellä ja
Sivulta 217, iso kuva, Suulajärvi 4.4.1944, ei kovin tarkka kuva koneesta, metsän siimeksessä,
niin siinä vasta fakiiri täytyy olla, mikäli nämä kuvat tulkitsee 100% yksiväriseen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76 camoon.

En haluaisi toistaa itseäni, mutta sivujen 114 & 115, isot kuvat, MT-225, Malmi elokuu 1943, ovat kyllä täysin selkeät; yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Sivun 114 kuvassa vääpeli Mauno Fräntilä koneen siivellä ja sivun 115 kuvassa kersantti Hemmo Leino istuu siivellä.

Kun taas sivu 217, iso kuva, MT-225, Suulajärvi 4.4.1944, ei ole kovin tarkka kuva koneesta, mutta vaaleita kohtia näkyy rungossa ja eri värejä siivissä, lisäksi kone on tumman metsän siimeksessä (tummat heijastukset runkoon), joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Tulkinnanvarainen kuva. Tulkinnanvarainen kuva ja jos kuva on tulkinnanvarainen, siitä ei kannata tehdä 100% johtopäätöksiä puoleen jos toiseen. Puolestaan oletus on aina oletus, kun muuta täysin varmasti kompensoivaa tietoa ei ole saatavilla, ei mikään 100% varmuus.

Mitä tulee yksivärisiin Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76 Mersuihin, niin Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa teoksen kuviin pohjautuen kuvat osoittavat ainoastaan MT-227, WNr. 13736 olevan 100% selkeästi Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 camossa; sivut 224 ja 225, isot kuvat, Suulajärvi 8.5.1944, selkeästi yläpuoli yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Sivun 224 kuva on todella iso, koko sivun kokoinen koko koneen sivuprofiilikuva. Sivulla 225 on kaksi isoa kuvaa, sivun yläkuva edestä ja sivun alakuva takaa.
Näitä kuvia, jotka osoittavat selkeästi yksivärisen Grüngrau RLM 74 yläpuolen ja Lichtblau RLM 76 alapuolen, kannattaa verrata kuviin MT-225:stä, MT-229:stä ja MT-231:stä; erot kyllä huomaa hyvinkin selkeästi.

Seuraavana tulee MT-231, WNr. 10322, sivu 242, iso kuva, Lappeenranta 29.6.1944, näyttäisi olevan melko selkeästi yläpuoli yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Mutta taustalla on metsää ja kuvassa on paljon varjoja, joten 100% kuva tämäkään ei ole. Vrt. sivun 223 kuvaa MT-229:stä ja sivujen 224 ja 225 kuvia MT-227:sta. Onneksi Kari Stenman vahvistaa profiilikuvassaan sivu 392 MT-231 olevan yksivärisessä Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76 kuosissa.

Ja joo, Kari Stenmanin opuksen profiilikuviin ja tulkintaan uskon, koska Kari Stenman lienee käynyt melkein kaikkien sota-ajan lentäjien kantakortit läpi, lukenut joka ikisen suoritusilmoituksen ja käynyt myös kuvamateriaalin negatiiveineen läpi.

Oikeasti tulkinnanvarainen on myös MT-229, WNr. 13993, sillä aiemmissa kuvissa, sivut 86, 87 & 106, se on hyvinkin selkeästi normicamossa yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76, mutta sivun 223, iso kuvassa, Suulajärvi toukokuu 1944, se näyttäisi melko selkeästi olevan yläpuoli yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76 kuosissa. Tosin tämäkään kuva ei ole tarkka varjoistuksineen, eikä missään nimessä 100% varma. Vrt. sivujen 224 ja 225 kuvia MT-227:sta ja sivun 242 kuvaa MT-231:stä.

Joten yhä edellään on tulkinnanvaraista ja epäselvää:

1) Milloin tarkasti, miksi ylipäätään ja missä tarkalleen MT-227, WNr. 13736, MT-229, WNr. 13993? ja MT-231, WNr. 10322 maalattiin yksiväriseen suojamaalaukseen; Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76.

2) Maalattiinko MT-225, WNr. 13577 myös yksiväriseen suojamaalaukseen; Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76? Missä, milloin ja miksi, mikäli niin tapahtui. Olemassa olevat mv-valokuvat eivät explisiittisesti tue yksiväristä suojamaalausta, muuta faktaa tarvitaan.

Lisäksi, mikäli kalustoa maalataan pv:ssä uuteen suojaväritykseen, siitä tulee olla asianmukainen käsky. Näin ollen MT-227, WNr. 13736, MT-229, WNr. 13993? ja MT-231, WNr. 10322 maalauksesta yksiväriseen suojamaalaukseen; Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 pitäisi löytyä asianmukainen käsky.

Samoin mahdollisesta MT-225, WNr. 13577 maalauksesta yksiväriseen suojamaalaukseen; Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 pitäisi myös löytyä asianmukainen käsky.

Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama oliko MT-225, WNr. 13577 yksivärissä suojamaalauksessa; Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, vaiko normicamossa yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76 tai vaikkapa sinisen tai mustan värinen; tämän pitäisi olla kaikille selvää, sillä en suhtaudu asiaan tunteenomaisesti, eikä se ole minulta mitään pois, missä värissä MT-225 tai muutkin Mersut olivat. Jos tämä ei ole selvää, ei voi mitään ymmärryksen puutteelle.

Olen tuonut lähinnä esille vahvan epäilyn yleisesti esitetystä MT-225 suojamaalauksesta ja en tiedä oliko MT-225, WNr. 13577 yksivärisessä camossa Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 jossain vaiheessa vai ei, enkä ole edes väittänyt tietävänikään, kuten jotkut muut väittävät tietävänsä.

Joka tapauksessa kaipaan muita faktoja MT-225 suojamaalauksesta kuin jo yllä ja edellä läpikäydyt muutamat tulkinnanvaraiset ja epäselvät mv-kuvat eli milloin, miksi ja missä jos ylipäätään maalattiin ja missä ovat asianmukaiset käskyt…

Vastauksia näihin ei ole ainakaan vielä toistaiseksi ilmennyt.

No, tulipahan pitkä jorina taas. Eikohän tämä ollut tässä, kunnes vastaukset tulevat…, jos ylipäätään tulevat koskaan…

Parhain terveisin, AJ
Jarno P 10.6.2018 21:41 Vastaa lainauksella
Moro!

www.asisbiz.com…/Messerschmitt-Bf-109G2Trop-FAF-HLeLv34-MT-225-Lahtela-Finland-1943-01.html

Tuolta löytyy neljä kuvaa MT-225:stä. kuvat peräkkäin next:llä seuraavaan.

Kovin on yksivärinen tuo yläpinta minun silmille.

Terveisin
-Jarno P-
AJ 10.6.2018 23:13 Vastaa lainauksella
Moi Jarno, Nuo Asisbiz saitin neljä MT-225 kuvaa ovat huonoja suttuisia kopiokuvia Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa opuksen kuvista, eivätkä siten tuo mitään lisäarvoa. Kaikki ja parhaat kuvat MT-225:stä ovat Kari Stenmanin kirjassa ja ne on jo käsitelty useaankin otteeseen yllä. Parhain terveisin, AJ
Tälläinen löytyi netistä Linkki
Markku Rinne kirjoitti:
Ollaan varmaan samaa mieltä siitä että koneet ( MT-225 mukaan lukien ) tulivat Suomeen juuri tuossa kaaviossa mutta jossain vaiheessa tapahtui tuon kaavion ylimaalaus RLM 74:lla. Ehkä se ei ollut täysin tasaisen peittävää ja joiltain osin tuo alkuperäinen camo saattaa kuultaa läpi, tiedä häntä? Tuon Mersukirjan sivun 115 kuva ( Hemmo Leino istuu siivellä ) elokuulta 1943 ja sivun 217 kuva 4.4.1944 ovat samoja kuin tuossa Ilmavoimien Hävittäjät II kirjassa. Niissäkin kuvissa hyvin havaittavissa ero esim. öljynlauhduttimen tienoo on jälkimmäisessä tumma kun se 1943 otetussa kuvassa on pohjan värinen. Varsinaista kaksiväristä camoa ei erota kummastakaan kun on etuviistosta otettuja kuvia.
Itselläni lähteenä Stenmanin "Mersulaivue". Siinä olevista kuvista voi kyllä mielestäni päätellä, että MT-225:ä on maalattu. Kuten sanoit, tuo öljynjäähdytin ja sen seutu on saanut maalia pintaan. Ehkä oleellisempana havaintona pitäisin jopa sitä, että sivun 76 kuvasta MT-225:stä Malmilla "vuoden 1943 lopulla" voi havaita, että siipien ylä- ja alapinnan raja on siirtynyt alemmaksi. Tämä kertoisi siitä, että myös siivet on maalattu. Kun vertaa tuota Malmin kuvaa, jossa mekaanikko seisoo siivellä ja toinen laskutelineella siihen, jossa Hemmo Leino istuu siivellä elokuussa 1943, ero on selkeä.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Itselläni lähteenä Stenmanin "Mersulaivue". Siinä olevista kuvista voi kyllä mielestäni päätellä, että MT-225:ä on maalattu. Kuten sanoit, tuo öljynjäähdytin ja sen seutu on saanut maalia pintaan. Ehkä oleellisempana havaintona pitäisin jopa sitä, että sivun 76 kuvasta MT-225:stä Malmilla "vuoden 1943 lopulla" voi havaita, että siipien ylä- ja alapinnan raja on siirtynyt alemmaksi. Tämä kertoisi siitä, että myös siivet on maalattu. Kun vertaa tuota Malmin kuvaa, jossa mekaanikko seisoo siivellä ja toinen laskutelineella siihen, jossa Hemmo Leino istuu siivellä elokuussa 1943, ero on selkeä.
Hyvä havainto, tuohon siiven johtoreunaan en niin kiinnittänyt huomiotakaan, mutta nyt kun kerroit niin onhan siinä värirajassa varsin selvä ero. Tässä uudessa kuosissa tumma yläpinnan sävy kiertyy keskipisteen yli jopa hyvinkin selvästi. Itsellänikin on tuo Mersulaivue kirja, myös Keskinen / Stenman SIH 18 LeR 3 …samoja kuvia pääosin kirjasta toiseen. SIH 6A kirjassa sivuilla 52 ja 53 näkyy hyvin koneen vasenta sivua ohjaamon kohdalta kun kukin pilotti on vuorollaan käynyt poseeraamassa koneessa ( päällikkö L.Nissinen, K.Metsola. V.Pyötsiä ja A.Koskelainen ). Varsin yksiväriseltä näyttää.

SIH 21 "Lentävät ritarit" kirjassa on yksi kuva jota muualla en nähnyt, sivulla 99 kuva MT-225:sta starttaamassa Malmilla 7.1.1944, koneen vasen puoli, sivua näkyvissä ohjaamon takareunaan saakka ja vasen siipi, varsin yksivärinen on, samalla tavalla siiven maalaus kuin mainitsemassasi kuvassa. Koneen taktinen numero 5 näkyy muuten näissä vuoden 1943 lopulla ja tammikuussa 1944 Malmilla otetuissa kuvissa paljon terävimmiltä kuin aiemmin otetuissa…tietenkin maalattu uusiksi samalla myös ne.

Uudelleenmaalausajankohta on siis vuoden 1943 loppupuolisko ( elokuun jälkeen ) ja Malmilla oletettavasti operaatio tehtiin.
Esko P. 13.6.2018 22:48 Vastaa lainauksella
No tulipas tästä nyt vääntö! Suuret kiitokset kaikille kommentoijille, tätä on mielenkiintoista seurata!
Lisään nyt vielä oman rikkani rokkaan.

Jos kysytään, maalattiinko MT-225 Suomessa, vastaus on mielestäni kiistatta kyllä. Maalattiin, eikä pelkästään öljynjäähdyttimen kohdalta. Jos kysytään millä maalilla, vastaus on en tiedä. Se, että maalauksesta ei ole käytettävissä käskyä tai muuta dokumenttia, ei muuta kiistattomia visuaalisia todisteita. Mitä nämä ovat?

Oheisesta kuvasta näkyy, että siipien johtoreunoissa väriraja on alempana kuin kesällä otetuissa kuvissa. Tämä merkitsee, että ainakin siipiä on maalattu. Tämä jo yksinään kertoo, että konetta on maalattu. Johtoreunan maalista ei erotu värieroja, josta voisi heittäytyä johtopäätökseen, että maali on samaa väriä kauttaaltaan, mutta tälle en laittaisi kovin paljon painoa. Joka tapauksessa väriraja on ennen maalausta ollut niin ylhäällä, että johtoreunaan on voitu maalata laskutelineen kohdalle renkaan ilmanpainetta koskeva merkintä RLM76 pohjalle. Tämä ei maalauksen jälkeen ole käynyt enää päinsä.

Oheisessa kuvassa näkyy koneen rungon takaosa. Jos lähdetään siitä, että koneet olivat tullessaan normi 74/75/76-värityksessä, tarkoittaa tämä Wiener-Neustadtin kaaviossa sitä, että RLM76:n raja kulkee kuomun alareunan tasolla. Tämän alapuolella on siis RLM76, jota on rikottu (käsittääkseni) RLM74:llä (tai RLM75:llä) suttaamalla. Suomi-mersuissa kuvaa hämmentää tiettyyn rajaan asti se, että tänne tultuaan niistä maalattiin yli saksalaiset kansallisuustunnukset ja siirtotunnukset. Kyljissä on siis jonkun verran enemmän tummaa maalia kuin saksalaisissa versioissa. Yllä linkatussa kuvassa ei kuitenkaan näy RLM76:a ollenkaan. Se ei paista edes korkeusvakaajan alla pyrstössä.

Ero on selkeä verrattaessa esim. oheiseen kuvaan MT-201:stä. RLM76 on selkeästi näkyvissä sekä alkuperäisen sutun alla että Suomessa päällemaalattujen tunnusten alla. Samoin RLM76 on selkeästi näkyvissä paljaana korkeusvakaajan alapuolella ja sivuvakaajassa.
Yksi kummastelun aihe minullakin vielä on ( tai ei se ainoa ole ! ) koskien MT-225:n myöhempiä vaiheita. Merukirjassa, SIH 6A ja SIH 21 kirjoissa on yksi kuva jossa kuvatekstissä maininta MT-225 15.6.1944 Immolassa. Koneen taktinen numero on siirretty taaemmaksi ohjaamon etukulmaukseen ja numero 5 on vaihtunut 2:si. Vanha numeron sijoituspaikka näkyy selvästi ylimaalatun. Oikean siiven johtoreunan väritys on tässä selvästi aaltoileva ( miksi ihmeessä? ).

Onko kuvatekstissä väärä päivämäärä, vai onko kyseessä jokin muu kone kuin MT-225? Kuten Esko alkuteksteissäkin kertoi, kone tuhoutui pakkolaskussa 7.6.1944. 22.5.1944 tuli LeR 3:n määräys ja kaiketi 1.6.1944 otettiin käyttöön siirtää taktiset numerot uuteen paikkaan, mutta ennätikö se koskemaan myös MT-225:sta? LeR 3 siirtyi kokonaisuudessaan 11.6.1944 Suulajärveltä Immolaan, MT-225 oli kuitenkin jo sitä ennen tuhoutunut.

