Pienoismallit.net

Espoon terveyslähde 1790-luvulla

Huusi I

Espoon terveyslähteellä oli kaksi ulkokäymälää eli huusia. Huusien ulkonäöstä ei ole säilyyt mitään tietoa, vanhasta kartasta selviää ainoastaan huusien pohjapinta-alat ja paikat maastossa, mutta ei mitään muuta. Huuseja on ilmeisesti pidetty niin toisarvoisina ja "likaisina" rakennuksina, että niitä ei ole viitsitty dokumentoida.
No, oli miten oli, nämäkin tönöt piti rakentaa… Netistä löysin jonkinlaisen tutkielman suomalaisesta käymäläkulttuurista, tästä tutkielmasta löysin valokuvan replikahuusista, joka oli rakennettu 1700-luvun mallin mukaan. Kuvan replikakäymälä oli vain yksipaikkainen, mutta siitä huolimatta päätin käyttää kuvaa rakentamisen pohjana. Terveyslähteen käymälät olivat pohjapinta-alasta päätellen pidempiä ja leveämpiä ja ilmeisesti useammalla reiällä varustetut. Päädyin lopulta kolmipaikkaiseen käymälään.
Käymälä on suorakaiteen muotoinen tönö, jossa on taakse viettävä pulpettikatto. Käymälän katoksi ajattelin näprätä aikakauteen sopivan lautakaton. Seinäpinnat olisivat maalaamattomat, ajanhampaan harmaannuttamat. Oman epätieteellisen päättelyn tuloksena ryhdyin siis tuumasta toimeen…
Rakensin huusit saarnipuurimasta, rimoina käytin 1x2 mm:n ja 1x3 mm:n vahvuisia rimoja. Rimat ovat aivan tavallisia askartelukaupan materiaaleja. Saarni osoittautui hyväksi valinnaksi, sillä puuaines on sopivan pehmeää ja helposti naarmutettavaa, lisäksi saarni on väriltään vaaleaa. Vaaleaa pintaa on simppelimpi "vanhentaa" kuin usein niin tummia eksoottisempia puulajeja.
Pilkoin rimat giljotiinilla oikean mittaisiksi ja kokosin jokaisen seinän omaksi elementiksi. Seinät ovat pystylaudoitettuja, joten laudat liimattiin seinien sisäpuolelle jääviin vaakasuuntaisiin rimoihin. Pystylautojen väliin jätettiin pienet raot.
Etuseinään tein samasta saarnirimasta huusin ovet, ovien yläpuolelle jätettiin pienet ikkuna-aukot.
Elementit pystytettiin ja liimattiin toisiinsa ja näin huusin runko oli valmis.
Ennen katon rakentamista seinäpintoihin raaputettiin karkealla hiekkapaperilla puunsyitä, halkeamia ja ajan jättämää kirpeää kulumaa.
Lautakatossa on kaksi päällekkäistä lautakerrosta, päälimmäinen lautakerros peittää ensimmäisen kerroksen saumat. Lautojen reunoissa täytyisi olla pitkittäin kulkevat urat, jotka ohjasivat sadeveden hallitusti katolta. No, näitä uria ei huusien katoista löydy (valokuvien perusteella ainakaan kaikissa replikalautakatoissa ei näytä olevan em. uria -tiedä sitten!). Rakensin myös katon saarnirimoista. Ja lopuksi raastava hiekkapaperikäsittely uudelle lautakatolle, hmm.

Kommentit

Milläs noi tyhjennettiin, kun ne oli paskottu täyteen? Olisiko noissa huuseissa pitänyt olla, jonkinlaiset tyhjennys luukut?
Tommi Tuuri kirjoitti:
Milläs noi tyhjennettiin, kun ne oli paskottu täyteen? Olisiko noissa huuseissa pitänyt olla, jonkinlaiset tyhjennys luukut?
Totta toriset, aika ikävä homma tyhjentää ilman luukkuja. Minne lie unohtuivat.