Pienoismallit.net

Rautatiemuseon pienoismalli

Kadun tekeminen II

Asvalttipinta maalattiin hyvin liruiksi ohennetuilla lateksimaaleilla. Maaleina käytettiin täysin mattapintaisia remonttimaaleja. Värivalikoimana toimi musta, valkoinen ja ruskea, joista saatiin sävytettyä erilaisa variaatioita. Olennaista asvaltin maalaamisessa on se, että jokainen maalikerros on tarpeeksi läpikuultava ja maalikerroksia malttaa sivellä riittävän useita kerroksia. Riittävän usea on tietenkin kovin suhteellista ja tekijän mieltymyksista riippuvainen, mutta ja jollen kovin väärin muista, tässä tapauksessa maalattuja kerroksia on kymmenkunta. Rakennustasoitepinta imaisee mukavasti lirut maalit itseensä ja kuivuttuaan maalipinta on elävän laikukas. Maaleilla voi hyvin vaikuttaa lopputulokseen; toisinaan pintaa on hyvä täplittää eri sävyillä, toisinaan taas yksi maalikerros kannattaa sutaista ainoastaan yhdellä sävyllä. Tämä tasauskerros pehmentää eri sävyjen välisiä eroja. Valitettavasti mallinrakentajalta on työn tiimellyksessä jäänyt ottamatta maalausvaiheen valokuvat, josta siis pahoitteluni.
Kadun nupu- ja lohkokiviset katukorokkeet ja jälkakäytävät maalattiin erillään kynäruiskulla. Maaleina käytettiin komeron kätköistä löytyneitä kaikenlaisia pienoismallimaaleja, joista sävyteltiin harmaan/ruskean sävyjä. Kuivuttuaan "katuelementit" oli helppo liimata paikoilleen pikaliimalla.
Kaistaviivat ja suojatiemerkinnät maalattiin asvaltin pintaan. Muistaakseni liikenneministeriön sivuilta löytyy oikeat ja varsin seikkaperäiset väylämerkintöjen mitat ja tiedot. Ennen maalausta Tamiyan maskiteipeillä rajattiin merkintöjen paikat, maalaus suoritettiin pensselillä.
Loppusilauksena asvaltin ja kiveysten pintaan hangattiin Agaman pigmenttejä. Pigmenteillä haluttiin luoda katuun pöly-, hiekka- yms. vaikutelmaa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja tai kysymyksiä. Kysy tai jaa arvokas mielipiteesi ja kommentoi!