Tämä ei sulje pois sitä tosiasiaa etteikö MT-225:sta olisi maalattu kauttaaltaan RLM 74:lla syksyllä 1943, ihmettelin vain että onko tuo kuva jossa MT-225 mainitaan, lainkaan kyseinen kone?

Anteeksi Esko tätä höpinää mallisi yhteydessä, mutta mielestäni kuitenkin tärkeää kun kerta tuo maalaus on asetettu kyseenalaiseksi. Eikä sitä keskustelua kait liikaa ole muutenkaan näiden mallien yhteydessä, joten sallittakoon?
AJ 14.6.2018 16:52 Vastaa lainauksella
Moi, Ajattelin, että en enää kirjoita asiasta yhtään mitään, koska kuten jo aiemmin todettu kaikki oleellinen on jo kirjoitettu edellä.

Mitään Eskon kaipaamaa vääntöä tästä ei tule ainakaan osaltani, koska kuten myös jo edellä olen kirjoittanut, että minulle on aivan yhdentekevää, missä camossa koneet kulloinkin olivat. En tosin lähde vetämään äkkinäisiä ja tulkinnanvaraisia johtopäätöksiä vain pohjautuen yhteen tai muutamiin epäselviin ja tulkinnanvaraisiin kuviin. Odotan huomattavasti tarkempaa verifiointia kuin vain mutu-tulkintoja ja mielipiteitä, sillä oikeasti mutu-tuntumilla ja mielipiteillä ei ole merkitystä; vain faktoilla on merkitystä.

Kaikille lienee myös itsestäänselvää, että Kari Stenmanin uusimmassa, laajimmassa ja dedikoidummassa Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa opuksessa on tuorein ja yksityiskohtaisin tieto ja parhaat isot kuvat; niin hyvälaatuisia ja korkearesoluutoisia printtejä kuin vain alkuperäisistä negatiiveista voi vain saada. Täten on aivan turhaa linkitellä netin suttuisempia mv-kuvia, ne eivät tuo yhtään mitään lisäarvoa - mikäli haluaa hyvälaatuisia ja korkearesoluutoisia printtejä, kannattaa hankkia Stenmanin kirja.

Viitataan mm. Kari Stenmanin Mersu-Laivue Lentolaivue 34 sodassa teoksen, vuodelta 2012, kuvaan sivulta 76, MT-225 Malmi vuoden lopulla. Kuva on täysin sama kuva, joka löytyy isona kuvana Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa opuksessa sivulta 122:

Sivu 122, iso kuva, Malmi vuoden 1943 lopulla, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa kaksi henkilöä.

Kuvassa näkyy selkeästi vaaleita kohtia ja täplitystä rungossa siivellä seisovan mekaanikon takana ja jalkojen välissä. Samoin pyörillä seisovan oikealla puolella näkyy selkeästi vaaleata ja täplitystä. Kuva ei ole paras mahdollinen resoluutioineen, mutta vaaleta kohdat ja heikon täplityksen pitäisi kyllä selkeästi eroittaa. Siipien johtoreuna kiistatta näyttää yksiväriseltä, mutta se johtunee enemmänkin kuvan heikkoresoluutioisesta tarkennuskohdasta, kuin mistään muusta, sillä puolestaan sivulla 235, MT-225:n siipien johtoreunassa on täysin selkeää aaltomaista erivärisävyistä maalausta, aivan kuten normicamossa olevien Mersujen siipien johtoreunassa.

Sivu 235, iso kuva, MT-225, Immola 15.6.1944, melko selkeästi täplitystä näkyy rungossa ja eri värejä siivissä, joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa ltn Carl-Erik Bruun, ylik Kauko Tuomikoski, ltn Nils Trontti ja ltn Sakari Kokkonen. Bruun istuu siivellä, Tuomikoski laskutelineen pyörän päällä ja muut seisovat. Tulkinnanvarainen kuva.

Vrt. sivun 235 kuvaa MT-225:stä kaikkiin muihin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa opuksen kuviin, joissa näkyy normicamossa olevien Mersujen aaltomainen eri värisävyjä oleva siipien johtoreuna; esimerkkinä tässä olkoon vaikka sivulta 239, Hans Wind:n MT-439, 19.6.1944, jossa on normicamo ja vielä saksalaiset tunnuksetkin.

Puolestaan mitä tulee ohjaamokuvaan MT-225:stä, niin sivulla 216, iso kuva, MT-225, Suulajärvi huhtikuussa 1944, ei kokokuva koneesta, mutta vaaleita kohtia ja heikkoa täplitystä näkyy rungossa vasemmalla puolella ja hyvin selkeä värisävyraja rungon yläpuolen ja rungon sivun välillä myöskin vasemmalla puolella, joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa luutnantti Lauri Nissinen on koneensa ohjaamossa. Tulkinnanvarainen kuva.

Öljynjäähdyttimen väri sivun 122 isossa kuvassa, MT-225, Malmi vuoden 1943 lopulla, näyttää kyllä selkeästi tummalta, mutta onko se maalia, öljyä vai vain muun värinen vaihto-osa, on täysin tulkinnanvaraista.

Öljynjäähdyttimen tummasta väristä huomioitavaa:

1) Heti seuraavalla sivulla 123, MT-231:n öljynjähdytin näyttää myös tummalta, vaikka MT-231 on normicamossa.
Sivu 123, iso kuva, MT-231, Malmi 8.1.1944, selkeästi yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa mekaaniikot valmistelevat konetta lennolle.

2) MT-231, WNr. 10322, sivu 242, iso kuva, Lappeenranta 29.6.1944, näyttäisi olevan melko selkeästi yläpuoli yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Öljynjähdytin ei näy tässä kuvassa.

Kari Stenman vahvistaa profiilikuvassaan sivu 392, MT-231 olevan yksivärisessä Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76 kuosissa. Tämän profiilikuvan perusteella MT-231:n öljynjähdytin on normicamossa, RLM 76, vaikka yläpuoli onkin yksivärinen Grüngrau RLM 74.

3) Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa teoksen kuvat osoittavat MT-227, WNr. 13736 olevan 100% selkeästi Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 camossa; sivut 224 ja 225, isot kuvat, Suulajärvi 8.5.1944, selkeästi yläpuoli yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Sivun 224 kuva on todella iso, koko sivun kokoinen koko koneen sivuprofiilikuva. Sivulla 225 on kaksi isoa kuvaa, sivun yläkuva edestä ja sivun alakuva takaa.

Näiden kuvien perusteella MT-227:n öljynjähdytin on normicamossa, RLM 76, vaikka yläpuoli onkin yksivärinen Grüngrau RLM 74. Näitä kuvia, jotka osoittavat selkeästi yksivärisen Grüngrau RLM 74 yläpuolen ja Lichtblau RLM 76 alapuolen, kannattaa verrata kuviin MT-225:stä, MT-229:stä ja MT-231:stä; erot kyllä huomaa hyvinkin selkeästi.

Joten edeltä pitäisi käydä täysin selkeästi ilmi, MT-225:n siiven johtoreunan ja öljynjäähdyttimen sävyt plus ohjaamokuva mv-kuvissa, eivät tue MT-225:n yksiväristä Grüngrau RLM 74 ja alapuoli Lichtblau RLM 76 camomaalausta, vaan päinvastoin ne tukevat juuri normicamoa yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76.

Molemmissa Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa teoksen verifikoimissa yksivärisissä, Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, Mersuissa - Mersut MT-227 ja MT-231 - siipien johtoreuna on tasainen yksivärinen, ei aaltomainen useampi värinen ja öljynjäähdytin on normicamossa Lichtblau RLM 76. Tiettävästi Kari Stenman ei ole verifikoinut mitään muita Mersuja yksiväriseen kuosiin, kuin em. MT-227 & MT-231.

Monet heikkoresoluutioiset ja epäselvät kuvat (johtuen luonnollisesti negatiivien tasosta) myös Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa opuksessa saavat useat Mersut näyttämään alkuun yksivärisiltä; en ryhdy tässä yhteydessä enää listaamaan näitä epäselviä ja tulkinnanvaraisia kuvia, koska olen yllä listannut jo enemmän kuin tarpeeksi eri Mersu-kuvia. Kukin voi itse hankkia Stenmanin teoksen ja todeta tämän asian hyvin selkeästi itse. Netin mv-kuvat ovat vieläkin suttuisempia, koska ne ovat kopiota, eivätkä siten tuo yhtään mitään lisäarvoa.

Myös esimerkkinä Jari B:n linkittämä värikuva MT-229:stä kesäkuussa 1943 Malmilla (ei myöskään parhaassa resoluutiossa, mutta värikuva itsessään on merkittävämpi kuin mv-kuva), osoittaa sen kuinka hennolta normicamo; yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76; jopa värikuvassakin näyttää. Mikäli kuva olisi mustavalkoinen, sen voisi helposti tulkita yksiväriseksi, vaikkakin tarkasti katsoen vaaleat kohdat ja täplitys rungossa hennosti erottuisikin. Huomaa kuvasta myös siipien johtoreunan aaltomainen useampivärinen maalaus. Kiitokset Jari B:lle linkistä.

Kari Stenman käy opuksensa Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa sivulla 38 läpi Mersujen maalausta. Hän toteaa yksiselitteisesti, että kaikkiin Suomeen tulleisiin Mersuihin, G-2:t ja G-6:t, oli maalattu jo tehtaalla normicamo, yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Myöskin juuri tätä olen tuonut esille useasti muita teoksia lainaten; ne voi tavata edeltä ja yltä.

Samoin Stenmanin opuksen ensimmäisestä sivusta alkaen, teoksessa on useita kuvia Suomeen hankituista Mersuista tehtaan edessä, siirtolennoilla ja suomalaisilla lentokentillä, jotka osoittavat koneiden olleen normicamossa.

Stenman kirjoittaa myös, että vasta sodan jälkeen, alkaen syyskuusta 1947, peruskorjauksen yhteydessä Mersut alkoivat saamaan yksiväristä oliivinvihreää camoa yläpuolelle ja vaalean harmaata väriä alapuolelle, koska DN-väriä ei enää saatu Saksasta.

Lopuksi, kuten jo yllä monesti sanottu, en tiedä oliko MT-225, WNr. 13577 yksivärisessä camossa Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 jossain vaiheessa vai ei, enkä ole edes väittänyt tietävänikään, kuten jotkut muut väittävät tietävänsä. Joka tapauksessa mitään aukottomia perusteita MT-225:n yksiväriseen maalaukseen ei ole vielä tullut.

En kaipaa tulkintoja, mutu-näkemyksiä ja mielipiteitä tulkinnanvaraisista ja epäselvistä mv-kuvista - kukin voi ja saa tulkita niitä ihan miten sattuu ja olla niistä ihan mitä tahansa mielipidettä. Jokainen jolla on Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa kirja voi hyvin tarkkaan tutkia kuvia, verrata niitä keskenään ja tulkita ne parhaansa mukaan.

Kaipaan faktoja, kuten yllä olen useasti jo tuonut esille: Milloin, miksi ja missä jos ylipäätään maalattiin ja missä ovat asianmukaiset käskyt…? Kaikki muu on vain tulkinnanvaraista spekulointia. Parhain terveisin, AJ
AJ 14.6.2018 16:55 Vastaa lainauksella
Moi,

Mutta, mikäli haluaa ehdottomasti spekuloida milloin ja missä kenties muutamia Mersuja maalattiin yksiväriseen vihreään kuosiin, niin parhaat spekulatiiviset esimerkit lienevät Stenmanin verifikoimat yksiväriset, Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, Mersut - MT-227 ja MT-231; ajankohta olisi tuolloin lopputalvi/kevät (helmikuu - toukokuu) 1944 ja paikkana Malmin lentokenttä:

2/HLeLv 30:n kersantti A. Koskelaisen ohjaama MT-227 rullasi MT-401:een kiinni Malmilla 4.4.1944 ja joutui huoltoon. Huollon jälkeen MT-227 luovutettiin 2/HLeLv 24:lle 6.5.1944. Ilmeisesti huollon yhteydessä Mersu MT-227 maalattiin sivujen 224 ja 225 osoittama yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76 kuosiin; koska sivujen 224 ja 225 kuvat ovat päiväyksellä 8.5.1944.

2/HLeLv 34:n ylikersantti A. Gerdtin ohjaama MT-231 laskeutui 15.2.1944 Malmille oikea laskuteline sisällä; kone joutui huoltoon. 6.3.1944 huollon jälkeen kone luovutettiin 2/HLeLv 30:lle. MT-231 luovutettiin 8.4.1944 1/HLeLv 24:lle. Ilmeisesti huollon yhteydessä Mersu MT-231 maalattiin sivun 242 osoittama yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja pohjaväritys normi Lichtblau RLM 76 kuosiin. MT-231 oli ns. korvauskone.

Mutta tämäkin on spekulointia, eikä anna vastausta miksi ja missä käsky maalauksesta on.

Parhain terveisin, AJ

Ja nyt takaisin MM-futiksen pariin… nauttikaa futiksen katsomisesta; se on harvinaista herkkua, kerran joka neljäs vuosi.
Minäkään en tiedä mihin camoon MT-225 on maalattu, totean vain kiistattoman tosiasian, että se on maalattu Suomessa. Tämä käy selvästi ilmi siiven johtoreunan värirajan siirtymisessä. Ja Suulajärvellä 4.4.1944 otetuissa ohjaamokuvissa (löytyvät SIH6a:n sivuilta 52 ja 53) ei näy minkäänlaista värirajaa kuomun alareunan kohdalla, missä sen pitäisi olla, kun kerran kone on Suomeen toimitettu normi-camossa, kuten olet sanonut. Näistä kuvista käy myös ilmi yksi ilmiö, joka on ongelmallinen liittyen sinun tulkintaasi kuvasta 1943 lopulla (kaksi mekaanikkoa). Ohjaamosta edestä otetusta kuvasta (ltn Nissinen) näyttäisi, että vasemmassa kyljessä on selkeä väriero. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että kohdalla on pakokaasun jäämiä, jotka eivät heijasta valoa kuten maali. Sivusta otetussa kuvassa taas ei samanlaista ilmiötä, eli värieroa, ole, koska valo tulee kuvaajaan nähden eri suunnasta. Lopuksi on sanottava, että tasainenkaan väri ei kuvassa ole täysin yhdenmukainen, johtuen tietenkin maalin kulumisesta, likaantumisesta ym. tekijöistä.

Mitä tulee linkittämiini kuviin, niin minulla on jokainen niistä paperiversiona eri kirjoissa. En ole vielä kuitenkaan keksinyt miten paperinen kuva linkitetään tänne. On kuitenkin verrattomasti helpompi verrata kuvia, jos tietää mistä kuvasta puhutaan. Se taas käy helpoiten linkittämällä vaikka huonompikin kuva tänne, kuin kirjaamalla sivunumeroita sellaisesta kirjasta, jota lukijalla ei ole käytettävissään. Tällöin sivunumerot ovat yhtä tyhjän kanssa.

