Pienoismallit.net

Fokker D XXI

FR-172

Lisäsin puuttuvat kk:t ja lisäsin pari uutta kuvaa.
FOKKER D XXI WASP
FR-172
SIH 3 b ”V-sarjan kolmas. Kesäkuussa -44 koeleto. 20.8.1944 luovutettiin 2/T-LLv 35:lle, joka 27.11.44 liitettiin LeSK:un. 13.09.1948 varastoitiin. 27.02.1953 poistettiin.”

Tyyppilento 31.7.1946, lähtö 8,25 paluu 9,05 lentoaika 40 min. Kaksi laskua.
Suurin korkeus 1500 m.

Jatkosodan aikana tilattiin kaksi viiden koneen sarjaa (V- ja VI-sarjat). Elokuussa 1943 ilmavoimat tilasi lentokonetehtaalta viiden koneen Wasp-Fokker –sarjan, joka koottiin kertyneistä varaosista. Koneet valmistuivat kesän ja syksyn 1944 aikana. Sen sijaan lokakuussa 1943 tilattu toinen samanlainen sarja keskeytettiin jatkosodan päätyttyä ja peruttiin vuonna 1945. Valmistuneet koneet saivat tunnukset FRw-171…175 .[Wasp-Fokkerin Pratt & Whitney Twin Wasp Junior -moottori oli I-III-sarjojen Bristol Mercury -moottoria painavampi mutta suurin piirtein samantehoinen (825 hv vs. 840 hv), joskin suurin teho saavutettiin alempana (2195m vs. 4420 m). Suurin jatkuva teho oli alempi (750 hv vs 825hv). Painoa nosti myös säätöpotkuri, panssarointi (60kg) ja polttoainesäiliöiden kumitus (25kg). Lisääntynyt paino huononsi koneen ennestäänkin vaatimattomat suoritusarvot harjoituskoneluokkaan. Wasp-Fokker ei ollutkaan varsinaisesti hävittäjäkone vaan pikemminkin tiedustelu ja harjoituskone
I-sarjan (7 konetta) koneet rakennettiin Fokkerin tehtaalla, II- ja III-sarja Tampereella
(yhteensä (35 konetta). Valtion lentokonetehtaalla Tampereella, IV-sarja (50 konetta) Kolhossa ja Kuorevedellä ja V-sarja (viisi konetta) Kuorevedellä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimilla oli 97 Fokker D.XXI -konetta
Rakenne:
Fokker D.XXI:ssä oli kromimolybdeeniteräksestä hitsattu runko, joka etuosastaan ja takarungon yläosastaan oli päällystetty irrotettavilla magnesium- tai alumiinilevyillä ja muutoin kankaalla. Puurakenteisessa siivessä oli kaksi laatikkosalkoa, vanerikaaret ja kangasverhous. Vakaimet ja siivekkeet olivat metallirunkoiset ja pääosin kangaspäällysteiset. Laskutelineet olivat kiinteät ja profiloidut.
Tekniset tiedot:
Yleiset ominaisuudet
Miehistö: 1
Pituus: 8,20 m
Kärkiväli: 11,00 m
Siipipinta-ala: 16,70 m²
Tyhjäpaino: 1595 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 1970 kg
Voimalaite: 1× Bristol Mercury VII tai VIII -yhdeksänsylinterinen tähtimoottori; 626 kW (840hv)

Suoritusarvot:
Suurin nopeus: 350 km/h merenpinnassa, 415 km/h 5000 metrin korkeudessa
Lentomatka: 1040 km 240 km/h nopeudella 4500 metrissä
Lakikorkeus:9100 m
Nousuaika: 8 min 5000 metriin, 13 min 7000 metriin
Aseistus:
4× 7,7 mm Browning-konekivääriä, kaksi tahditettuna rungossa ja kaksi vapaasti ampuvana siivissä

