Pienoismallit.net

Bofors 37 K 36

37mm panssarintorjuntatykki

Ryhdyin rakentelemaan skrätsinä mallia Boforsin 37mm panssarintorjuntatykistä. Ko. ase oli tärkein ( Molotovin Cocktaileiden lisäksi) aseemme Neuvostopanssareita vastaan Talvisodassa ja vieläpä erittäin tehokas. Kyseisiä aseita oli käytössämme sekä Boforsilta hankittuina että omaa lisenssivalmistetta ( pieni määrä) yhteensä 98kpl. Talvisodan loppuvaiheissa Suomella oli käytössä sekä Ruotsalaista- että omaa valmistetta 266 tykkiä ( josta luvusta vähennetty taistelutappiot , 60 kpl). Kyseistä tykkimallia valmistettiin lisenssillä myös Puolassa.
37 K 36 oli tehokas kaikkiin keveisiin Neuvostoliiton Talvisodassa käyttämiin panssarivaunuihin. Tavanomaisin ampumaetäisyys oli 400-600m.

Teknisiä tietoja: Putkikaliiberi (putken pituus) : L45 (45 x aseen kaliiberi). Kuivapaino 370kg. Asekilven paksuus 4-5mm. Ammuksen lähtönopeus 800-830m/s. Kantama 4000-7000 m. Tulinopeus : 12 tähdättyä laukausta/min.

Idean tehdä tästä tykistä pienoismallin sain Jukka Purhoselta. Sain häneltä myös erinomaista referenssimateriaalia joten vältyin työläältä, jokaiseen projektiini liittyvältä kuvien ja tietojen haalimiselta ja pääsin aloittamaan mallailun samoin tein päätöksen tehtyäni. Alun perin tarkoitukseni oli tehdä malli mittakaavaan 1/12. Onneksi mallarikaverini Marko Teerioja huomautti ,että mikäli haluaisin osallistua kilpailuihin mallillani, sai maksimimittakaava olla 1/16 joten homma niiltäkin osin lähti oikeille jengoille. Olin kesäkuun alussa pitkän harkinnan ja pohdinnan jälkeen hommannut uuden, hieman isomman sorvin sekä jyrsinlaitteen (jollaista en ollut nähnyt edes käytettävän kuin YouTubessa). Elikkä teoriassa hankalammatkin osat olisi kotiverstaassa valmistettavissa (periaatteessa). Minulla on jo jokunen osa valmiina jotta näkisin ennen rakennusblogin aloittamista että hommasta ja mallista tulisi muutakin kuin meinaamista :)

