Pienoismallit.net

Rautatiemuseon pienoismalli

1. kalustohalli

Museoalue koostuu pääsääntöisesti vanhan asema-alueen rakennuksista, mutta toki alueella on myös uudisrakennuksia. Vuonna 1987 valmistui museokalustolle ensimmäinen uusi kalustohalli ja vuonna 1996 toinen. Kalustohallit ovat vanhan veturitallin välittömässä läheisyydessä.
Tämä merkintä käsittelee ensimmäisen kalustohallin rakentamista.
Rautatiemuseo halusi, että kaikissa rakennuksissa, joiden sisällä on museoituna rautatiekalustoa, olisi avattavat katot. Tämä siksi, että rakennusten sisään voitaisiin tarvittaessa kurkistaa, sillä halleissa on runsaasti erilaista kalustoa.
Ensimmäisen kalustohallin sisään menee neljä raidetta, joiden välissä on laiturit, joita pitkin yleisö voi vapaasti kulkea ja tarkastella museokalustoa.
Avattavan katon vuoksi halliin täytyi rakentaa myös sisustus.Kalustohalin toisessa päässä on kaksikerroksinen toimisto-osa, jonka sisutus päätettiin rakentaa tässä vaiheessa arkkitehtimallimaisen viitteelliseksi. Tämä siksi, sillä täydellisen sisustuksen tekemiseen olisi kulunut liiaksi aikaa ja varoja.
Pienoismalli on rakennettu kokonaan polystyreenimuovista, ikkunat, ovet ja pienemmät yksityiskohdat ovat messinki- ja uushopeasyövytteitä. Koska rakennus on isokokoinen, tehtiin seinät kahdesta päällekkäin liimatusta 2 mm:n styreenilevystä. Ikkuna-aukkoja ei puhkottu seinään jälkikäteen, vaan seinät koottiin lasilevyn päällä palapelimaisesti; seinän alaosa päättyy ikkunan alalaitaan, keskiosan palat ovat ikkunan korkuisia ja yläosa muodostuu ikkunan ylälaidasta räystääseen. Tällä tavalla säästettiin työaikaa ja vaivaa, sillä ikkuna-aukkojen puhkominen, varsinkin jos niitä on näin paljon, on hidasta hommaa. Sen sijaan styreenin leikkaaminen määrämittaisiksi paloiksi on verrattain nopeaa ja vaivatonta.
Ulkoseinien pinta on slammattua rappausta. Pienoismallissa slammaus toteutettiin alumiinioksidijauheella. Pienoismallimaalia levitettiin pensselillä seinän pintaan, märkään maaliin ripoteltiin ohut kerros alumiinioksidijauhetta ja annettiin kuivua. Maalin kuivumisen jälkeen sama toistettiin. Slammauksen vaakasuuntainen jälki saatiin aikaiseksi kevyellä kädellä ja pehmeällä pensselillä. Ennen lopullista pintamaalausta jauhe käsiteltiin varoen liimalitkulla. Tämä sen vuoksi, että jauhe ei irtoaisi pintamaalausta tehtäessä. Lopuksi seinät maalattiin valkoisiksi 3-4 kertaa, koska valkoinen peittää huonosti tummaa oksidijauhetta.

Kommentit

Ei vielä kommentteja tai kysymyksiä. Kysy tai jaa arvokas mielipiteesi ja kommentoi!