Sitten vielä sananen tuosta MT-225:n öljynjäähdyttimestä. Sen värin syiksi on nyt esitetty

a) maalaus
b) öljy
c) vaihto-osan väritys

Malmilla "vuoden 1943 lopulla" otetusta kuvasta, jossa mekaanikot ovat koneen kimpussa, käy jälleen kiistatta ilmi, että väriraja keltaisen itärintamatunnuksen ja rungon ja jäähdyttimen välillä on täysin tarkka. On hankala uskoa, että öljy tarttuisi pelkästään öljynjäähdyttimeen, mutta ei sen edessä välittömästi olevaan keltaiseen väriin. Ei ole myöskään uskottavaa, että öljy värjäisi jäähdyttimen niin tasaisesti kuin kuvassa on. Sama öljy olisi myös mystisesti vältellyt jäähdyttimen takana olevaa vaaleaa pohjaväriä.

Vaihto-osan väritys on luonnollisesti mahdollinen selitys. Onko tästä olemassa sitä kuuluisaa käskyä, joka näissä asioissa näyttää olevan ainoa mahdollinen perustelu? Miksi runko tämän vaihto-osan ympärillä on saman väristä, jos sitä ei ole maalattu? Vai onko tässäkin kysymys huonosta resoluutiosta, joka tuntuu olevan pätevä argumentti kumoamaan ihan kaikki visuaaliset havainnot?

Summa summarum edelleen: MT-225 on maalattu Suomessa, löytyi siitä käsky tai ei.
AJ 14.6.2018 22:07 Vastaa lainauksella
MM-Futisavajaiset ja eka matsi on ohitse; hienot avajaiset ja Venäjä otti 5-0 murskavoiton Saudi-Arabiasta.

Ainoat 100% kiistattomat tosiasiat Suomi-Mersujen maalausten osalta tässä keskustelussa ovat:

1) Kaikkiin Suomi-Mersuihin, Bf 109G-2:t ja G-6:t, oli maalattu jo tehtaalla normicamo, yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76 ja
2) Mersut MT-227 ja MT-231 olivat yksivärisissä, Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, camossa.

On ollut todellakin absurdia, että on edes yritetty väittää, ettei Suomi-Mersuihin, Bf 109G-2:t ja G-6:t, olisi maalattu jo tehtaalla normicamoa - se osoittaa melkoista puutetta sekä lähdemateriaalien, että ymmärryksen osalta.
Kari Stenman Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa sivu38 kirjoitti:
Maalaus
Messerschmittin tehtailla koneisiin maalattiin suojaväritys, joka käsitti yläpinnoilla RLM:n värien tummanharmaan (74) ja keskiharmaan (75) sirpalekuvioinnin alapintojen ollessa vaaleanharmaat (76). Näitä maaleja hankittiin myös Suomeen varastoitavaksi ja niillä peitettiin saksalaiset kansallisuus- ja siirtolentotunnukset
Täten Kari Stenman toteaa yksiselitteisesti, että kaikkiin Suomeen tulleisiin Mersuihin, G-2:t ja G-6:t, oli maalattu jo tehtaalla normicamo, yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76.
AJ kirjoitti:
Myöskin juuri tätä olen tuonut esille useasti muita teoksia lainaten; ne voi tavata edeltä ja yltä.
Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa opuksen ohjaamokuva MT-225:stä, sivulla 216, iso kuva, Suulajärvi huhtikuussa 1944 on jo moneen kertaan käsitelty yllä, samoin iso kuva MT-225, Suulajärvi 4.4.1944.
AJ kirjoitti:
Sivu 216, iso kuva, MT-225, Suulajärvi huhtikuussa 1944, ei kokokuva koneesta, mutta vaaleita kohtia ja heikkoa täplitystä näkyy rungossa vasemmalla puolella ja hyvin selkeä värisävyraja rungon yläpuolen ja rungon sivun välillä myöskin vasemmalla puolella, joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa luutnantti Lauri Nissinen on koneensa ohjaamossa. Tulkinnanvarainen kuva.
Sivu 217, iso kuva, MT-225, Suulajärvi 4.4.1944, ei ole kovin tarkka kuva koneesta, mutta vaaleita kohtia näkyy rungossa ja eri värejä siivissä, lisäksi kone on tumman metsän siimeksessä (tummat heijastukset runkoon), joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Tulkinnanvarainen kuva.
Sivulla 235, MT-225:n siipien johtoreunassa on täysin selkeää aaltomaista erivärisävyistä maalausta, aivan kuten normicamossa olevien Mersujen siipien johtoreunassa.
AJ kirjoitti:
Sivu 235, iso kuva, MT-225, Immola 15.6.1944, melko selkeästi täplitystä näkyy rungossa ja eri värejä siivissä, joten oletus camosta yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Kuvassa ltn Carl-Erik Bruun, ylik Kauko Tuomikoski, ltn Nils Trontti ja ltn Sakari Kokkonen. Bruun istuu siivellä, Tuomikoski laskutelineen pyörän päällä ja muut seisovat. Tulkinnanvarainen kuva.
AJ kirjoitti:
Öljynjäähdyttimen väri sivun 122 isossa kuvassa, MT-225, Malmi vuoden 1943 lopulla, näyttää kyllä selkeästi tummalta, mutta onko se maalia, öljyä vai vain muun värinen vaihto-osa, on täysin tulkinnanvaraista.
Molemmissa Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa teoksen verifikoimissa yksivärisissä, Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, Mersuissa - Mersut MT-227 ja MT-231 - siipien johtoreuna on tasainen yksivärinen, ei aaltomainen useampi värinen ja öljynjäähdytin on normicamossa Lichtblau RLM 76.

Enkä myöskään muista, että Mersu-kuvien kuvanlaatu ja koko Kalevi Keskisen ja Kari Stenmanin Suomen ilmavoimien historia 6A - Messerschmitt Bf 109 G-2 vuodelta 2003 ja Kari Stenmanin Mersu-Laivue Lentolaivue 34 sodassa vuodelta 2012 teoksissa olisi ollut yhtä hyvä ja iso kuin Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa opuksessa.
AJ kirjoitti:
Kaikille lienee myös itsestäänselvää, että Kari Stenmanin uusimmassa, laajimmassa ja dedikoidummassa Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa opuksessa on tuorein ja yksityiskohtaisin tieto ja parhaat isot kuvat; niin hyvälaatuisia ja korkearesoluutoisia printtejä kuin vain alkuperäisistä negatiiveista voi vain saada… - mikäli haluaa hyvälaatuisia ja korkearesoluutoisia printtejä, kannattaa hankkia Stenmanin kirja.
Kuten jo aiemmin sanottu; edellä ja yllä on jo kirjoitettu kaikki oleellinen ja keskeinen asian tiimoilta, sitä on turha tautologisesti toistaa enää tämän jälkeen. Kannattaa lukea edellä ja yllä kirjoitettu tarkkaan ilman mitään emotionaalisia reaktioita, se auttaa kummasti luetun ymmärtämisessä.
AJ kirjoitti:
Jos kuva on tulkinnanvarainen, siitä ei kannata tehdä 100% johtopäätöksiä puoleen jos toiseen. Puolestaan oletus on aina oletus, kun muuta täysin varmasti (100%) kompensoivaa tietoa ei ole saatavilla, ei mikään 100% varmuus.
Kenenkään tulkita ja mielipide epäselvistä ja tulkinnanvaraisista kuvista ei tee niistä faktaa; tarvitaan muita todisteita; juridisin termein näyttöjä. Ja jos 100% näyttöjä ei ole, niin ei ole myöskään kiistatonta 100% faktaa; ainoastaan mutu-tulkintoja ja mielipiteitä, eikä mutu-tulkinnoilla ja mielipiteillä ei ole merkitystä; vain faktoilla on merkitystä.

Mikäli faktaa ei löydy, joka explisiittisesti todistaa MT-225:n yksivärisyyden jossain vaiheessa lienee fiksuinta ja parasta todeta, ettei varmuudella tiedetä asiaa ja että se on hyvin tulkinnanvarainen, kuin se että mutu-tulkinnalla esittää tai väittää emotionaalisesti kiven kovaa asiaa faktaksi. Kaikkiin asioihin ei aina vaan löydy vastausta.

Tiettävästi Kari Stenman ei ole verifikoinut mitään muita Mersuja yksiväriseen kuosiin, kuin MT-227:n & MT-231:n.

Lopuksi, en tiedä oliko MT-225, WNr. 13577 yksivärisessä camossa Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 jossain vaiheessa vai ei, enkä ole edes väittänyt tietävänikään, kuten jotkut muut väittävät 100% tietävänsä. Enkä usko, että kukaan mukaan tietää… Tai kenties Kari Stenman yksin tietää, mutta hän ei ole kuitenkaan verifikoinut MT-225:stä yksiväriseen kuosiin.

Eiköhän katsella MM-Futista… Parhain terveisin, AJ
En nyt tiedä kenelle vastaat, koska minä EN ole väittänyt MT-225:n tulleen Suomeen muussa kuin normi-camossa.

Minä EN ole väittänyt, että se olisi maalattu yksiväriseksi. Sen sijaan mainitsemastani kuvasta näkee, että koneen kyljestä ei erotu RLM76:a. Tosin sehän ei päde, koska vain normi-camon puolesta puhuvat näytöt otetaan huomioon. Tässä kelpaa myös se moitittu mutu.

En tiedä miten MT-227 ja MT-231 tähän liittyvät, niiden maalauksesta ei pysty sanomaan mitään MT-225:n maalauksesta.

Se, mitä olen sanonut, on, että MT-225 maalattiin Suomessa. Ellei sitten selitys ole, että maali on valunut johtoreunoissa… Samoin ohjaamokuvista 4.4.1944 ei erotu minkäänlaista värirajaa sieltä mistä pitäisi.

Se, mitä olen sanonut, on, että on valokuvia, joista ei voi erottaa RLM76:a sieltä missä sitä pitäisi olla.

Ihmettelen, että kuvista pystyy päättelemään (laadusta riippumatta), että MT-225 on normi-camossa, mutta kuvista EI voi päätellä, että se ei ole.

Sellainen huomio muuten, että juridiikassa ei edellytetä 100% näyttöä. Muuten ei taitaisi tulla yhtään tuomiota koskaan.

Jos sitten idea on, että se, jolla on isoimmat kuvat, on oikeassa, niin taitaa tosiaan olla parempi molempien keskittyä jalkapalloon.
AJ 14.6.2018 23:45 Vastaa lainauksella
Moi Heikki,
Heikki Kuusela kirjoitti:
En nyt tiedä kenelle vastaat, koska minä EN ole väittänyt MT-225:n tulleen Suomeen muussa kuin normi-camossa.
Ei kannata ottaa hernettä nekkuun, en väittänytkään, että olet tehnyt niin. Kannattaa lukea tarkemmin, eikä reagoida kärkkäästi ja emotionaalisesti.

Eiköhän kaikki kuvat ole käyty jo edellä useasti läpi, niitä ei tarvitse jatkuvasti toistaa, eikä niistä tarvitse nillittää. Sinulla on oma tulkintasi ja mielipiteesi kirjojesi kuvista, olen tuonut oman näkemykseni (mahdollisesti vääränkin) esille Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa teoksen kuvista.
AJ kirjoitti:
Jos kuva on tulkinnanvarainen, siitä ei kannata tehdä 100% johtopäätöksiä puoleen jos toiseen. Puolestaan oletus on aina oletus, kun muuta täysin varmasti (100%) kompensoivaa tietoa ei ole saatavilla, ei mikään 100% varmuus.

Kenenkään tulkinta ja mielipide epäselvistä ja tulkinnanvaraisista kuvista ei tee niistä faktaa; tarvitaan muita todisteita; juridisin termein näyttöjä.

Ja jos 100% näyttöjä ei ole, niin ei ole myöskään kiistatonta 100% faktaa; ainoastaan mutu-tulkintoja ja mielipiteitä, eikä mutu-tulkinnoilla ja mielipiteillä ei ole merkitystä; vain faktoilla on merkitystä.

Mikäli faktaa ei löydy, joka explisiittisesti todistaa MT-225:n yksivärisyyden jossain vaiheessa lienee fiksuinta ja parasta todeta, ettei varmuudella tiedetä asiaa ja että se on hyvin tulkinnanvarainen, kuin se että mutu-tulkinnalla esittää tai väittää emotionaalisesti kiven kovaa asiaa faktaksi. Kaikkiin asioihin ei aina vaan löydy vastausta.
En tiettävästi ole missään vaiheessa väittänyt, että tulkintani on 100% oikea tai ylipäätään oikea, mutta en myöskään tulkitse epäselviä ja tulkinnanvaraisia kuvia faktoiksi. Samoin sinun on täysin turhaa väittää epäselviä ja tulkinnanvaraisia kuvia 100% oikeaksi oman tulkintasi tai mielipiteesi mukaan.
Heikki Kuusela kirjoitti:
En tiedä miten MT-227 ja MT-231 tähän liittyvät, niiden maalauksesta ei pysty sanomaan mitään MT-225:n maalauksesta.
Tarvitseeko tätä edes kysyä…, muutenhan voisi aivan yhtä hyvin voisi sanoa, ettei mitään muutakaan kuvaa tarvitse verrata keskenään. Eiköhän MT-227 ja MT-231 liity olleellisesti erinomaisina verrokkikuvina MT-225:een, koska kuvat niistä ovat mustavalkoisia, kuten kuvat MT-225:stä ja koska MT-227 ja MT-231 ovat verifikoidusti yksivärisessä kuosissa.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Sellainen huomio muuten, että juridiikassa ei edellytetä 100% näyttöä. Muuten ei taitaisi tulla yhtään tuomiota koskaan.
Sellainen huomio muuten, etten väittänytkään juridiikassa edellytettävän 100% näyttöä, ja kenties juuri sen 100% näytön puutteen takia tuomiot usein meneekin pieleen…
AJ kirjoitti:
Ja jos 100% näyttöjä ei ole, niin ei ole myöskään kiistatonta 100% faktaa; ainoastaan mutu-tulkintoja ja mielipiteitä, eikä mutu-tulkinnoilla ja mielipiteillä ei ole merkitystä; vain faktoilla on merkitystä.
Eiköhän isommat ja parempi resoluutioiset kuvat ole yleensä selkeämpiä…
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Jos ottaa noin helposti herneet nekkuun ja reagoi liiankin emotionaalisesti, niin ehkei MM-Futikseenkaan keskittyminen liene hyvä juttu, voi saada hyvin herkästi sydänkohtauksen ilman nitroja…
AJ kirjoitti:
Lopuksi, en tiedä oliko MT-225, WNr. 13577 yksivärisessä camossa Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 jossain vaiheessa vai ei, enkä ole edes väittänyt tietävänikään, kuten jotkut muut väittävät 100% tietävänsä. Enkä usko, että kukaan mukaan tietää… Tai kenties Kari Stenman yksin tietää, mutta hän ei ole kuitenkaan verifikoinut MT-225:stä yksiväriseen kuosiin.
Parhain terveisin, AJ
Mielenkiintoinen keskustelu… Muutama ajatus asiasta…

Ensimmäisen erän koneet olivat uusia ja maalaukseltaan pääosin samankaltaisia Suomeen tullessaan.
Toinen erä G-2 koneita eli MT-217-230 olivat peruskorjattuja, ainakin niin olen antanut itseni ymmärtää vuosikymmenien ajan. Mielestäni maalauksissa on nähtävissä selviä eroja uutena tulleisiin.

