Pienoismallit.net

Fokker D.XXI

Hollantilaisen konversio suomalaiseksi

Asiaan mitenkään perehtymättömälle SiverWingsin hollantilaisen Fokker D.XXI:n tuonti markkinoille oli selvä kutsu ostaa kone ja laittaa siihen asianomaiset siirtokuvat ja tarpeellinen taiteellinen koristelu, jotta kone muistuttaisi Suomea erityisesti talvisodassa maineikkaasti menestynyttä hävittäjää. Erinomainen joululahja itselle ostettavaksi! Joulunpyhien aikana pakkauksen avaamisen myötä selvisi heti, että hiukan enemmänkin työtä täytyy tehdä: rungossa oli omituisia muhkuroita, joita ei Suomen versiossa ollut, ja talvisotaan oleellisesti kuulunut suksivarustelua ei ollut saatavilla miltään jälkimarkkinoilta. Lista muunneltavista kohteista piteni päivä päivältä, kun perehdyin aiheeseen enemmän. Eritysesti kiitettävästi sain apua kysymyksiini Kari Stenmanilta ja Antti Lappalaiselta. Ja Suomen Ilmavoimamuseon Fokkerin virtuaaliohjaamo oli erinomainen apu. Varaamalla työpisteeseen viiteaineistoksi Keskinen-Stenmanin Suomen ilmavoimien historia 3A-kirjan, riittävästi muovia rimana ja levynä sekä kittiä ja hiomatarpeita, itsekukin voi ottaa haasteen kuitenkin vastaan ja oppia valtavan paljon hyödyllistä pienoismallien rakentamisesta.

merkinnät

Suomalaisilla mittausantura nokan vasemmalla puolella. Siivessä olevan pitot-putken mittasuhteet vaativat säätöä.
Potkurilapojen kiinnitys akseliinsa on ihan erilainen ja vaatii uudelleenrakentamisen. Potkurilavat ovat liian kapeat ja riittävä kierto puuttuu (K. Stenman), joten siinä on pähkinä purtavaksi. Jospa jälkimarkkinat tulevat apuun.
- Ohjainsauvaa piti hiukan muokata kaarevammaksi (liekö hollantilaisillakaan ollut SilverWingsin ehdottama pökkelö) ja tietenkin täytyi rakentaa jarrukahva. - Suomalaisessa Fokkerissa ei ole (ainakaan tuohon aikaan) ollut levyä ohjaajan takana vaan radio ja akku ovat olleet kehikon päällä, kuten myös tarvikelaatikko. - Suomalaisten käyttämät turvavyöt ovat hyvin erilaiset kuin hollantilaisten/SilverWingsin tarjoamat (SilverWingsiltä ohjaamoon ei tule juurikaan apuja, joten sen rakentaminen suomalaiseen muottiin on kaikenkaikkiaan hauskaa ajankulua). - Suomalainen kojetaulu uudelleen rakennetuna metritavarasta sekä uudelleenkierrättämäll…
Suomalaisten käyttämä Goertzin tähtäinkaukoputki edellyttää omat tukijalkansa, ja myös putkitähtäin on rakennettava itse.
- Hollantilaiset laskuvalot on peitettävä ja oikenpuoleiseen siipeen rakennettava omanlaisemme valonheitin. - Siipien päihin kuuluvat suomalaiset äärivalot ja käsittelyrivat.
- Sivuperäsin on korjattava oikean muotoiseksi. - Korkeusvakaajien muoto on myös erilainen (niiden korjauksen yhteydessä syytä kitata umpeen turha läpivienti). Korkeusvakaajien geometria on väärä ja vaatii etuosasta parin miilin verran lyhennystä ja takaosaan vastaavan verran pidennystä.
- Hollantilaisten laskutelineiden varsiosa on suomalaista versiota pidempi riukuversio, joten nekin on muokattava uusiksi. - Laskutelineet suksilla ja kannussuksi.
- Poisviilattavia muhkuroita löytyy rungosta siellä sun täällä. - Siipien juuressa oleva pellitysalue on tehtävä yhtenäiseksi täyttämällä urat. - Siipien ala- ja yläpuoliset (ml. ohjaamon alla olevat) kaikki urat pitää täyttää ja kaivertaa hiukan uusia. - Ensiapulaukun luukku siirrettävä oikeaan paikkaansa. - Siipikonekiväärin reikä siirrettävä oikeaan paikkaansa sekä tehtävä siipien pohjaan vastaavasti uudet ulostuloaukot hylsyille. - Ohjaamon tuulilasin eteen kuuluu suomalaisessa versiossa ilmanottoaukot. - Polttoainetankin reikä peitettävä ja luukku asennettava (tai luukun ääriviivat kaiverrettava) hiukan enemmän kohti keulaa.
Mitäpä olisi suomalainen Fokker ilman lisäikkunaansa (esikuntaikkuna)? Ikkunan päädyin tekemään yliolanheitinkalvosta. Suomalaiset tekivät myös pienen kurkistusikkunan ohjaamon yläpellitykseen (hoituu maskien teon aikana).
- Moottorin etummainen ilmanottoputki on kokonaaan rakennettava uusiksi ja istutettava moottorin suojapeltiin. Etummaisen ilmanottoputken rungon läpivienti on syytä sulkea (tai tehdä läpivienti lähemmäksi moottoria). Taimmaiselle ilmanottoputkelle täytyy tehdä oma reikänsä runkoon (hollantilaisen ilmanottoputkesta saa rakennettua helposti tuon takimmaisen ilmanottoputken). - Moottoritilaan menee sivuilta kaksi pienehköä läpivientiä, jotka puuttuvat hollantilaisesta. - Koneen nokan vasemmalla puolen oleva ilmanottoaukko vaatii katteen.
- Hollantilaisen version moottoritila on pidempi kuin suomalaisessa, joten moottorin pakosarjan ja suojapellin geometriat ovat väärät (samalla on siirrettävä pellin kiinnitysmekanismi oikealle kohdalleen sekä muokattava poistopakoputkeen liittyvät osat suomalaiseen muotoon; lisäksi moottoriblokin takaosasta sekä koneen nokasta täytyy hioa pois muutama mm muovia, jotta koneen nokan geometria asettuu kohdalleen). - Suomalaisten käyttämän Bristol Mercury VII:n korkeiden venttiilikansien vuoksi moottirisuojassa tyypilliset muhkurat.
Moottorin sylinterien kannet vaativat korotukseen venttilinostajapareja varten ja venttiilien määrän lisäämistä 4/sylinteri. Venttiilinostajien koppa olisi pitänyt luonnollisestikin olla korkeampi, mutta jäädessään joka tapauksessa aivan näkymättömiin, ei mielestäni vaatinut enempää työtä. Sylinterien väliin sijoittuvat ilmanohjainlevyt ovat oleellinen osa suomalaisten käyttämissä tähtimoottoreissa (yläsylinterin vasemmalla puolelle tulee kuitenkin ilmanottoputki ilmanohjainlevyn sijaan). Niiden tekeminen oli kuitenkin liian suuri haaste taidoilleni. Suomalaisten käyttämä runkokonekiväärien suojaputket ovat pyöreitä eivät litistettyjä putkia…