Pienoismallit.net

Savutupa

Vanhankantainen savutuparakennus

Piipahdin eräänä lokakuisena perjantaina Kansallismuseossa, kun halusin keksiä museokortilleni hyödyllistä käyttöä. Koska minulla oli reilu tunti aikaa ennen sulkemista, niin kiersin museon hieman suurpiirteisesti läpi; olenhan toki käynyt siellä ennenkin. Museon omasta mielestäni kiinnostavinta antia ovat sinne muualta siirretyt ja museossa uudelleen rakennetut interiöörit. Eräs tälläinen interiööri on hyvin muinaisen oloinen savutupa, joka oli tuotu museon Karjalan Kannakselta 1900-luvun alkupuolella. Siitä minulla heräsikin vanha vietti hirsirakenteisen pienoismallin rakentamiseen. Malli tulisi esittämään juurikin vastaavanlaista erittäin alkukantaista suomalaista asuinrakennustyyppiä. Siinä olisi harmaantuneet jykevistä hirsistä salvotut seinät, ajan kalvama malkakatto ja sisällä mustaksi nokeentuneet hirret ja patinoituneet pinnat.

En aio tehdä mallista suoraa kopiota mistään, vaan siitä tulee tutkielma, jossa yhdistelen eri referenssimateriaaleista saamiani esikuvia. Kansallismuseon savutuvan lisäksi mallini tulee saamaan paljon vaikutteita Seurasaaren ulkomuseossa sijaitsevista Niemelän torpasta sekä Kaukolan Niemelän savutuvista. Kaikissa näissä kiinnostavana piirteenä on niiden muinaisuutta henkivä rakenne, siitä huolimatta, että talot ovat 1700-1800 -luvuilla rakennetut. On sinänsä hämmästyttävää, että Itä-Suomessa ja Karjalassa on vielä niinkin myöhään kuin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asuttu savutuvissa, joiden rakennustekniikka ja tyyli on kokenut vain vähän muutoksia keskiajalta.

Projektin ideana on siis rakentaa scratchista hirsirakennus vaihe vaiheelta ja säistää se. Tarkoitus olisi toteuttaa malli aikakaudelle tyypillisellä hirsirakentamistekniikalla niin hyvin, kuin se pienoismittakaavassa voi käytännöllisesti onnistua. Tuvan sisämitat ovat 22cm x 22cm.

merkinnät

Savutuvan sivuseinät ovat nousseet maksimikorkeuteensa. Tästä seuraava vaihe onkin kattopäätyjen pystyttymäminen sekä niitä kannattavien vuoliaisten ja kurkihirren asentaminen. Seuraavassa rakennusvaiheessa on myös aika asettaa paikoilleen välikaton orsitus ja itse välikatto.
Tässä rakennusvaiheessa savutupaan on puhkaistu ikkuna- ja ovi-aukot, sekä tehty niihin karmit. Tein ensin tavalliset hirsikerrat täyspitkistä hirsistä, joihin merkitsin viivoilla ikkunoiden paikat. Oven paikka oli jo aiemmin veistetty alahirteen. Sitten sahasin aukot seiniin. Tällä tavalla ikkunan kehyksestä oli helpompi saada suora, kuin jos hirret olisi pätkinyt ennen kehikkoon laittoa. Seuraavaksi ikkunoihin ja oveen tehtiin karmit. Karmi kiinnittyy karan avulla hirsiseinään, johon on koverrettu ura karaa varten. Kara saattoi olla erillinen karmilautaan kiinnitetty kappale tai se saattoi olla kiinteästi karmiin veistetty. Valitsin…
Hirsikehän ensimmäiset hirsikerrat on saatu kasattua ja sovitettua paikoilleen. Salvoslovet olivat sopivan tiukat ja parilla vasaran napautuksella hirret loksahtivat nurkkiinsa. Tässä vaiheessa oli tarpeen jo numeroida hirret, sillä kehikko tullaan vielä purkamaan ennen lopullista liimausta. Koska jokainen hirsi on hieman erilainen, on tärkeää, että hirsien järjestys pysyy samana. Merkitsin hirret kirjaimella, joka kuvastaa kyseessä olevan seinän hirttä ja sen perään hirren numero. Esimerkiksi TII tarkoittaa takaseinän toista hirttä. Etuseinän toiseen hirteen oli tässä vaiheessa paikallaan veistää oven karmille kolot ja muotoilla kynnys.
Tästä alkoi varsinainen tekemisen meininki. Savutuvan materiaali oli muodossa ponttilauta, josta se vannesahan läpi vedettynä muuttui rimoiksi. Näistä rimoista aloin veistämään hirsiä sahaamalla niihin salvoslovet. Muotoilin askarteluveitsellä hirsien terävät reunat veistetyn näköisiksi. Hirsien keskelle viilsin pituussunnassa halkeaman, jollaisia oikeaan hirteen muodostuu ajan saatossa. Oikeisiin hirsitaloihin tulisi myös veistää varaukset, eli veistää alemman hirren muoto ylemmän hirren pohjaan. Tämän sinänsä tärkeän vaiheen jätin kuitenkin pois, sillä sen tekeminen pieniin rimoihin olisi hankalaa. Lisäksi varaus ei juurikaan pelkkahirsiss…
Työn alkuvaihe edelsi luonnollisesti ahkeraa googlettelua ja perinteiseen suomalaiseen puurakentamiseen liittyvän kirjallisuuden selailua. Hallussani oleva Suomen kansanrakennukset -kirja runsaine kuvituksineen sekä tietoineen on ollut erittäin kattava lähde monelle aikaisemmalle pienoismallilleni. Alkututkimusta on suoritettu myös maastokäynneillä Seurasaaressa. Sen jälkeen oli aika tehdä mallin aloitusvaihe, eli laatia rakennuksesta piirustukset.