MT-220, konepelti NÄYTTÄISI olevan eri paria muun koneen kanssa.

MT-227 selvästi kolmivärikaaviossa mutta NÄYTTÄISI olevan suttuisampi, kuin osittain paikkamaalattu. Enkä tarkoita siirtotunnusten ym ylimaalausta. Myöhemmin MT-227 on aivan eri näköinen "yksivärisenä". Siis ylimaalattuna Suomessa.

MT-222, olen ollut uskossa että se oli G-2 varustettuna G-4 siivillä. Peruskorjauksessa runko maalattu ohuella RLM74 kerroksella, alkuperäinen kaavio näkyy alla. Kuvien perusteella tuntuu uskottavalta sillä maalaus ei näytä normi tehdasmaalaukselta.

Nuo nyt olivat kolme esimerkkikonetta, en ala enempää

Saivatko peruskorjatut koneet uuden werke nummerin? Jos peruskorjattavaan runkoon maalattiin puolipeittävä (MT-222?) RLM 74 pinta eikö se edelleen täyttänyt kolmivärimääräyksen?
AJ 15.6.2018 02:55 Vastaa lainauksella
Moi Raine, Kun nyt vielä satun olemaan hereillä tekemässä duunia, niin samalla voin nopeasti vastata kysymyksiisi. Keskustelun mielenkiintoisuudesta voinee toki olla montaa mieltä; mutta se ei liene oleellisin asia mielessäsi.

Olet aivan oikeassa. 30 kpl:sta Mersu G-2:ia, ensimmäiset 16 kpl:tta olivat minttiuusia ja seuraavat 14 kpl:tta peruskorjattuja (ei kuitenkaan varaosista rakennettuja; se on täysin eri asia). Peruskorjatut koneet eivät saaneet uutta Werke Nummer:ia.

Kaikki Suomen Bf 109G-2:t olivat aivan normaalisti Wiener Neustädtler Flugzeugwerke (WNF) tehtaisssa rakennettuja 600 kpl:een Bf 109G-2 lekon rakennusblokissa (590 kpl:tta Bf 109G-2 ja 10 kpl:tta Bf 109G-2/R1 konetta) aikajänteellä touko - lokakuu 1942. Lisäksi Mersut MT-225 WNr. 13577 ja MT-227 WNr. 13736 olivat Bf 109G-2/R1 versioita eli rakennusblokin 10 kpl:sta Bf 109G-2/R1 versioita.

Kaikkiin Suomeen tulleisiin Mersuihin, G-2:t ja G-6:t, oli maalattu jo tehtaalla normicamo, yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76. Mutta olet aivan oikeassa, että vivahde-eroja normicamossa oli; erityisesti juuri noissa 14 kpl:ssa peruskorjattuja Bf 109G-2:ia. Juuri tämän vuoksi kirjoitin aiemmin:
AJ kirjoitti:
Monet heikkoresoluutioiset ja epäselvät kuvat (johtuen luonnollisesti negatiivien tasosta) myös Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa opuksessa saavat useat Mersut näyttämään alkuun yksivärisiltä; en ryhdy tässä yhteydessä enää listaamaan näitä epäselviä ja tulkinnanvaraisia kuvia, koska olen yllä listannut jo enemmän kuin tarpeeksi eri Mersu-kuvia. Kukin voi itse hankkia Stenmanin teoksen ja todeta tämän asian hyvin selkeästi itse.
Nämä normicamon vivahde-erot korostuvat, mikäli mv-kuva ei ole tarkka.

Ensimmäinen erä 16 kpl:tta minttiuusia Bf 109G-2:ia, MT-201 - MT-216, luovutettiin juuri Wiener Neustadt:ssa 9.3.1943 ja saapuivat Malmille 13.3.1943. Näiden minttiuusien koneiden normicamo oli yhdenmukainen ja selkeä; esim. Stenmanin Mersu-opus kuvat sivut 12, 13 & 15.

Toinen erä 14 kpl:tta peruskorjattuja Bf 109G-2:ia, MT-217 - MT-230, luovutettiin suomalaisille Saksassa, Erdingissä 10.5.1943 ja ne saapuivat Suomeen Malmin lentokentälle 16.5.1943. Tosin yksi lekoista MT-226 WNr. 13592 vaurioitui matkan alussa ja jäi Saksaan. MT-226 saapui Suomeen vasta 21.2.1944. Näiden peruskorjattujen koneiden normicamo ei ollut yhdenmukainen ja selkeä; esim. Stenmanin Mersu-opus kuvat sivut 14 & 16.

MT-220:n konepelti on eri paria muun koneen kanssa, esim. Mersu-teos, sivu 102. Olet aivan oikeassa.

MT-225 (esim. Mersu-teos sivut 114 & 115), MT-227 (esim. Mersu-teos sivut 88 & 89), MT-229 (esim. Mersu-teos sivut 86 & 87) ja MT-231 (esim. Mersu-teos sivu 123) ovat selvästi kolmivärikaaviossa mutta ovat suttuisia, osittain paikkamaalattuja. Olet aivan oikeassa.

MT-222 oli varustettuna G-4 siivillä, sillä se sai peruskorjauksessa G-4 siivet ja runko maalattiin ohuella RLM 74 kerroksella, alkuperäinen normi kolmivärikaavio näkyy alla. Esim. Mersu-teos sivut 16, 40, 90, 95 ja 103. Olet aivan oikeassa.

Kun peruskorjattavaan runkoon maalattiin puolipeittävä (kuten MT-222) RLM 74 pinta, niin se yhä täytti kolmivärimääräyksen; ainakin saksalaisten mukaan. Olet aivan oikeassa.

Raine, olit täysin oikeassa kaikessa mitä ajattelit. Toivottavasti tästä oli jotain apua. Parhain terveisin, AJ
AJ kirjoitti:
Ei kannata ottaa hernettä nekkuun, en väittänytkään, että olet tehnyt niin. Kannattaa lukea tarkemmin, eikä reagoida kärkkäästi ja emotionaalisesti.
Kärkkäys kyllä johtuu mielestäni valikoivasta todisteharkinnasta. Jos kuvista näkyy jotakin, joka todistaa maalaamisesta, kuva on epätarkka, suttuinen, huonolla resoluutiolla. Kun taas kuvista näkyy jokin mikroskooppinen vaalealta näyttävä täplä, tämä taas osoittaa normi-camosta. Näissä kuvissa ei sitten koskaan ole epätarkkuutta, suttuisuutta eivätkä ne ole resoluutioltaan huonoja. Tästä kärkkäys johtuu, ei siitä, että sinänsä suhtautuisin suomalaisen hävittäjän maalauskaavion intohimoisesti.

Vielä ei ole kuitenkaan löytynyt sitä syksyn 1943 jälkeistä kuvaa, jossa MT-225:n kyljestä löytyisi RLM76:a.

Kun nyt sitten viitataan muiden koneiden kuviin, niin katsoin kaikki lähteideni (3kpl) G2-kuvat (kymmeniä) läpi. Niissä ei ollut yhtäkään sellaista, jossa koneen kuvista ei olisi selkeästi erottanut RLM76:a (poislukien tietenkin ne, jotka on maalattu yhtenäisellä värillä). Niissäkin koneissa, joissa koneen maalaus muuten vaikutti yhtenäiseltä, RLM76 näkyi viimeistään korkeusvakaajien alla pyrstössä ja sivuvakaajassa. MT-225:ssä en ole tällaista nähnyt.

Ja minä nyt varmuuden vuoksi toistan vielä: Minä en väitä, että MT-225 olisi maalattu yhtenäisellä RLM74:lla. Minä väitän, että kone on maalattu. Lisäksi minä en ole nähnyt koneen kyljessä RLM76:a. Tällaiseksi ei lasketa mutu-tuntumia heijastuksista. Väitän siis, että koneessa ei ole RLM76:a sellaisissa paikoissa, joissa sitä muissa normi-camoon maalatuissa koneissa on.
Oli sitten lentsikka tai tankki niin Esko saa aikaan upeita malleja. Tykkään.
AJ 15.6.2018 20:54 Vastaa lainauksella
Moi Heikki,
Heikki Kuusela kirjoitti:
Kärkkäys kyllä johtuu mielestäni valikoivasta todisteharkinnasta. Jos kuvista näkyy jotakin, joka todistaa maalaamisesta, kuva on epätarkka, suttuinen, huonolla resoluutiolla. Kun taas kuvista näkyy jokin mikroskooppinen vaalealta näyttävä täplä, tämä taas osoittaa normi-camosta. Näissä kuvissa ei sitten koskaan ole epätarkkuutta, suttuisuutta eivätkä ne ole resoluutioltaan huonoja.
Ennenkuin reagoi kärkkäästi, emotionaalisesti ja syyttää toisia valikoivasta "todisteharkinnasta", kannattaa mennä peilin eteen ja katsoa itseään.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Vielä ei ole kuitenkaan löytynyt sitä syksyn 1943 jälkeistä kuvaa, jossa MT-225:n kyljestä löytyisi RLM76:a.
Valikoivaa todisteharkintaa…???
Mersu-opus:
MT-225, 6.3.1944 Malmilla, sivu 203 ja MT-225, Suulajärvi 4.4.1944, sivu 217 kannuspyörän yläpuolella ja ohjaamon kohdalla,
MT-225, huhtikuu 1944 Suulajärvi, sivu 216 ohjaamon kohdalla
MT-225, 15.6.1944 Immola, sivu 235 siipien johtoreuna ja rungon oikealla puolella

Valitettava kylmä totuus on, että useat MT-225 mv-kuvat ovat heikko resoluutioisia ja epätarkkoja, tykkäsi siitä tai ei ja siten myös tulkinnanvaraisia. Tämäkin on tuotu esille jo useasti edellä ja yllä.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Kun nyt sitten viitataan muiden koneiden kuviin, niin katsoin kaikki lähteideni (3kpl) G2-kuvat (kymmeniä) läpi. Niissä ei ollut yhtäkään sellaista, jossa koneen kuvista ei olisi selkeästi erottanut RLM76:a (poislukien tietenkin ne, jotka on maalattu yhtenäisellä värillä). Niissäkin koneissa, joissa koneen maalaus muuten vaikutti yhtenäiseltä, RLM76 näkyi viimeistään korkeusvakaajien alla pyrstössä ja sivuvakaajassa. MT-225:ssä en ole tällaista nähnyt. .
Valikoivaa todisteharkintaa…???
Mersu-opas:
Esim. Mersuja, joissa ei näy selkeästi RLM 76 väriä korkeusvakaajien alla pyrstössä ja sivuvakaajassa
MT-222, sivut 16, 40, 90, 95 ja 103, MT-226, sivu 14 ja MT-231, sivu 122.
Sinänsä tällä ei liene mitään oleellista merkitystä.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Ja minä nyt varmuuden vuoksi toistan vielä: Minä en väitä, että MT-225 olisi maalattu yhtenäisellä RLM74:lla. Minä väitän, että kone on maalattu. Lisäksi minä en ole nähnyt koneen kyljessä RLM76:a. Tällaiseksi ei lasketa mutu-tuntumia heijastuksista. Väitän siis, että koneessa ei ole RLM76:a sellaisissa paikoissa, joissa sitä muissa normi-camoon maalatuissa koneissa on.
Valikoivaa todisteharkintaa…???
Kts. vastaukset edellä ja vielä Mersu-opas: MT-225, sivut 108, 114, 115, 118 ja 122.

Kukin voi ja saa väittää ihan mitä tahansa…, mutta se ei tee asioista faktoja. Parhain terveisin, AJ
AJ kirjoitti:
MT-225, 6.3.1944 Malmilla, sivu 203 ja MT-225, Suulajärvi 4.4.1944, sivu 217 kannuspyörän yläpuolella ja ohjaamon kohdalla,
MT-225, huhtikuu 1944 Suulajärvi, sivu 216 ohjaamon kohdalla
MT-225, 15.6.1944 Immola, sivu 235 siipien johtoreuna ja rungon oikealla puolella
Nuo Suulajärven kuvat on ilmeisesti otettu samassa kuvaussessiossa 4.4.1944. Ohjaamon kohdalta on useita tarkkoja kuvia, joissa esiintyvät Metsola, Pyötsiä ja Koskelainen. Näissä kuvissa ei näy mitään jälkeä RLM76:sta. Kuvat on otettu sivusta läheltä ja ovat selkeimmät kuvat tuosta alueesta.
AJ kirjoitti:
Mersu-opas:
Esim. Mersuja, joissa ei näy selkeästi RLM 76 väriä korkeusvakaajien alla pyrstössä ja sivuvakaajassa
MT-222, sivut 16, 40, 90, 95 ja 103, MT-226, sivu 14 ja MT-231, sivu 122.
Sinänsä tällä ei liene mitään oleellista merkitystä.
MT-222 oli jo saapuessaan päällemaalattu, joten en nyt tiedä mitä yrität todistella. MT-231 maalattiin yksiväriseksi. MT-226:sta ei lähteissäni ole yhtään kuvaa, joten sen osalta en voi sanoa mitään.

Katso kuvia MT-225:n kanssa saman werknummernblöcken koneista, niin huomaat, että korkeusvakaajan alla RLM76 on selkeästi näkyvissä. Esim: Wnr 13 889 Wnr 13 554
AJ kirjoitti:
Kukin voi ja saa väittää ihan mitä tahansa…, mutta se ei tee asioista faktoja. Parhain terveisin, AJ
Pätee myös sinun havaintoihin.
Ohhoh, tästähän taas jälleen bisserwisserwasserwosser pätemistä, oli niin tai näin, upea Mersu. Tässä kohtaa meidän kaikkien kannattaa kuitenkin muistaa, että yksikään meistä ei ole elänyt tuolla aikakaudella jotenka eikö nää inttämiset vois vaan jättää pois?
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
EN osallistu mitenkään siihen keskusteluun että mikä on koneen maalaus. Mielestäni on mielenkiintoista että siiven reuna on muuttunut kahdessa kuukaudessa mielestäni hyvinkin paljon.

Sivu 217, iso kuva, Suulajärvi 4.4.1944,
Linkki
Sivu 235, iso kuva, Immola 15.6.1944
Linkki
Kimmo Siika kirjoitti:
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
EN osallistu mitenkään siihen keskusteluun että mikä on koneen maalaus. Mielestäni on mielenkiintoista että siiven reuna on muuttunut kahdessa kuukaudessa mielestäni hyvinkin paljon.

