Pienoismallit.net

Espoon terveyslähde 1790-luvulla

Suunnittelu

Alussa on aina läjä sekavia ajatuksia, epämääräisiä mielikuvia ja taustalla hiipivä mallinrakentajan epätoivo. No, se nyt on vain sellainen tunne, joka alkaa haihtua muutaman neuvonpidon, ideoinnin, lähdeaineiston keräämisen ja suunnittelun jälkeen.
Museo työn tilaajana määritteli pienoismallin teeman ja aikakauden ja suurin piirtein sen ulkoiset mitat. Mittakaava oli vielä alkuvaiheessa avoin, mutta pienoismalli ei saisi olla kuitenkaan valtavan kokoinen.
Pienoismallissa pitäisi näkyä terveyslähteen rakennukset eli kaivohuone, kaivomestarin virka-asunto ulkorakennuksineen (aitta, navetta), pari käymälää ja pellon reunassa oleva lato. Lisäksi siinä täytyisi olla lähde kaivorakennelmineen, alueelle johtavat puiden reunustamat hiekkatiet, vähän ihmisiä ja hevosrattaita, puustoa ja kasvimaata unohtamatta.
Espoon terveyslähteestä on säilynyt Carl Hagströmin laatima kartta vuodelta 1780, jolloin alueen kohentamista suunniteltiin. Karttaan on selkeästi merkitty teiden ja rakennusten paikat. Tämä kartta toimi suunnittelun pohjana.
Vanhan kartan päälle piirrettiin erilaisia rajauksia, joiden avulla voitiin määritellä pienoismallin vaatima tila ja sen asemointi maisemapohjalla. Muutaman rajauksen jälkeen päädyttiin suorakaiteen muotoiseen pohjaratkaisuun. Pienoismallin päälle tuleva vitriini on siten helpompi valmistaa.
Mittakaavaaksi valikoitui 1:87. Mittakaava on juuri sopiva käytettävissä olevaan tilaan ja rajaukseen ja samalla mittakaava on kuitenkin riittävän suuri, jotta asia ja yksityiskohdat käyvät selväksi katselijalle. Lisäksi tässä mittakaavassa on runsaasti tarjolla figuureja, joista voi muokata 1700-luvun asuun sopivia ihmishahmoja. Se helpottaa mallinrakentajapoloisen työtä, mikä on aina hyvä juttu. Pienoismallin ulkoiseksi mitoiksi määrittyi (noin) 1092x666 mm.
Suunnittelussa suurena apuna toimi 1980-luvulla alueella tehtyjen arkeologisten kaivausten kirjallinen materiaali, josta löytyi mallinrakentajan kannalta riittävän yksityiskohtaista tietoa.
Näin olemme päässeet alkuun ja mielikuvat mallinrakentajan mielessä alkavat hahmottua ja jäsennöityä selkeiksi toimintatavoiksi ja vakaiksi askeleiksi kohti rajatonta riemua… -tai sitten ei!

Kommentit

Mielenkiintoinen projekti, joka kiinnostaa itseäni espoolaisena amatööri arkeologina kovasti. Alkuperäinen kirkkojärvi ulottui aivan terveyslähteen reunalle - ainakin tulva-aikoina - ja jatkui aina vanhan kirkon eteen.

Tuon ajan kasvillisuudesta eräs merkittävä on terttuselja, joka juurikin tuohon aikaan alkoi levitä puistoihin ja puutarhoihin ja kasvaa terveyslähteen ympäristössä vieläkin, joten se on oletettavasti ko. puiston alkuperäisiä istutettuja kasveja tai ilmestynyt paikalle viimeistään 1800-luvulla. Ajankohdan puistojen puu-ja kasvilajeista voi olla tietoa Espoon kaupungin museolla.