Mallista :
Malli oli mukava koottava, eipä menny paljon kittiä.
Muutoksia:
Renkaiden ”suojukset” poistettu ja rakenneltu erilaisia putkia pyöriin. Ohjaamossa Martin fotoets sarja sekä resiinivalu ohjaamon sivut.
Maalattu:
MR Hobby, Tamaya, Humrol, ym.
En säistänyt tätä kovinkaan paljon, viitaten Raimo H. kirjoitukseen.
Raimo Heikkinen:
”-Luukku lääkelaatikkoa varten on radioasema FuG VII:n asennuksen takia muutettu radion viritysluukuksi. -Luukku akkua varten on samalla luukku myös lääkelaatikkoa varten.
Yllämainittu tarkoittaa että lääkintämerkki on sijoitettava alemmaksi kuin missä se FR-koneissa tyypillisesti oli.
Sodan jälkeen Veljekset Karhumäki Oy kunnosti koneen ja luovutti Lentovarikolle 9.3.1946, mistä edelleen Lentosotakoululle Kauhavalle.
- Siivistö. Korjattu: Siiven yläpinnan muodostusvaneri, osittain uusittu. Paklaus ja maalaus yläpinnassa uusittu, alapinnassa korjattu. Kone puhdistettu, maalaus korjattu.
Tärkeä tieto on myös että Veljekset Karhumäki Oy:llä asennettiin (VL:n maassa säädettävä) puulapapotkuri, navan ollessa (metallinen) Hamilton Std. Laitettiin vielä navan suojuskupukin, mutta valokuvassa se on poistettu.”

P.s Kuvapankistani löytyy kuva ohjaamon sisustuksesta ja profiilikuva FR:stä.
[url=[img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/12/87/59/128759_thumb.jpg[/img]]Linkki[/url]

Kommentit

Kivasti onnistunut Fokkeri. Kokardit kivaa vaihtelua tavallisiin sota-ajan merkintöihin. Laskutelineet ilman kotelointia muuttavat jännästi koneen ilmettä. Paha on mitään moitittavaa keksiä kasauksesta tai maalaukseksesta.

Siipi-kk:t pistivät vähän silmään. En tiedä onko tässä yksilössä ollut asennettuna vain yksi kk per siipi, mutta lähtökohtaisesti Wasp-Fokkereissa oli siipiaseistus (vähän vaikea ujuttaa piippuja kaksirivisen tähtimoottorin sylinterien välistä).

Ensisilmäyksen perusteella olin jo melkein nipottamassa että heijastintähtäin kuuluisi Fokkerissa kyllä ohjaamon sisäpuolelle, mutta kun tuota kuvapankkikuvaasi katsoi, niin kyllä siinä tuulilasin edessä joku mötikkä on. Kuka tietäisi mikä tuo on?

P.s. Kuvapankissa olevat kuvat voi linkittää mallin selostetekstiin. Paljon vaivattomampaa klikata yhtä linkkiä suoraan oikeaan osoitteeseen kuin klikata käyttäjäprofiiliin, sieltä kuviin, edelleen kuvapankkiin ja lopulta oikeaan kuvaan. :)
Eetua kompaten: Tuomo on tuonut taas tyylikkään näytteen suomalaisen sotiladilmailunhistoriasta! Kuten sanottu, niin noiden laskutelineiden kotelointiluokan puuttuminen tekee mallista vielä mielenkiintoisemman! Maalauksen sävyt miellyttävät silmää erityisesti. Hieman näyttää hailakalle tuo kansallistunnusten sininen - vai valehtelevatko silmäni?
Mitä on Tuomon verstaalta seuraavaksi tulossa?
Jälleen kerran: pidän kovasti!!
Terve Petri !
Kiitosta !, tunnusten sininen oli minunkin mielestä liian haalea, otin kuitenkin decalit paketin arkilta (paitsi numerot leikkailin).
Seraavaksi valikoitui Fiat G-50.
TKa
Meinaatko laittaa Fiiusta sotien jälkeisen kokardiversion vai hakaristeillä koristellun? Fiiuissahan on paljon haastetta ja mielenkiintoa: koneethan olivat yllättävän kulahtaneita. Ja sitten joissain Fiiuissahan oli nk. Hybridimaalauksia joissa italialainen ja suomalainen maalaus olivat yhdistyneinä vaikka minkälaisina vaihtoehtoina.
Minusta tuo sinun suomalaisten koneiden sarja on todella upea ajatus. Voisitko jossain välissä laittas "luokkakuvan" noista koneista?
Moro Petri !
Kyllä siitä Fiiatista tulee kokardikone, vuosimallia 1946. Maalaus, niiden parin kuvan mukaan jotka löysin, maalaus olisi, vihreä/musta ja DN-väri. Niin kuin sanoit, koneet olivat sodanjälkeen kulahataneita.
TKa
Varsin mallikas suoritus tästä sotiemme suositusta veteraanista. Kuten Eetu mainitsikin, tuo tähtäimen paikka minunkin mielestä oli hieman omituinen, mutta ilmeisesti tässä vitossarjassa oli eri tähtäin kuin aiemmissa kakkos ja nelossarjoissa, vai sodan jälkeenkö kokeiltiin jotain muuta tyyppiä? Samoin oudoksutti nuo Fokkerin tavaramerkit, eli pyöränsuojukset, mutta ilmeisesti tässä yksilössä niitä ei sitten käytetty ainakaan kaiken aikaa?