Sivu 217, iso kuva, Suulajärvi 4.4.1944,
Linkki
Sivu 235, iso kuva, Immola 15.6.1944
Linkki
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Ööö.. Koneen numero vaihtunut samalla, eka vitonen, toinen jotain muuta (2?)
Tervo Salminen kirjoitti:
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Ööö.. Koneen numero vaihtunut samalla, eka vitonen, toinen jotain muuta (2?)
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Koneen taktinen numero on siirretty taaemmaksi ohjaamon etukulmaukseen ja numero 5 on vaihtunut 2:si. Vanha numeron sijoituspaikka näkyy selvästi ylimaalatun.
Jean Forsberg kirjoitti:
Ohhoh, tästähän taas jälleen bisserwisserwasserwosser pätemistä, oli niin tai näin, upea Mersu. Tässä kohtaa meidän kaikkien kannattaa kuitenkin muistaa, että yksikään meistä ei ole elänyt tuolla aikakaudella jotenka eikö nää inttämiset vois vaan jättää pois?
Kun tästä nyt on keskustelu sukeutunut ja mallin rakentaja ei näytä panevan pahakseen, niin eiköhän tätä voi tässä puida.

Ja heti kärkeen täytyy oikoa eräs väite:
AJ kirjoitti:
Kaikki Suomen Bf 109G-2:t olivat aivan normaalisti Wiener Neustädtler Flugzeugwerke (WNF) tehtaisssa rakennettuja 600 kpl:een Bf 109G-2 lekon rakennusblokissa (590 kpl:tta Bf 109G-2 ja 10 kpl:tta Bf 109G-2/R1 konetta) aikajänteellä touko - lokakuu 1942. Lisäksi Mersut MT-225 WNr. 13577 ja MT-227 WNr. 13736 olivat Bf 109G-2/R1 versioita eli rakennusblokin 10 kpl:sta Bf 109G-2/R1 versioita.
Näinhän toki ei ole. Samaan rakennusblokkiin kuuluivat vain ensimmäiset 16 mersua ja joitain myöhempiä. Koneet edustavat eri blokkeja ja eri valmistajia:

201-216 WNF samaa blokkia
217-220 Erla
221-229 WNF, mutta 226 lukuun ottamatta eri blokkia ensimmäisten kanssa
230 Regensburg
231 ja 232 Erla
233 ja 234 WNF, eri blokkia kuin ensimmäiset
235 Erla
236 ja 237 WNF, eri blokkia kuin ensimmäiset
238 ja 239 WNF, samaa blokkia ensimmäisten kanssa
240 Erla
241 Regensburg
242 Erla
243 ja 244 WNF, eri blokkia kuin ensimmäiset
245 Erla
246-248 WNF, samaa blokkia ensimmäisten kanssa

Ilmeisesti kaikki Suomeen tulleet mersut ovat tulleet tehtaalta normi 74/75/76 camossa. Joukossa ei liene aavikko-camoon maalattuja yksilöitä. Ennen Suomeen saapumistaan niistä osa on kuitenkin ollut yksiköissään, joissa niitä on maalailtu miten sitten onkaan. Peruskorjaukseen ne ovat joutuneet ilmeisestikin jonkun haaverin jälkeen. Onko ne peruskorjauksen yhteydessä maalattu uudestaan? Hyvin mahdollista. Miten ne on maalattu? Kokonaan vain paikoitellen? Tästä ehkä joku osaa kertoa (Stenman?). Joka tapauksessa on yhdentekevää peruskorjattujen mersujen kohdalla missä maalissa ne ovat alunperin tulleet tehtaalta.

Ohessa MT-232 saksalaisessa ulkoasussaan Wnr 10467. Ainakin runko on täytynyt maalata uudestaan, jotta normicamoon olisi päästy.

Netistä löytyy tehdasnumerolla jonkin verran tietoa peruskorjattujen mersujen aiemmista vaiheista.
Kimmo Siika kirjoitti:
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Koneen taktinen numero on siirretty taaemmaksi ohjaamon etukulmaukseen ja numero 5 on vaihtunut 2:si. Vanha numeron sijoituspaikka näkyy selvästi ylimaalatun.
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Ja se "uudelleenmaalaus" tehty ennen taktisen numeron vaihtumista (muutenhan toi suttaus olisi turhaa). Aikajänne kaventuu?
AJ 16.6.2018 22:59 Vastaa lainauksella
Moi, Upea kaunis päivä ja upeaa MM-futista…, mitä muutakaan enää kaipaa…

No niin, näin MM-futisotteluiden välillä, kaikki oleellinen on jo useaan kertaan sanottu edellä, asia ei siitä miksikään muutu, vaikka kuinka spekuloitaisiin.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Nuo Suulajärven kuvat on ilmeisesti otettu samassa kuvaussessiossa 4.4.1944. Ohjaamon kohdalta on useita tarkkoja kuvia, joissa esiintyvät Metsola, Pyötsiä ja Koskelainen. Näissä kuvissa ei näy mitään jälkeä RLM76:sta. Kuvat on otettu sivusta läheltä ja ovat selkeimmät kuvat tuosta alueesta.
En spekuloi kuvien ottamishetkeäkään. Edellä on jo nämä käsitelty:
Mersu-opus:MT-225, 6.3.1944 Malmilla, sivu 203 ja MT-225, Suulajärvi 4.4.1944, sivu 217 kannuspyörän yläpuolella ja ohjaamon kohdalla RLM 76, eivät tarkimpia kuvia
MT-225, huhtikuu 1944 Suulajärvi, sivu 216 ohjaamon kohdalla ja selkeä väriraja RLM 76, kohtuullisen tarkka kuva
MT-225, 15.6.1944 Immola, sivu 235 siipien johtoreuna ja rungon oikealla puolella RLM 76, tarkin kuva

Sivun 217 kuvan Kimmo linkittikin; siitä voisi ympyröidä punaisella myös vasemman siiven johtoreunan, ohjaamon kohdan ja kannuspyörien yläpuolen. Tosin kuvan resuluutio ei ole paras mahdollinen, eikä myöskään tarkkuus ja ympärillä on tummaa metsää. Tulkinnanvarainen kuva, kuten jo useasti sanottu.

Samoin sivun 235 kuvan Kimmo linkitti; siitä voisi ympyröidä punaisella myös koko rungon oikean puolen, erityisesti ylimaalatusta numerosta ohjaamoon päin. Kuvan resuluutio ja tarkkuus lienee paras MT-225 kuvista. Kiitokset Kimmolle kuvien skannauksista.
AJ kirjoitti:
Myös esimerkkinä Jari B:n linkittämä värikuva MT-229:stä kesäkuussa 1943 Malmilla (ei myöskään parhaassa resoluutiossa, mutta värikuva itsessään on merkittävämpi kuin mv-kuva), osoittaa sen kuinka hennolta normicamo; yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76; jopa värikuvassakin näyttää. Mikäli kuva olisi mustavalkoinen, sen voisi helposti tulkita yksiväriseksi, vaikkakin tarkasti katsoen vaaleat kohdat ja täplitys rungossa hennosti erottuisikin. Huomaa kuvasta myös siipien johtoreunan aaltomainen useampivärinen maalaus. Kiitokset Jari B:lle linkistä.
Heikki Kuusela kirjoitti:
MT-222 oli jo saapuessaan päällemaalattu, joten en nyt tiedä mitä yrität todistella. MT-231 maalattiin yksiväriseksi. MT-226:sta ei lähteissäni ole yhtään kuvaa, joten sen osalta en voi sanoa mitään.
AJ kirjoitti:
Esim. Mersuja, joissa ei näy selkeästi RLM 76 väriä korkeusvakaajien alla pyrstössä ja sivuvakaajassa MT-222, sivut 16, 40, 90, 95 ja 103, MT-226, sivu 14 ja MT-231, sivu 122.
MT-222, MT-226 ja MT-231 olivat saapuessaan normikolmiväricamossa. Ko. kuvat ovat siitä kun koneet ovat saapuneet Suomeen. MT-231 maalattiin myöhemmin yksiväriseksi; tämäkin on jo käsitelty aiemmin yllä.
AJ kirjoitti:
Kukin voi ja saa väittää ihan mitä tahansa…, mutta se ei tee asioista faktoja. Parhain terveisin, AJ
Heikki Kuusela kirjoitti:
Pätee myös sinun havaintoihin.
Tottakai pätee, en ole muuta esittänytkään. Kannattaa lukea edeltä tarkoin mitä olen kirjoittanut; sitä kutsutaan luetun ymmärtämiseksi.
AJ kirjoitti:
Kenenkään tulkinta ja mielipide epäselvistä ja tulkinnanvaraisista kuvista ei tee niistä faktaa; tarvitaan muita todisteita; juridisin termein näyttöjä.

Ja jos 100% näyttöjä ei ole, niin ei ole myöskään kiistatonta 100% faktaa; ainoastaan mutu-tulkintoja ja mielipiteitä, eikä mutu-tulkinnoilla ja mielipiteillä ei ole merkitystä; vain faktoilla on merkitystä.

En tiettävästi ole missään vaiheessa väittänyt, että tulkintani on 100% oikea tai ylipäätään oikea, mutta en myöskään tulkitse epäselviä ja tulkinnanvaraisia kuvia faktoiksi. Samoin sinun on täysin turhaa väittää epäselviä ja tulkinnanvaraisia kuvia 100% oikeaksi oman tulkintasi tai mielipiteesi mukaan.

Mikäli faktaa ei löydy, joka explisiittisesti todistaa MT-225:n yksivärisyyden jossain vaiheessa lienee fiksuinta ja parasta todeta, ettei varmuudella tiedetä asiaa ja että se on hyvin tulkinnanvarainen, kuin se että mutu-tulkinnalla esittää tai väittää emotionaalisesti kiven kovaa asiaa faktaksi. Kaikkiin asioihin ei aina vaan löydy vastausta.
Jean Forsberg kirjoitti:
Ohhoh, tästähän taas jälleen bisserwisserwasserwosser pätemistä, oli niin tai näin, upea Mersu. Tässä kohtaa meidän kaikkien kannattaa kuitenkin muistaa, että yksikään meistä ei ole elänyt tuolla aikakaudella jotenka eikö nää inttämiset vois vaan jättää pois?
Olet aivan oikeassa Jean. Omalta osaltani en ole missään vaiheessa väittänyt tietäväni 100% totuutta; osaksi myös juuri siksi, että en elänyt tuolla aikakaudella.
AJ kirjoitti:
Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama oliko MT-225, WNr. 13577 yksivärissä suojamaalauksessa; Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, vaiko normicamossa yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76 tai vaikkapa sinisen tai mustan värinen; tämän pitäisi olla kaikille selvää, sillä en suhtaudu asiaan tunteenomaisesti, eikä se ole minulta mitään pois, missä värissä MT-225 tai muutkin Mersut olivat. Jos tämä ei ole selvää, ei voi mitään ymmärryksen puutteelle.
Olen tuonut lähinnä esille vahvan epäilyn yleisesti esitetystä MT-225 suojamaalauksesta ja en tiedä oliko MT-225, WNr. 13577 yksivärisessä camossa Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 jossain vaiheessa vai ei, enkä ole edes väittänyt tietävänikään, kuten jotkut muut, "bisserwisserwasserwosserit", kuten sanot, väittävät tietävänsä.

Olen tuonut esille myös faktat:

1) Kaikkiin Suomi-Mersuihin, Bf 109G-2:t ja G-6:t, oli maalattu jo tehtaalla normicamo, yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76.

2) Mersut MT-227 ja MT-231 olivat yksivärisissä, Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, camossa.

3) Tiettävästi Kari Stenman ei ole missään verifikoinut mitään muita Mersuja yksiväriseen kuosiin, kuin MT-227:n & MT-231:n.

Kenties Kari Stenmanilla on syynsä siihen miksi hän ei ole vahvistanut muita Mersuja yksiväriseen kuosiin, tiedä häntä…

Lopuksi: Kuten olen jo aiemmin useasti kirjoittanut: En kaipaa tulkintoja, mutu-näkemyksiä ja mielipiteitä tulkinnanvaraisista ja epäselvistä mv-kuvista - kukin voi ja saa tulkita niitä ihan miten sattuu ja olla niistä ihan mitä tahansa mielipidettä. Kenenkään tulkinta tai mielipide ei tee näistä tulkinnanvaraisista ja epäselvistä mv-kuvista faktoja

Jokainen jolla on Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa kirja voi hyvin tarkkaan tutkia kuvia, verrata niitä keskenään ja tulkita ne parhaansa mukaan.

Kaipaan faktoja, kuten yllä olen useasti jo tuonut esille: Milloin, miksi ja missä jos ylipäätään maalattiin ja missä ovat asianmukaiset käskyt…? Kaikki muu on vain tulkinnanvaraista spekulointia. Yhä edelleen vastauksia näihin ei ole ainakaan vielä toistaiseksi ilmennyt.

Eiköhän tämä ollut tässä osaltani. Palataan asiaan sitten kun Jean:n mainitsemat "bisserwisserwasserwosserit" tuovat explisiittiset näytöt tai todisteet, miten vaan kukin haluaa niitä kutsua, esille… Parhain terveisin, AJ

Ja nyt taas hienon MM-futispelin pariin…

PS Kiitos Heikki, Virheeni huomaamisesta rakennusblokkien osalta. Katsoin valitettavasti väärät WNr:t, koska lienen katsonut ainoastaan MT-225, MT-227 ja MT-229 blokin, joka on sama. Mutta rakennusblokkimuutokset eivät muuta mitään Suomi-Mersujen osalta.