merkinnät

Seuraavaksi peräkappaleen molemmin puolin tulivat lataamiseen ja varmistamiseen liittyvät vipstaakit. Tein osia messingin lisäksi myös kuparista ja teräksestä.
Seuraavaksi rakensin ylälavettiin kiinnittyvät tykin suojalevyn tukitankojen pitimet. Jyrsin ko. osat mahdollisimman pitkälle yhtenä kappaleena jotta välttyisin kaikelta ylimääräiseltä juotostyöltä ja jotta homma ei leviäisi ns. käsiin kolvilla kuumennettaessa. Tässäpä tätä.
Ylälavetti tulee melkoisen täyteen detaljointeja ja joista ensimmäisenä korkeussuuntauskoneiston kiertopyörän kotelo akseleineen sekä hammaskaaria kääntävät pienet hammasrattaat. Kuten tavallista, puolet ajasta vei osien suunnittelu ja mitoistus, loppuajan mennessä sorvin, jyrsimen ja juotoskolvin kanssa. Tätä osiota seuraava päivitys tulee suht nopeasti kun detaljointityö on edennyt ilman suurempia korjailuja.
Etsiskelin romulaatikoistani sopivaa messinkimutikkaa koska olin päättänyt tehdä tykin peräkappaleen yhdestä osasta jotta kaikki ylimääräinen juotoshomma jäisi mahdollisimman vähiin. Käytin tähän tykin vannemuottina ollutta akselinpätkää ja jossa oli valmiina reikä messinkitangolle jolla sitten kiinnitin härvelin jyrsimeen. Paljon työstämistä, sahanpurua ja messinkilastua, lopputulemana pieni kikkare peräkappaleeksi. Vaihtelun vuoksi tein sulkukappaleen teräksestä tai mitä lienee patarautaa ollut kyseinen M8-pultti. Huomattavasti kovempaa kuitenkin kuin messinki ja jyrsin piti melkoista jytinää työstöhommissa. Näiden osien valmistumisen…
Seuraavaksi kuvia otsikonmukaisista pienoismallin osista. Jyrsin on ollut jälleen kovassa käytössä ja olen saanut useamman ahaa-elämyksen tekemällä ensin susikappaleen. Itse osien tekoon ei ole mennyt koko mallailuaikaa vaan pääosan on vienyt mitoitusten teko sekä varmistuksen ja tuplavarmistuksen/mittausten suorittaminen ennen osalle ryhtymistä. Olen sangen kehno luomaan mielessäni paperikuvasta kolmiulotteista kappaletta ja joka mielikuva on kuitenkin välttämätön että homma etenisi. Vaan tässäpä tätä :)
Seuraavaksi näpräilin lavettiin tukea. Miljoonalootasta löytyi sopivaa paksuseinäistä putkea josta sorvasin lavettihaarat. Kannuslevyt osoittautuivat toistaiseksi hermojarepivimmiksi osiksi kasata. Pähkäilyn jälkeen päätin tehdä messinkilistasta muotin jota apuna käyttäen prässäsin hehkutetun 0,25mm messinkilevyn. Sahailua, viilailua, hiomista, mittaamista ja juotostöitä. Niittejä ja naputtelua. Kuvat kertovat loput.
Sain pitkästä aikaa päivityksen aikaiseksi tähän "Iisakin-kirkko"-projektiin. Muistelen laskeneeni kuvista että Boforsiin tulee pari sataa niittiä ja tässä niistä alkua. Käytin jyrsintä sekä 0,4mm poraa ja tein "fotoetsit" messinkiprofiilista. Käsin ja ns. silmämitalla tehtynä hommasta ei olisi tullut mitään. Valmiin niittilistan paksuus on 0,2mm ja leveys 1,4mm. Poraamisen jälkeen hehkutus, kiillotus, määrämittaan katkaiseminen, juotos, niitinreikien poraus, tinan ja epäpuhtauksien poisto pinnasta, niittien laitto, sauman kuumennus jolloin tina levisi niitteihin, uudelleen putsaus, niitinkantojen madaltaminen hiomalla ja…
Aloitin pyöränripustushommat 28.8 ja valmista tuli 1.10 eli kuutisen viikkoa ähräämistä. Pitkän kasausajan selittää osittain se , että jouduin jyrsimään ja poraamaan osia kolmeen kertaan ennen kuin pyörät kohdistuvat suoraan. Viimeiseen osasarjaan ymmärsin viimein tehdä pyöränkulmien säätövarat. Ripustusten mutterit ja pultit muokkasin 2mm messinkipulteista sorvissa ja jyrsimessä. Seuraavaan päivitykseen menee hetkinen kun keskityn ensi viikonlopun Nordic Challengeen ja siihen liittyviin hommiin. Tähän loppuun vielä pienoismalliasiaa.Tarkoitukseni on sorvailla ko. tapahtumassa jotain messingistä ja tuon näytille myös Boforsin osia sek…
Tykin alalavetin materiaalina on 0,4mm messinkipelti. Työstäminen vanhaan tapaan eli tinalla kaksi levyä päällekkäin ja siitä lehtisahalla sahaten sekä viilaten osat. Seuraavan päivityksen yritän saada aikaiseksi hieman nopeammalla aikataululla kun viikot ovat huomaamatta menneet projektin pikkuosia nysvätessä :)
Sorvasin putken 8mm messinkitangosta ja samalla tuli uusi sorvi sisäänajettua. Uusilla käyttämättömillä terillä lastu irtosi siististi. Hyviä teriä tarvittiinkin sillä minulla ei ole tukipylkkää sorviini ja jota tarvittaisiin pitkien/ohuiden kappaleiden tueksi. Homma onnistui kuitenkin hyvin ohutta lastua ottamalla. Suujarrun sorvasin kymppimillin messinkitangon pätkästä. Suujarrun reikien ( Tampellan versio 54 kpl ) paikat merkitsin pistepuikolla ja porasin sormiporalla 0,3mm terää käyttäen. Joissain referenssikuvissa Boforsin ruotsalaisversioissa suujarrussa näkyi olleen 50 kpl reikiä. Suujarrun ja putken välisen kiinnitysmutterin modasin…
Mistä rakentaa kumit??? Pitkän pohdinnan aihe. Pyörittelin ajatuksissani vaikka minkä laatuisia materiaaleja ja työtapoja Päätin lopulta yrittää leipoa "kumiosat" kaksikomponentikitistä eli Milliputista. Ko. materiaali sekä sen käyttö oli minulle uusi tuttavuus…kuten myös painosorvaus sekä viimeistelytyövaiheessa käyttämäni jyrsi terineen. Muovasin ensin muutamia koekappaleita kitistä nähdäkseni miten se käyttäytyi eri työskentelyvaiheissa. Homma oli muuten erinomaisen sotkuista kitin tarttuessa liki kaikkeen muuhun kuin itse vanteelle. Vaan ahkeruus kovankin onnen voittaa :) Myös renkaan OHO-kuvioinnin suunnittelu ja toteutus…
Päätin aloittaa projektin hankalimmista osista eli vanteista. Lainasin kirjastosta Keijo Maarasen "Koneistustekniikat"-kirjan että saisin jonkin selvyyden mm. painosorvauksesta jota tekniikkaa tarvittiin vanteiden valmistamisessa. Painosorvimuotin tein edellisestä projektistani jääneestä messinkitangon pätkästä. Vanneaihio on 0,4mm hehkutettua messinkilevyä ja jota jouduin sorvauksen aikana hehkuttamaan useampaan kertaan kun metalli tuppaan karkenemaan muokkautuessaan.