Värisävyt on hyvät, kuomun raamien maalaus jonkin verran liian ylileveitä, muuten varsin hieno. Hieman enemmän kuvista saisi irti jos kuvaisit enempi vaakatasosta, nyt kuvat ovat pääosin yläviistosta. Plussaa vielä lisädetaljoinneista! Itsekin usein näin teen, vaikka monesti esim. ohjaamon sisään jäävät ei paljoa näy silloin kun kuomut rakennetaan kiinni olevina. Saapa siitä kuitenkin itselle hyvän mielen!

Tästä on hyvä jatkaa suomisarjan parissa, itsellänikin hieman samanlainen menossa.
26.7.2016 22:46 Vastaa lainauksella
Tuomo jatkaa isänsä ilmavoimissa lentämien konetyyppien sarjaa, mikä on hieno juttu.

Wokkeri kaipaisi tosiaankin toisen mokoman konekiväärejä siipiinsä. Fokker-Waspin aseistuksena oli yhteensä 4 kpl. Browning 7.70 -kk:ta siivissä.

Kaikissa FR-V-sarjan (FR-171-175) Fokkereissa oli asennettuna "Optillinen heijastustähtäin Revi 3", mutta samaa tähtäintä jälkiasennettiin myös (joihinkin) aikaisempiin Waspeihin. Katsoin Fokkerien FRw-136 ja 156:n asiakirjoista, että Revi on ollut asennettuna kummassakin koneessa, ja on valokuvatkin elokuulta 1944, missä mötikkä näkyy ohjaamon ulkopuolella. Aivan varmaa tietoa mötikän sisällöstä ei kuitenkaan ole löytynyt vaikka asiakirja poikineen on käyty läpi. Tässä hämää vielä toinen seikka joka on otettava huomioon. Kaikkiin V-sarjan Fokkereihin asennettiin kk.-kameralle teline. Sen sijaintipaikkaa ei kuvissa eikä teksteissä ole tullut ilmi.
Kiitos Markku ja Raimo ! Kuomun valussa oli aivan liian leveät "pienat". Kokeilin maalata ohuemmat, mutta sivuista jäi näkyviin ikävästi kohoviivat. Päätin maalata muotin mukaan. Lisään vielä nuo puuttuvat siipikk:t.
4.8.2016 16:45 Vastaa lainauksella
Kirjoitusosuudesta löysin korjattavan kohdan, joka koskee keskeytettyä FR-VI-sarjaa.

Valmistumatta jäänyt Fokkerin VI-sarja olisi ollut Mercury -moottoreilla varustettu. Viiden sijasta neljästä koneesta tehtiin rakentamispäätös: FRm-176 - 179.