Nyt kun toit asian esille tarkistin WNr:t Stenmanin Mersu-opuksesta ja Jochen Prien:n & Peter Rodeike:n Messerschmitt Bf 109F, G & K Series An Illustrated Study sekä Willy Radinger:n & Wolfgang Otto:n Messerschmitt Bf 109F - K Development Testing Production opuksista, joissa on joka tapauksessa yhtenevä ja identtinen tieto, listasi ei ollut ihan oikea, tässä on oikea lista lyhyesti, jos nyt jotain edes kiinnostaa ja toivottavasti kopion nyt oikein WNr:t yllä mainituista opuksista…:

MT-201-216, WNF, lokakuu - joulukuu 1942, 350 lekon blokki WNr 14501-14850, G-2 & G2/R3

MT-217-220, Erla, kesäkuu - elokuu 1942, 160 lekon blokki WNr 10319-10479, G-2

MT-221, Erla, heinäkuu - joulukuu 1942, 384 lekon blokki WNr 10480-10863, G-2 Trop

MT-222-225, WNF, toukokuu - lokakuu 1942, 600 lekon blokki WNr 13401-14000, 590 G-2 & 10 G2/R1

MT-226, WNF, lokakuu - joulukuu 1942, 350 lekon blokki WNr 14501-14850, G-2 & G2/R3

MT-227-229, WNF, toukokuu - lokakuu 1942, 600 lekon blokki WNr 13401-14000, 590 G-2 & 10 G2/R1

MT-230, Messerschmitt Regensburg, kesäkuu - elokuu 1942, 118 lekon blokki WNr 14151-14268, 96 G-2 & 22 G2 Trop

MT-231-232, Erla, kesäkuu - elokuu 1942, 160 lekon blokki WNr 10319-10479, G-2

MT-233-234, WNF, toukokuu - lokakuu 1942, 600 lekon blokki WNr 13401-14000, 590 G-2 & 10 G2/R1

MT-235, Erla, kesäkuu - elokuu 1942, 160 lekon blokki WNr 10319-10479, G-2

MT-236-237, WNF, toukokuu - lokakuu 1942, 600 lekon blokki WNr 13401-14000, 590 G-2 & 10 G2/R1

MT-238- 239, WNF, lokakuu - joulukuu 1942, 350 lekon blokki WNr 14501-14850, G-2 & G2/R3

MT-240, Erla, kesäkuu - elokuu 1942, 160 lekon blokki WNr 10319-10479, G-2

MT-241, Messerschmitt Regensburg, kesäkuu - elokuu 1942, 118 lekon blokki WNr 14151-14268, 96 G-2 & 22 G2 Trop

MT-242, Erla, heinäkuu - joulukuu 1942, 384 lekon blokki WNr 10480-10863, G-2 Trop

MT-243-244, WNF, toukokuu - lokakuu 1942, 600 lekon blokki WNr 13401-14000, 590 G-2 & 10 G2/R1

MT-245, Erla, toukokuu - kesäkuu 1942, 20 lekon blokki WNr 10299-10318, G-1; HUOM! Tämä on ilmeisesti päivitetty G-2:ksi peruskorjauksen yhteydessä Saksassa

MT-246-248, WNF, lokakuu - joulukuu 1942, 350 lekon blokki WNr 14501-14850, G-2 & G2/R3
AJ kirjoitti:
Sivun 217 kuvan Kimmo linkittikin; siitä voisi ympyröidä punaisella myös vasemman siiven johtoreunan, ohjaamon kohdan ja kannuspyörien yläpuolen. Tosin kuvan resuluutio ei ole paras mahdollinen, eikä myöskään tarkkuus ja ympärillä on tummaa metsää. Tulkinnanvarainen kuva, kuten jo useasti sanottu.
Senhän noista kuvista nyt huomaa joka tapauksessa, että siiven johtoreuna on muuttunut sekä kesällä 1943 että talvella 1943 otetuista kuvista. Ilmeisesti se on sitten muuttunut maalaamatta. En käsitä miten, mutta väliäkö tuolla…
AJ kirjoitti:
MT-222, MT-226 ja MT-231 olivat saapuessaan normikolmiväricamossa.
Niin… tuossa MT-222:ssa oli tullessa jo se ohut RLM74 pinnassa, joten sen takia siinä ei tietenkään näy myöskään normaaleita RLM76 kohtia korkeusvakaajan tienoilla. MT-222 siirtotunnuksissa Tämä itse asiassa puhuu sen puolesta, että tuota RLM76 maalia näkyy kaikissa muissa koneissa, paitsi ylimaalatuissa.
AJ kirjoitti:
Mikäli faktaa ei löydy, joka explisiittisesti todistaa MT-225:n yksivärisyyden jossain vaiheessa lienee fiksuinta ja parasta todeta, ettei varmuudella tiedetä asiaa ja että se on hyvin tulkinnanvarainen, kuin se että mutu-tulkinnalla esittää tai väittää emotionaalisesti kiven kovaa asiaa faktaksi. Kaikkiin asioihin ei aina vaan löydy vastausta.
Olen sen verran monta kertaa painottanut, että en väitä MT-225:ä yksiväriseksi, että luulisi sen menevän sinullekin perille. Se olisi muuten sitä luetun ymmärtämistä.
AJ kirjoitti:
Kaipaan faktoja, kuten yllä olen useasti jo tuonut esille: Milloin, miksi ja missä jos ylipäätään maalattiin ja missä ovat asianmukaiset käskyt…? Kaikki muu on vain tulkinnanvaraista spekulointia. Yhä edelleen vastauksia näihin ei ole ainakaan vielä toistaiseksi ilmennyt.
Tarkoitatko nyt sellaisia faktoja, kuin että kaikki Suomeen tulleet G2:t olivat samaa blokkia? Seikka, jolla sinä osittain perustelit, että ne olivat samalla tavalla maalatut, mutta jolla ei ollutkaan enää merkitystä, kun tämä "fakta" osoitettiin perusteellisesti virheelliseksi. Koneet eivät olleet samaa blokkia, mutta eivät edes saman valmistajan… Omia sanojasi lainaten voisi sanoa, että tämä on absurdia ja osoittaa melkoista puutetta sekä lähdemateriaalien, että ymmärryksen osalta.
AJ kirjoitti:
Mersut MT-225 WNr. 13577, MT-227 WNr. 13736 ja MT-229 WNr. 13993 olivat ihan normaalisti Wiener Neustädler Flugzeugwerke (WNF) tehtaisssa rakennettuja 600 kpl:een Bf 109G-2 lekon rakennusblokissa (590 kpl:tta Bf 109G-2 ja 10 kpl:tta Bf 109G-2/R1 konetta) aikajänteellä touko - lokakuu 1942.
Tämä sen sijaan pitää paikkansa. Ko. koneet olivat samaa blokkia, mutta tietenkin eri blokkia kuin ensimmäiset mersut. MT-227:n ja MT-229:n osalta en löydä tietoja, mutta MT-225:n osalta on viitteitä, että se olisi palvellut JG52:ssa (kuten pari muutakin Suomi-mersua) ennen Suomeen tuloaan. Niin tai näin, koneita on yksiköissä maalattu, joten niihin on jouduttu peruskorjauksen yhteydessä vähintään maalaamaan paikkauksia. Olisi tietenkin mielenkiintoista tietää missä tämä maalaus on suoritettu ja miten. Ja tietenkin tämä tekee melko lailla yhdentekeväksi sen, missä camossa kone on tullut ulos liukuhihnalta alunperin ja näin ollen sen, mitä blokkia se on ollut. Sama pätee tietenkin muihinkin peruskorjausmersuihin.
AJ 17.6.2018 16:38 Vastaa lainauksella
Moi,
Heikki Kuusela kirjoitti:
Senhän noista kuvista nyt huomaa joka tapauksessa, että siiven johtoreuna on muuttunut sekä kesällä 1943 että talvella 1943 otetuista kuvista. Ilmeisesti se on sitten muuttunut maalaamatta. En käsitä miten, mutta väliäkö tuolla….
On täysin turhaa irroittaa asioita tarkoituksenhakuisesti kontekstistään.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Näissä kuvissa ei näy mitään jälkeä RLM76:sta.
AJ kirjoitti:
Mersu-opus:MT-225, 6.3.1944 Malmilla, sivu 203 ja MT-225, Suulajärvi 4.4.1944, sivu 217 kannuspyörän yläpuolella ja ohjaamon kohdalla RLM 76, eivät tarkimpia kuvia. Sivun 217 kuvan Kimmo linkittikin; siitä voisi ympyröidä punaisella myös vasemman siiven johtoreunan, ohjaamon kohdan ja kannuspyörien yläpuolen. Tosin kuvan resuluutio ei ole paras mahdollinen, eikä myöskään tarkkuus ja ympärillä on tummaa metsää. Tulkinnanvarainen kuva, kuten jo useasti sanottu.
MT-225, huhtikuu 1944 Suulajärvi, sivu 216 ohjaamon kohdalla ja selkeä väriraja RLM 76, kohtuullisen tarkka kuva.
MT-225, 15.6.1944 Immola, sivu 235 siipien johtoreuna ja rungon oikealla puolella RLM 76, tarkin kuva
Samoin sivun 235 kuvan Kimmo linkitti; siitä voisi ympyröidä punaisella myös koko rungon oikean puolen, erityisesti ylimaalatusta numerosta ohjaamoon päin. Kuvan resuluutio ja tarkkuus lienee paras MT-225 kuvista. Kiitokset Kimmolle kuvien skannauksista.
Tosin tämäkin asia on jo käsitelty edellä.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Kun nyt sitten viitataan muiden koneiden kuviin, niin katsoin kaikki lähteideni (3kpl) G2-kuvat (kymmeniä) läpi. Niissä ei ollut yhtäkään sellaista, jossa koneen kuvista ei olisi selkeästi erottanut RLM76:a (poislukien tietenkin ne, jotka on maalattu yhtenäisellä värillä). Niissäkin koneissa, joissa koneen maalaus muuten vaikutti yhtenäiseltä, RLM76 näkyi viimeistään korkeusvakaajien alla pyrstössä ja sivuvakaajassa. MT-225:ssä en ole tällaista nähnyt.
AJ kirjoitti:
Esim. Mersuja, joissa ei näy selkeästi RLM 76 väriä korkeusvakaajien alla pyrstössä ja sivuvakaajassa MT-222, sivut 16, 40, 90, 95 ja 103, MT-226, sivu 14 ja MT-231, sivu 122. MT-222, MT-226 ja MT-231 olivat saapuessaan normikolmiväricamossa. Ko. kuvat ovat siitä kun koneet ovat saapuneet Suomeen. MT-231 maalattiin myöhemmin yksiväriseksi; tämäkin on jo käsitelty aiemmin yllä.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Niin… tuossa MT-222:ssa oli tullessa jo se ohut RLM74 pinnassa, joten sen takia siinä ei tietenkään näy myöskään normaaleita RLM76 kohtia korkeusvakaajan tienoilla. MT-222 siirtotunnuksissa Tämä itse asiassa puhuu sen puolesta, että tuota RLM76 maalia näkyy kaikissa muissa koneissa, paitsi ylimaalatuissa.
AJ kirjoitti:
Toinen erä 14 kpl:tta peruskorjattuja Bf 109G-2:ia, MT-217 - MT-230, luovutettiin suomalaisille Saksassa, Erdingissä 10.5.1943 ja ne saapuivat Suomeen Malmin lentokentälle 16.5.1943. Tosin yksi lekoista MT-226 WNr. 13592 vaurioitui matkan alussa ja jäi Saksaan. MT-226 saapui Suomeen vasta 21.2.1944. Näiden peruskorjattujen koneiden normicamo ei ollut yhdenmukainen ja selkeä; esim. Stenmanin Mersu-opus kuvat sivut 14 & 16.
MT-220:n konepelti on eri paria muun koneen kanssa, esim. Mersu-teos, sivu 102.
MT-225 (esim. Mersu-teos sivut 114 & 115), MT-227 (esim. Mersu-teos sivut 88 & 89), MT-229 (esim. Mersu-teos sivut 86 & 87) ja MT-231 (esim. Mersu-teos sivu 123) ovat selvästi kolmivärikaaviossa mutta ovat suttuisia, osittain paikkamaalattuja.
MT-222 oli varustettuna G-4 siivillä, sillä se sai peruskorjauksessa G-4 siivet ja runko maalattiin ohuella RLM 74 kerroksella, alkuperäinen normi kolmivärikaavio näkyy alla. Esim. Mersu-teos sivut 16, 40, 90, 95 ja 103.
Kun peruskorjattavaan runkoon maalattiin puolipeittävä (kuten MT-222) RLM 74 pinta, niin se yhä täytti kolmivärimääräyksen; ainakin saksalaisten mukaan.
Linkittämäsi kuva esimerkkinä: www.asisbiz.com…tkz-DL+IC-WNr-13528-transferred%20to-I.JG52-and-later-FAF-as-MT-222-01.html
Kovasti näyttäisi olevan yksivärinen, mikäli äkkiseltään tulkitaan, vaikka kone onkin kolmivärikaaviossa.

Aivan kuten Jari B:n linkittämässä värikuvassa:
AJ kirjoitti:
Myös esimerkkinä Jari B:n linkittämä värikuva MT-229:stä kesäkuussa 1943 Malmilla (ei myöskään parhaassa resoluutiossa, mutta värikuva itsessään on merkittävämpi kuin mv-kuva), osoittaa sen kuinka hennolta normicamo; yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76; jopa värikuvassakin näyttää. Mikäli kuva olisi mustavalkoinen, sen voisi helposti tulkita yksiväriseksi, vaikkakin tarkasti katsoen vaaleat kohdat ja täplitys rungossa hennosti erottuisikin. Huomaa kuvasta myös siipien johtoreunan aaltomainen useampivärinen maalaus. Kiitokset Jari B:lle linkistä.
Ko. Jari B:n linkittämä värikuva löytyy muuten Willy Radinger:n & Wolfgang Otto:n Messerschmitt Bf 109F - K Development Testing Production opuksista sivulta 57.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Olen sen verran monta kertaa painottanut, että en väitä MT-225:ä yksiväriseksi, että luulisi sen menevän sinullekin perille. Se olisi muuten sitä luetun ymmärtämistä.
Olenko edes näin väittänytkään. Mutta tämän keskustelun ydin on juuri se, että oliko MT-225 yksivärinen, camossa Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 jossain vaiheessa vaiko ei. Kaikki muu on vain enemmän tai vähemmän täytejorinaa. Se olisi muuten sitä luetun ymmärtämistä, että kannattaa taas katsoa peiliin…
Heikki Kuusela kirjoitti:
Tarkoitatko nyt sellaisia faktoja, kuin että kaikki Suomeen tulleet G2:t olivat samaa blokkia? Seikka, jolla sinä osittain perustelit, että ne olivat samalla tavalla maalatut, mutta jolla ei ollutkaan enää merkitystä, kun tämä "fakta" osoitettiin perusteellisesti virheelliseksi. Koneet eivät olleet samaa blokkia, mutta eivät edes saman valmistajan… Omia sanojasi lainaten voisi sanoa, että tämä on absurdia ja osoittaa melkoista puutetta sekä lähdemateriaalien, että ymmärryksen osalta.
Tuskin sinä edes huomasit valitettavaa virhettäni, koska sinulla ei nähtävästi ole Stenmanin Mersu-opusta, eikä Jochen Prien:n & Peter Rodeike:n Messerschmitt Bf 109F, G & K Series An Illustrated Study eikä Willy Radinger:n & Wolfgang Otto:n Messerschmitt Bf 109F - K Development Testing Production opuksia. Joku muu sinulle antoi tietoa ja hieman väärääkin, tosin tällä ei liene mitään merkitystä. Katsoin valitettavasti väärät WNr:t, koska lienen katsonut ainoastaan MT-225, MT-227 ja MT-229 blokin, joka on sama ja erheessäni laitoin muutkin Suomi-Mersut samaan blokkiin. Joka tapauksessa myönsin täysin virheeni ja korjasinkin sen ja samalla jaoin taas tietoa mitä sinulla ei ollut.

Mutta mikäli sinulla olisi Jochen Prien:n & Peter Rodeike:n ja Willy Radinger:n & Wolfgang Otto:n teokset (ja kenties vielä Stenmanin Mersu-opas) ymmärtäisit, että:
AJ kirjoitti:
Lienee itsestäänselvää ettei suojamaalausta muuteta kesken rakennusblokin, ilman erityisen painavaa syytä ja tällöinkään sitä ei tehdä vain muutamalle koneelle; rakennusblokin koneet valmistetaan sarjassa yhtenä ryhmänä alusta loppuun eli valmistettavia lekoja käsitellään yhtenä yksikkönä ja valmistus jaetaan osa-alueisiin. Mikäli jotain pieniäkin muutoksia tehdään, ne kirjataan tarkasti, tässä tapauksessa saksalaisella pedanttisuudella.
Tämä pätee kaikkiin rakennusblokkeihin, valmistajasta (WNF, Erla & Mtt) riippumatta. Samoin camo oli ajankohdan normicamo, valmistajasta (WNF, Erla & Mtt) riippumatta. Peruskorjauksen yhteydessä kone pääsääntöisesti uudelleenmaalataan (olkoonkin se vaikka vain esim. rungon ohut "puolipeittävä" RLM 74 pinta) ajankohdan normi kolmiväricamoon.
Täten valmistajalla ei ole oleellista merkitystä, sama ajankohta, vuosi 1942, ja samat määräykset. Joten on lopulta omia sanojani lainaten yhä edelleen absurdia ja osoittaa melkoista puutetta sekä lähdemateriaalien, että ymmärryksen osalta, jos tätä ei tajua. Se siitä luetun ymmärtämisestä…
AJ kirjoitti:
Jochen Prien:n & Peter Rodeike:n Messerschmitt Bf 109F, G & K Series An Illustrated Study opuksessa sekä Willy Radinger:n & Wolfgang Otto:n Messerschmitt Bf 109F - K Development Testing Production teoksessa on yhtenevä ja identtinen tieto Mersujen MT-225, WNr. 13577, MT-227, WNr. 13736 ja MT-229, WNr. 13993 rakennusblokista. Ko. Mersut valmistettiin touko - lokakuussa 1942, 600 kpl:een Bf 109G-2 lekon rakennusblokissa, joista 590 kpl:tta oli standardi Bf 109G-2 lekoa ja 10 kpl:tta oli Bf 109G-2/R1 konetta. Mersut MT-225, WNr. 13577 ja MT-227, WNr. 13736 olivat ko. rakennusblokista Bf 109G-2/R1 versioita. Korjaus: Näissä G-2/R1 Mersuissa oli ETC 500 IX b pommiripustin 250kg pommille; ripustin poistettiin Suomessa.

Kyseinen touko - lokakuun 1942 600 kpl:een Bf 109G-2 lekon rakennusbloki on itsessään mainio esimerkki saksalaisesta pedanttisuudesta kirjauksessa; tarkkaan kirjataan, että 10 kpl:tta blokin koneista oli Bf 109G-2/R1 lekoja. Mikäli johonkin koneyksilöön olisi jostain käsittämättömästä syystä valmistuksen yhteydessä maalattu poikkeava suojamaalaus, se olisi varmasti kirjattu tarkoin erityisine syineen.Täten ottaen huomioon rakennusblokin ajankohdan standardi Bf 109G-2 lekojen suojamaalaus oli yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76.
jatkuu…
AJ 17.6.2018 16:49 Vastaa lainauksella
jatkuu…
AJ kirjoitti:
Kaiken edellä ja yllä kirjoitetun lisäksi normaalista poikkeava camo olisi jo edellä mainittujen opusten lisäksi tullut ilmi mm. Heinz Mankau:n & Peter Petrick:n teoksessa Messerschmitt Bf 110/Me 210/Me 410 An Illustrated History, koska ko. opuksessa käydään läpi Generalfeldmarchall Erhard Milch:n pöytäkirjat kronologisessa järjestyksessä alkaen helmikuusta vuonna 1922 päättyen kevääseen 1945 ja joista käy ilmi päätökset koskien kaikkia Luftwaffen koneita muutoksineen, mukaanlukien Bf 109:t. Samoin poikkeava camo olisi tullut ilmi Donald Caldwell:n & Richard Muller:n The Luftwaffe over Germany Defence of the Reich ja Jan Forsgren:n Messerschmitt Bf 109: The Design and Operational History opuksissa, jotka myös kaiken muun ohessa käsittelevät Luftwaffen koneiden suojamaalausta eri ajankohtina.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Tarkoitatko nyt sellaisia faktoja, kuin että kaikki Suomeen tulleet G2:t olivat samaa blokkia?…
On täysin turhaa irroittaa asioita tarkoituksenhakuisesti kontekstistään.
AJ kirjoitti:
Lopuksi, kuten jo yllä monesti sanottu, en tiedä oliko MT-225, WNr. 13577 yksivärisessä camossa Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 jossain vaiheessa vai ei, enkä ole edes väittänyt tietävänikään, kuten jotkut muut väittävät tietävänsä. Joka tapauksessa mitään aukottomia perusteita MT-225:n yksiväriseen maalaukseen ei ole vielä tullut.

En kaipaa tulkintoja, mutu-näkemyksiä ja mielipiteitä tulkinnanvaraisista ja epäselvistä mv-kuvista - kukin voi ja saa tulkita niitä ihan miten sattuu ja olla niistä ihan mitä tahansa mielipidettä. Jokainen jolla on Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa kirja voi hyvin tarkkaan tutkia kuvia, verrata niitä keskenään ja tulkita ne parhaansa mukaan.

Kaipaan faktoja, kuten yllä olen useasti jo tuonut esille: Milloin, miksi ja missä jos ylipäätään maalattiin ja missä ovat asianmukaiset käskyt…? Kaikki muu on vain tulkinnanvaraista spekulointia.
Tämäkin postaus on jo täysin tautologiaa ja samalla täysin turhaa, sillä edellä on jo kaikki oleellinen sanottu useaan kertaan; se siitä luetun ymmärtämisestä…

Sanoin jo aiemmin, että eiköhän tämä ollut tässä osaltani. Palataan asiaan sitten kun Jean:n mainitsemat "bisserwisserwasserwosserit" tuovat explisiittiset näytöt tai todisteet, miten vaan kukin haluaa niitä kutsua, esille siitä, että MT-225, WNr. 13577 oli yksivärisessä camossa Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76 jossain vaiheessa. Parhain terveisin, AJ

Virheeni korjaus: Bf 109G-2/R1 versioissa oli ETC 500 IX b pommiripustin 250kg pommille. Näitä Bf 109G-2/R1 muunnoksia olivat seuraavat Suomi-Mersut: MT-217, MT- 221, MT-225, MT-227 ja MT-230. Suomessa pommiripustinta ei käytetty ja ne poistettiin. Lähteet: Stenman Mersu-opus, Jochen Prien:n & Peter Rodeike:n sekä Willy Radinger:n & Wolfgang Otto:n teokset.
Asiahan ei minulle kuulu, mutta kun on nyt jonkin aikaa seurannut AJ:n ja etenkin Heikin sanailua, niin pakko kuitenkin todeta että aika persooniin kohdistuvaa tuo keskustelu - ainakin loppuvaiheissaan - on ollut. Molemmilla osapuolilla on aika vahvoja mielipiteitä ja näyttöjäkin mielipiteiden tueksi! Tuon aikaisten maalauksien tai maalaamatta jättämisien arviointi näin 74 vuotta jälkeenpäin on aika vaikeaa.
Jos minulta kysyttäisiin, niin veikkaisin että ne koneet joissa tummempaa väriä näkyy korkeusvakaajien alla olisivat ylimaslatut RLM74:llä. Siitä, että oliko siipien yläpinnat edelleen 74/75 sirpale-camossa vai ylimaalatut 74:llä on sitten varmistettava kuvista tai vain arvata. 74:llä maalauksen puolesta puhuisi mm. tuo johtoreunan maalausrajan laskeutuminen alaspäin. Mutta ennenkin asiasta saadaan aukoton varmistus, niin on mentävä ainakin osittain arvailuiden varasssa! Ja toinen asia tuon yksivärisen Camon tiimoilta, on että kyllä mallin ja dekaalien valmistajatkin ovat varmasti
Vaikka AJ:n kommenteissa on järkeä ja selkeää tietoa, niin allekirjoittaneenkin mielestä tuo MT-225:n camo olisi ollut juuri tuo RLM74/76.
Ja malli on todella hyvin - kuten ensimmäisessä viestissäni jo mainitsin - rakennettu!!!
Mielestäni hyvin rakennettu malli. Starttikampi on ilmeisesti sarjan osa? Hasegawassa sellaista ei ollut mukana, niinpä sen joutui väkertämään itse.
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Runsaasti tekstiä henkilöiltä joilla on selvästi paljon tietoa. Mielestäni ollaan jo kuitenkin ainakin kuuden kilometrin päässä siitä, onko asian keskipiste mallin kommentoinnissa tai keskustelusta hyötyä mallin rakentajalle.
Esko P. 18.6.2018 08:22 Vastaa lainauksella
Kiitti! Joo kampi tuli sarjan mukana.
Joo, pahoittelut itse kullekin ketjun anastuksesta. Niille, joita spekuloiminen kiinnostaa, kiinnittäisin huomiota vielä pariin asiaan: Kuomun takana olevan kädensijan tai -kolon ympärillä on mersuissa musta reunamaalaus ja teksti "hier eingreifen". Tuo reunamaalaus erottuu (teksti ei) elokuussa 1943 MT-225:stä otetussa kuvassa, missä Hemmo Leino istuu siivellä. Sen sijaan tämä reunamaalaus puuttuu Suulajärven huhtikuun 1944 kuvista. Tämän lisäksi ainakin alkupään mersuissa oli antennissa teksti, jonka mukaan antenniin ei saanut tarttua. Tätäkään tekstiä ei ole Suulajärven kuvissa. Huomionarvoista on mielestäni sekin, että MT-225:ssä ei alunperinkään näy kuvissa kyljen hakaristin yllä "bensakolmiota", jonka Esko onkin hyvin poiminut omassa mallissaan.

Ja tämä nyt siis niille, joita spekuloiminen kiinnostaa. Jätän johtopäätösten tekemisen lukijalle.
Tuohon 15.6.1944 Immolassa otettuun kuvaan ei kukaan ole ottanut kantaa että kyseessä olisi edes MT-225…ilmeisesti siksi että kukaan ei sitä tiedä? Ei edes Stenman, joka on siirtänyt kuvan lapsuksineen kirjastaan toiseen tarkistamatta asiaa. Siksi on kaiketi turhaa sen kuvan perusteella spekulointeja tehdä…olisi kuitenkin mukava ollut tietää kun samalla se taitaa olla ainut valokuva ( sikäli mikäli on MT-225 ) jossa tuo taktinen numero on viitosen sijaan kakkonen ja eri paikassa.
AJ 19.6.2018 00:11 Vastaa lainauksella
Moi, Esko P:n kanssa ollaan oltu yhteyksissä jo vuosia ja samalla olen jeesannut häntä parhaani mukaan, joten Esko kyllä tietää, että keskityn faktoihin, eikä tarkoitukseni ole loukata ketään tai kenenkään mallia. Joten omalta osaltani pahoitteluni, mikäli olen loukannut tietämättäni jotakuta tai jonkun mallia, se ei ole ollut tarkoitukseni, vaan faktojen tuominen esille.

Jos nyt jotain vielä spekuloiminen kiinnostaa, niin alla olevassa kuvassa on virallinen saksalainen Bf 109G:n camo- ja tunnuksien merkintöineen ohje. Tätä ohjetta sitten Mersujen eri valmistajat noudattivat lukuisine vivahde-eroineen. Mielenkiintoista on myös se, että tätä virallista ohjetta kutsutaan normi (standardi) kolmiväricamoksi, Grüngrau RLM 74, Grauviolett RLM 75 ja Lichtblau RLM 76, vaikkakin itse asiassa tarkkaan ottaen camo onkin viisivärinen Grüngrau RLM 74, Grauviolett RLM 75, Lichtblau RLM 76, Dunkelgrün RLM 70 ja Grau RLM 02. En tiedä miksei oikeasti kutsuta viisiväricamoksi. Oli miten oli, camoa kutsutaan virallisesti normi (standardi) kolmiväricamoksi.
[img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/14/33/00/143300.jpg[/img]
Bf 109G Camouflage Scheme and Markings. Lähde: Willy Radinger:n & Wolfgang Otto:n Messerschmitt Bf 109F - K Development Testing Production

Hyvää aurinkoisen kesän jatkoa ja turvallisen hauskaa juhannusta näin etukäteen toivottaen itsekullekin!

Parhain terveisin, AJ

PS Älkää unohtako seurata MM-futista…
Markku Rinne kirjoitti:
Tuohon 15.6.1944 Immolassa otettuun kuvaan ei kukaan ole ottanut kantaa että kyseessä olisi edes MT-225…ilmeisesti siksi että kukaan ei sitä tiedä? Ei edes Stenman, joka on siirtänyt kuvan lapsuksineen kirjastaan toiseen tarkistamatta asiaa. Siksi on kaiketi turhaa sen kuvan perusteella spekulointeja tehdä…olisi kuitenkin mukava ollut tietää kun samalla se taitaa olla ainut valokuva ( sikäli mikäli on MT-225 ) jossa tuo taktinen numero on viitosen sijaan kakkonen ja eri paikassa.
Tätähän minä arvuuttelin tuossa ylempänä, vaikka en suoraan kysynyt :) Taktiset numerot lienee vaihdettu päiväkäskyllä, ja kirjattu ylös? Vai vaihtuiko yhtä salaa kuin maalauskin?
Tämä kuva oli jossain keskustelupalstalla merkitty MT-225:ksi, ilmeisesti sen takia, että puikoissa on Lauri Nissinen. Varmuutta tuosta ei ole. Kuvassa taas näkyy kädensijan ympärys maalattuna.
Tervo Salminen kirjoitti:
[Tätähän minä arvuuttelin tuossa ylempänä, vaikka en suoraan kysynyt :) Taktiset numerot lienee vaihdettu päiväkäskyllä, ja kirjattu ylös? Vai vaihtuiko yhtä salaa kuin maalauskin?
Eipä kyseinen kuva 15.6.1944 Immolassa ole MT-225 jos Suomen Ilmavoimat 1944 VI ( Keskinen, Stenman ) kirjaan on uskominen ( sivu 62 ), vaan MT-229 jolla lentueen päällikkö Lauri Nissinen kaatui siinä surullisen kuuluissa onnettomuudessa ( MT-227 putosi koneen päälle ) vain kaksi päivää tämän kuvan ottamisen jälkeen. Näin kyllä koko ajan olen hieman arvellutkin kun tuo siiven johtoreuna on niin erilainen kuin kaikissa muissa kuvissa. En vain osannut lukea kuvatekstiä niin tarkkaan kun samaa kuvaa kaikissa muissa kirjoissa mainostettiin MT-225:na.

Selvisi siis tämäkin asia, samaa kuvaa vain lainattu useaan opukseen virheellisin tiedoin. Viimeinen valokuva MT-225:sta on otettu Huhtikuussa 1944 Suulajärvellä, tätä kyseisen ajankohdan kuvaa Esko on mallissaan referenssinä käyttänytkin.

Kyllä tuosta taktisen numeron siirrosta oli ihan käsky ( eipä niitä suin päin siirrelty ). Määräys tunnusten siirrosta LeR 3:ssa annettiin 22.5.1944.
AJ 20.6.2018 13:20 Vastaa lainauksella
Moi,
Olin tehnyt jo päätöksen, etten enää kommentoi mitään tähän keskusteluun, koska edellä on jo oikeasti kaikki oleellinen sanottu. Mutta tämän ainoan kerran kommentoin vielä havaintoja ja huomioita Kari Stenmanin Mersu, Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa teoksesta:

1) Uusin teos, päivitetty tieto, oikaisut, korjaukset, mahdolliset uudet kuvat jne…
Ei poista kuitenkaan virheiden mahdollisuutta, mutta on epäloogista, että aiemmissa teoksissa olisi tarkempi tieto, koska juuri päivityksen ja uuden tiedon takia uusia teoksia tehdään; esimerkkeinä ilmailupuolelta klassikkoteokset: J. Richard Smith and Eddie J. Creek with Gerhard Roletschek Dornier Do 335 Pfeil/Arrow päivitetty teos vuodelta 2017 ja alkuperäinen teos vuodelta 2007 sekä Jon Lake and David Donald McDonnell F-4 Phantom Spirit in the Sky Updated and Expanded Edition vuodelta 2002 ja alkuperäinen teos vuodelta 1992.

2) Ohjaamokuvat:
MT-225, huhtikuu 1944 Suulajärvi, luutnantti Lauri Nissinen nimikkonsa ohjaamossa, sivu 216 ohjaamon kohdalla ja selkeä väriraja, RLM 76, kohtuullisen tarkka kuva.

Stenman ei nimeä kuvia, joissa ovat luutnantti "Kaius" Metsola, sivu 216, kohtuullisen tarkka kuva, lentomestari "Isä-Vikki" Pyötsiä, sivu 220, kohtuullisen tarkka kuva ja kersantti Arto Koskelainen, sivu 220, kohtuullisen tarkka kuva, otetuksi MT-225:n ohjaamossa.

Selkeästi sivun 220 kuvat, Pyötsiä ja Koskelainen ovat saman Mersun ohjaamossa, joka näyttäisi olevan yksivärinen.

Kuvat sivulla 216, Nissinen ja Metsola näyttäisivät olevan otetut eri paikasta kuin sivun 220 kuvat, Pyötsiä ja Koskelainen. Myöskin sivun 216 kuvat Nissinen ja Metsola näyttäisivät olevan otetut eri paikasta. Näyttäisi olevan täysin eri koneista kysymys, poislukien Pyötsiän ja Koskelaisen koneet.

Mikäli Stenman on joskus jossain aiemmassa opuksessaan kirjoittanut em. Metsolan, Pyötsiän ja Koskelaisen Mersu-kuvissa esiintyneen MT-225:n, niin nyt syystä jos toisesta (korjaus/oikaisu?) hän ei enää kirjoita niin.

3) Siipien johtoreunat ja vaaleat kohdat:
MT-225, Suulajärvi 4.4.1944, sivu 217 kannuspyörän yläpuolella ja ohjaamon kohdalla näyttäisi olevan RLM 76, ei tarkimpia kuvia kuvan (resuluutio ei ole paras mahdollinen) ja ympärillä on tummaa metsää. Erittäin tulkinnanvarainen kuva. Tämän kuvan Kimmo linkittikin; siitä voisi ympyröidä punaisella molemmat siipien johtoreunat, ohjaamon kohdan ja kannuspyörien yläpuolen.

Mikäli tämän kuvan molempien siipien johtoreunaa verrataan esim. MT-207:n, MT-210:n ja MT-216:n siipien johtoreunaan, niin hyvin samanlaisilta näyttävät. MT-216, huhtikuu 1944 Suulajärvi, luutnantti Mikko Pasila ohjaamossa, sivu 222 (MT-216 oli normi kolmiväricamossa) ja koneet MT-207 (oli myös normi kolmiväricamossa) ja MT-210 (oli myös normi kolmiväricamossa), sivu 222, 2.5.1944 Suulajärvi yhteentörmäyksessä. Myös muita vastaavia kuvia, joissa siipien johtoreuna vaikuttaisia olevan aivan samanlainen kuin useassa muussa normi kolmiväricamossa olevassa Mersussa löytyy Mersu-opuksesta. Joten näyttäisi siltä, että on erittäin vaikeaa ryhtyä tulkitsemaan siipien johtoreunasta juurikaan mitään; resoluutiot, kuvakulmat jne…

4) Mikäli taas kuvassa - MT-225, 15.6.1944 Immola, sivu 235 siipien johtoreunat ja rungon oikealla puolella RLM 76, tarkin kuva. Sivun 235 kuvan Kimmo linkitti; siitä voisi ympyröidä punaisella myös koko rungon oikean puolen, erityisesti ylimaalatusta numerosta ohjaamoon päin. Kuvan resuluutio ja tarkkuus lienee paras MT-225 kuvista. - olisi MT-229, niin se puolestaan osoittaisi, että MT-225:n olleen normi kolmiväricamossa.

Miksi?

Koska kuvassa sivulla 223, MT-229, Suulajärvi, toukokuu 1944, näyttäsi olevan yksivärinen Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, mutta selkeästi taas sivun 235, 15.6.1944 Immola, Mersu on normi kolmiväricamossa. Näin ollen loogisesti kun sivun 235 Mersu on normi kolmiväricamossa, täytyisi myös sivun 223, MT-229:n olla normi kolmiväricamossa.

Koska sivun 223, MT-229:n kuva on lähes identtinen sivun 217, MT-225 kuvan kanssa. Tosin MT-229:n kuva on hieman tarkempi, eikä ympärillä ole tummaa metsää. Näin ollen loogisesti kun sivun 223, MT-229 olisi normi kolmiväricamossa, täytyisi myös sivun 217, MT-225:n olla normi kolmiväricamossa.

Ko. voinee olla aivan sama ilmiö kuin esimerkiksi:
www.asisbiz.com…tkz-DL+IC-WNr-13528-transferred%20to-I.JG52-and-later-FAF-as-MT-222-01.html kuvassa. Kovasti näyttäisi olevan yksivärinen, mikäli äkkiseltään tulkitaan, vaikka kone onkin kolmivärikaaviossa.
tai
Jari B:n linkittämässä värikuvassa: MT-229:stä kesäkuussa 1943 Malmilla (ei myöskään parhaassa resoluutiossa, mutta värikuva itsessään on merkittävämpi kuin mv-kuva), osoittaa sen kuinka hennolta normicamo; yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76; jopa värikuvassakin näyttää. Mikäli kuva olisi mustavalkoinen, sen voisi helposti tulkita yksiväriseksi.

No, joo, nämä vain esimerkiksi siitä, kuinka vaikeaa on tulkata mv-kuvia; niitä voi ja saa kukin tulkita niitä ihan miten sattuu ja olla niistä ihan mitä tahansa mielipidettä. Mutta loppupelissä on syytä aina muistaa se, ettei kenenkään tulkinta tai mielipide tee niistä faktoja…

Kari Stenman osoittaa Mersu-kirjassaan, että

1) Kaikkiin Suomi-Mersuihin, Bf 109G-2:t ja G-6:t, oli maalattu jo tehtaalla normicamo, yläpuoli Grüngrau RLM 74 & Grauviolett RLM 75 ja alapuoli Lichtblau RLM 76.

2) Mersut MT-227 ja MT-231 olivat yksivärisissä, Grüngrau RLM 74 ja Lichtblau RLM 76, camossa.

3) Hän ei ole vahvistanut muita Mersuja yksiväriseen kuosiin.

Kari Stenmanilla lienee syynsä siihen miksi hän ei ole vahvistanut muita Mersuja yksiväriseen kuosiin, tiedä häntä…

Tietysti taktisen numeron siirrosta pitää olla käsky, samoin kuin koneen maalauksestakin ja huomioitava on, että Stenmanin Mersu-opuksen kirjoituksen mukaan 7.6.1944 päiväyksellä MT-225 sai osumia ilmataistelussa ja tuhoutui pakkolaskussa Pilppulaan, jolloin ylikersantti Viljo Kauppinen haavoittui. Toisaalta teoksessa ristiriitaisesti kirjoitetaan myös, että Kauppinen pelastautui hyppäämällä laskuvarjolla. Ei voi hypätä tai tehdä pakkolaskua; jompikumpi tai ei kumpaakaan. Tässä on selkeä virhe ja ristiriita Stenmanin Mersu-opuksessa.

Samoin joko MT-225, 15.6.1944 Immola, sivu 235, kuva on: a) oikein, jolloin MT-225 ei tuhoutunut 7.6.1944, b) päivämäärä 15.6.1944 on MT-225:n osalta väärä tai c) kuvassa ei ole MT-225:ttä. Tässä on myös selkeä virhe tai ristiriita Stenmanin Mersu-opuksen kirjoituksien ja kuvan osalta. Mikä sitten on oikein, en tiedä enkä edes spekuloi.

Kuten Petri osuvasti edellä sanoi: Tuon aikaisten maalauksien tai maalaamatta jättämisien arviointi näin 74 vuotta jälkeenpäin on aika vaikeaa. Tai kuten Jean aiemmin totesi: Yksikään meistä ei ole elänyt tuolla aikakaudella. Juuri näin. Kuten jo edellä on aiemmin toivotettu:

Hyvää aurinkoisen kesän jatkoa ja turvallisen hauskaa juhannusta näin etukäteen toivottaen itsekullekin!

Parhain terveisin, AJ

PS Älkää unohtako seurata MM-futista…
Sivulla 216 oleva Metsola-kuva ja sivulla 217 oleva kuva näyttäisivät olevan samasta paikasta. Sivun 217 nokan keltaisesta kohdasta ylös nouseva mänty näyttäisi olevan sama, mikä Metsola-kuvassa nousee kuomun ja rungon kulmasta. Männyn rungon värimuutos näyttäisi olevan molemmissa kuvissa täsmälleen sama aina muine rungon kuvioineen. Täsmälleen sama metsän muodostama valoisa J-muoto näkyy antennin kohdalla sivun 217 kuvassa ja Metsola-kuvassa. Puut ovat samanlaisia samoissa asennoissa.

Nissis-kuvassa saattaa olla saman männyn tyvi, joka näkyy sivun 217 kuvassa sivuvakaajan kohdalla. Samoin sivuvakaajan takana Nissis-kuvassa oleva hiekkavyöhyke näyttäisi samalta, mikä näkyy sivun 217 kuvassa olevan vasemman korkeusvakaajan takana. Mutta Nissis-kuvan Stenman on nimennyt MT-225:ksi, joten sitä ei ole tarpeen pohtia.

Sivun 217 kuva on MT-225. Metsola siis näyttäisi istuvan MT-225:ssä sillä varmuudella kuin valokuvista ylipäätään on mahdollista päätellä. Tämän puolesta puhuisi myös siiven F4-kuhmu ja sivun 217 kuvan kanssa identtinen kulumajälki siiven juuressa Metsola-kuvassa. Tällöin ei myöskään voitaisi tehdä vastakohtaispäätelmiä siitä, että Stenman ei ole konenumeroa erikseen maininnut.

Jos Nissis-kuva ja Metsola-kuva ovat samasta koneesta MT-225, kertoisi tämä siitä, mitä jo aiemmin spekuloin: Nissis-kuvan väriraja on todellisuudessa pakokaasujäämien aiheuttama heijastusraja, jota ei näy Metsola-kuvassa, koska valo tulee eri suunnasta kuvaajaan nähden.

Pyötsiä- ja Koskelais-kuvia on hankalampi sijoittaa. Niissä näkyy taustalla samanlainen kumollaan oleva puunrunko kuin MT-225:stä oleva sivun 217 kuvan vasemmassa laidassa. Mutta muuten kuvien kulma on niin erilainen, että taustalla ei näy identtisiä tekijöitä Metsola-kuvan kanssa. Toisaalta tästä syystä ei voida tehdä myöskään päinvastaista johtopäätöstä. Kysyä toki voidaan minkä takia Nissinen ja Metsola ovat poseeranneet MT-225:ssä ja Pyötsiä ja Koskelainen jossain muussa koneessa, mutta ei tämä mitenkään mahdotonta ole.

Metsola-, Pyötsiä- ja Koskelais-kuvissa ei missään näy kädensijan ympärysmaalia. Kaikkien kuvien kädensijassa on identtinen pyöreä täplä.

Lukija voi itse päättää mitä pitää todennäköisenä.

Mutta mielenkiintoisempaan aiheeseen:

Tuo aiemmin linkkaamani kuva (Nissinen, Karhunen) on Stenmanin mersukirjassa tunnistettu MT-235:ksi (ei MT-225, kuten netissä sen kohdalla luki). Sen siivessä ei lue katkoviivan sisällä "nur hier betreten", vaan katkoviivan ulkopuolella "Hier n(icht betreten?)". Suluissa oleva osa ei näy kuvassa. En ole nähnyt tällaista missään.
Jarno P 21.6.2018 00:54 Vastaa lainauksella
Moro!

Mites näihin väripiirroksiin pitäisi suhtautua, joita Stenmanin ja Keskisen kirjoissa on? Kuinka paikkaansa pitäviä ne ovat?

Terveisin

-Jarno P-
Jarno P kirjoitti:
Moro!

Mites näihin väripiirroksiin pitäisi suhtautua, joita Stenmanin ja Keskisen kirjoissa on? Kuinka paikkaansa pitäviä ne ovat?

Terveisin

-Jarno P-
Uskoisin että samalla "vakavuudella" niihin pitää suhtautua kuin valokuvatulkintoihinkin, eli jos valokuvista on tehty väärä tulkinta esim. tietystä yksilöstä, niin sama virhe se on sitten piirroksessakin. Koneista otetut valokuvat ovat kuitenkin olleet näidenkin piirrosten perustana. Pentti Manninen taitaa olla useimpien piirrosten takana, myöhäisemmässä vaiheessa esim. Karolina Holda.

Pääasiassa ovat kuitenkin erittäin hyviä lähteitä mallarin kannalta koska ovat värillisiä ja niistä näkyy mm. värirajat hyvinkin tarkasti ja pääsääntöisesti ovat ihan oikeinkin, mutta tietty varaus pitää aina jättää ja varmistaa asioita mieluimmin myös muualta, teksteistä ja valokuvista.
Hieno malli, kiinnostava keskustelu. Tämä malli ei herättänyt läheskään samantasoista keskustelua, joten parempi myöhään kuin ei millonkaan. Isekkin olen usein ihan pihalla siitä mikä olisi se autenttinen kuvio ja autenttinen sävy. Välillä tulee otettua ihan omia vapauksia kun saatavilla ei ole lainkaan suttuista mv-kuvaa parempaa referenssiä. Aikakonetta odotellessa kiitos tästäkin näkemyksestä, mulle menee ainakin ihan täydestä.